Laki ajan tasalle

JOURNALISTI
13.4.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Kenenkään ei pidä joutua työnsä vuoksi ahdistelluksi ja uhatuksi. Tämä itsestäänselvyys pitää kirjata myös lakiin, jos todella on niin, että kiusaaja voi välttyä vastuulta.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen linjasi maaliskuun alussa, että Turun Sanomien toimittajaan Rebekka Härköseen kohdistuneet uhkaukset ja kunnianloukkaukset eivät täytä erittäin tärkeän yleisen edun vaatimusta.

Härköstä oli ahdisteltu vihaviesteillä nimenomaan toimittajana, tarkoituksena vaikuttaa hänen työhönsä, mitä kautta asia on kaikkea muuta kuin yksityinen. Kysymyksessä on ilmeinen sananvapauden loukkaus, joka olisi pitänyt arvioida yleisen edun näkökulmasta.

Lakiin vedoten valtakunnansyyttäjä katsoi asian luonteeltaan yksityiseksi. Härkösen olisi itse pitänyt asianomistajana ryhtyä käymään oikeutta asiassa.

Edes hänen työnantajallaan ei tämän laintulkinnan mukaan ole mahdollisuutta ryhtyä oikeudellisiin toimiin, vaikka vihaviesteillä on epäilemättä pyritty vaikuttamaan Turun Sanomien toimituksellisiin ratkaisuihin: siihen, millaista tietoa lehti saa lukijoilleen välittää.

Jos sananvapautta rajoittamaan pyrkivää vihaviestintää ei saada kuriin nykylaeilla, pitää luoda sellaisia säädöksiä, jotka toimivat ilman sitä, että piinatut panevat oman persoonansa peliin. Tässä lainsäätäjän on aiheellista katsoa peiliin.

Maaliskuun lopulla Euroopan parlamentin kansalaisoikeuksien valiokunta käsitteli sitoutumattoman italialaisjäsenen Barbara Spinellin aloitetta tiedotusvälineisiin kohdistuvasta painostuksesta

Spinellin aloitteen taustalla ovat toimittajiin kohdistuneet väkivallanteot: lokakuussa 2017 Maltalla murhatun, Panaman tietovuotoja tutkineen journalistin tragedia sekä tämän vuoden helmikuussa Slovakiassa mafiaa tutkineen toimittajan ja tämän puolison murhat. Myös verkon vihaviestintä ja valeuutisten lisääntyminen ovat parlamentaarikkojen huolen takana.

Valiokunta päätyi esittämään, että jäsenmaihin olisi perustettava riippumattomia elimiä valvomaan toimittajien turvallisuutta. Sitäkin tärkeämpää on saattaa lainsäädäntö tasolle, joka torjuu sananvapauden uhat ja asettaa uhkaajat edesvastuuseen.

Olennaista toimittajien turvallisuuden takaamisessa on se, että samalla vahvistetaan kansalaisten oikeutta luotettavaan tietoon. Valeuutiset ja vihanlietsonta ovat sananvapauden väärinkäyttöä.

Konkretiaa mediapolitiikkaan

Liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla oleva mediapoliittinen ohjelma sai hieman hahmoa, kun aiheeseen liittyvä selvitys valmistui maaliskuussa.

Kansalaisten oikeus monipuoliseen ja luotettavaan tietoon on hyvä lähtökohta mediapolitiikalle. Ilman konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä oikeus ei kuitenkaan toteudu.

Mediapolitiikan pitää tukea kaikkia kansalaisia palvelevaa, monimuotoista tiedonvälitystä. Sen pitää ottaa selvä kanta myös journalisteihin kohdistuvaan vihaan ja valeuutisiin.

Ilman yhteiskunnan tukia tavoite ei toteudu. Yksittäisten korjausliikkeiden sijaan olisi luotava järjestelmä, joka vahvistaa kansalaisten tiedonsaantia – ei niinkään yksittäisiä yrityksiä.

Mediapolitiikan pitää puolustaa sananvapautta: ehkäistä valeuutistoimintaa, vihapuhetta ja tiedotusvälineisiin kohdistuvaa asiatonta painostusta.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta