Laki ajan tasalle

JOURNALISTI
13.4.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Kenenkään ei pidä joutua työnsä vuoksi ahdistelluksi ja uhatuksi. Tämä itsestäänselvyys pitää kirjata myös lakiin, jos todella on niin, että kiusaaja voi välttyä vastuulta.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen linjasi maaliskuun alussa, että Turun Sanomien toimittajaan Rebekka Härköseen kohdistuneet uhkaukset ja kunnianloukkaukset eivät täytä erittäin tärkeän yleisen edun vaatimusta.

Härköstä oli ahdisteltu vihaviesteillä nimenomaan toimittajana, tarkoituksena vaikuttaa hänen työhönsä, mitä kautta asia on kaikkea muuta kuin yksityinen. Kysymyksessä on ilmeinen sananvapauden loukkaus, joka olisi pitänyt arvioida yleisen edun näkökulmasta.

Lakiin vedoten valtakunnansyyttäjä katsoi asian luonteeltaan yksityiseksi. Härkösen olisi itse pitänyt asianomistajana ryhtyä käymään oikeutta asiassa.

Edes hänen työnantajallaan ei tämän laintulkinnan mukaan ole mahdollisuutta ryhtyä oikeudellisiin toimiin, vaikka vihaviesteillä on epäilemättä pyritty vaikuttamaan Turun Sanomien toimituksellisiin ratkaisuihin: siihen, millaista tietoa lehti saa lukijoilleen välittää.

Jos sananvapautta rajoittamaan pyrkivää vihaviestintää ei saada kuriin nykylaeilla, pitää luoda sellaisia säädöksiä, jotka toimivat ilman sitä, että piinatut panevat oman persoonansa peliin. Tässä lainsäätäjän on aiheellista katsoa peiliin.

Maaliskuun lopulla Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien valiokunta käsitteli sitoutumattoman italialaisjäsenen Barbara Spinellin aloitetta tiedotusvälineisiin kohdistuvasta painostuksesta

Spinellin aloitteen taustalla ovat toimittajiin kohdistuneet väkivallanteot: lokakuussa 2017 Maltalla murhatun, Panaman tietovuotoja tutkineen journalistin tragedia sekä tämän vuoden helmikuussa Slovakiassa mafiaa tutkineen toimittajan ja tämän puolison murhat. Myös verkon vihaviestintä ja valeuutisten lisääntyminen ovat parlamentaarikkojen huolen takana.

Valiokunta päätyi esittämään, että jäsenmaihin olisi perustettava riippumattomia elimiä valvomaan toimittajien turvallisuutta. Sitäkin tärkeämpää on saattaa lainsäädäntö tasolle, joka torjuu sananvapauden uhat ja asettaa uhkaajat edesvastuuseen.

Olennaista toimittajien turvallisuuden takaamisessa on se, että samalla vahvistetaan kansalaisten oikeutta luotettavaan tietoon. Valeuutiset ja vihanlietsonta ovat sananvapauden väärinkäyttöä.

Konkretiaa mediapolitiikkaan

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla oleva mediapoliittinen ohjelma sai hieman hahmoa, kun aiheeseen liittyvä selvitys valmistui maaliskuussa.

Kansalaisten oikeus monipuoliseen ja luotettavaan tietoon on hyvä lähtökohta mediapolitiikalle. Ilman konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä oikeus ei kuitenkaan toteudu.

Mediapolitiikan pitää tukea kaikkia kansalaisia palvelevaa, monimuotoista tiedonvälitystä. Sen pitää ottaa selvä kanta myös journalisteihin kohdistuvaan vihaan ja valeuutisiin.

Ilman yhteiskunnan tukia tavoite ei toteudu. Yksittäisten korjausliikkeiden sijaan olisi luotava järjestelmä, joka vahvistaa kansalaisten tiedonsaantia – ei niinkään yksittäisiä yrityksiä.

Mediapolitiikan pitää puolustaa sananvapautta: ehkäistä valeuutistoimintaa, vihapuhetta ja tiedotusvälineisiin kohdistuvaa asiatonta painostusta.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta