Laki ajan tasalle

JOURNALISTI
13.4.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Kenenkään ei pidä joutua työnsä vuoksi ahdistelluksi ja uhatuksi. Tämä itsestäänselvyys pitää kirjata myös lakiin, jos todella on niin, että kiusaaja voi välttyä vastuulta.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen linjasi maaliskuun alussa, että Turun Sanomien toimittajaan Rebekka Härköseen kohdistuneet uhkaukset ja kunnianloukkaukset eivät täytä erittäin tärkeän yleisen edun vaatimusta.

Härköstä oli ahdisteltu vihaviesteillä nimenomaan toimittajana, tarkoituksena vaikuttaa hänen työhönsä, mitä kautta asia on kaikkea muuta kuin yksityinen. Kysymyksessä on ilmeinen sananvapauden loukkaus, joka olisi pitänyt arvioida yleisen edun näkökulmasta.

Lakiin vedoten valtakunnansyyttäjä katsoi asian luonteeltaan yksityiseksi. Härkösen olisi itse pitänyt asianomistajana ryhtyä käymään oikeutta asiassa.

Edes hänen työnantajallaan ei tämän laintulkinnan mukaan ole mahdollisuutta ryhtyä oikeudellisiin toimiin, vaikka vihaviesteillä on epäilemättä pyritty vaikuttamaan Turun Sanomien toimituksellisiin ratkaisuihin: siihen, millaista tietoa lehti saa lukijoilleen välittää.

Jos sananvapautta rajoittamaan pyrkivää vihaviestintää ei saada kuriin nykylaeilla, pitää luoda sellaisia säädöksiä, jotka toimivat ilman sitä, että piinatut panevat oman persoonansa peliin. Tässä lainsäätäjän on aiheellista katsoa peiliin.

Maaliskuun lopulla Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien valiokunta käsitteli sitoutumattoman italialaisjäsenen Barbara Spinellin aloitetta tiedotusvälineisiin kohdistuvasta painostuksesta

Spinellin aloitteen taustalla ovat toimittajiin kohdistuneet väkivallanteot: lokakuussa 2017 Maltalla murhatun, Panaman tietovuotoja tutkineen journalistin tragedia sekä tämän vuoden helmikuussa Slovakiassa mafiaa tutkineen toimittajan ja tämän puolison murhat. Myös verkon vihaviestintä ja valeuutisten lisääntyminen ovat parlamentaarikkojen huolen takana.

Valiokunta päätyi esittämään, että jäsenmaihin olisi perustettava riippumattomia elimiä valvomaan toimittajien turvallisuutta. Sitäkin tärkeämpää on saattaa lainsäädäntö tasolle, joka torjuu sananvapauden uhat ja asettaa uhkaajat edesvastuuseen.

Olennaista toimittajien turvallisuuden takaamisessa on se, että samalla vahvistetaan kansalaisten oikeutta luotettavaan tietoon. Valeuutiset ja vihanlietsonta ovat sananvapauden väärinkäyttöä.

Konkretiaa mediapolitiikkaan

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla oleva mediapoliittinen ohjelma sai hieman hahmoa, kun aiheeseen liittyvä selvitys valmistui maaliskuussa.

Kansalaisten oikeus monipuoliseen ja luotettavaan tietoon on hyvä lähtökohta mediapolitiikalle. Ilman konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä oikeus ei kuitenkaan toteudu.

Mediapolitiikan pitää tukea kaikkia kansalaisia palvelevaa, monimuotoista tiedonvälitystä. Sen pitää ottaa selvä kanta myös journalisteihin kohdistuvaan vihaan ja valeuutisiin.

Ilman yhteiskunnan tukia tavoite ei toteudu. Yksittäisten korjausliikkeiden sijaan olisi luotava järjestelmä, joka vahvistaa kansalaisten tiedonsaantia – ei niinkään yksittäisiä yrityksiä.

Mediapolitiikan pitää puolustaa sananvapautta: ehkäistä valeuutistoimintaa, vihapuhetta ja tiedotusvälineisiin kohdistuvaa asiatonta painostusta.



4 2020
Arkisto

Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Mitt i vårt livs största story

”Det som händer ställer journalisten i svår position. Vi vinner ingenting på att skapa oro, men är trots allt satta till att granska makten, att ställa våra frågor i en situation där entydlig forskning saknas”, skiver Mikaela Löv.

Näin tehdään valaistus elokuvaan

Elokuvan valaistus on tarkkaa sunnittelua. Matleena Kuusela kertoo, miten työ eteni kesällä ensi-iltansa saavan Eden-elokuvan kohdalla.

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Uutismies jakoi ympärilleen hyvää mieltä

Kuolleita: Toimittaja Jussi Salokorpi 2.3.1964 Vaasa – 23.3.2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta