Kohta tv-moodissa. Haastattelupuhe on melko samanlaista televisiossa ja radiossa, mutta olemisen tapa ja tunnelma eroavat. ”Radiossa voi olla omissa vaatteissa ja elehtiä haastateltavalle vaikka sen, että nyt loppuu aika. Pidättyväisempi tv-käytös alkaa kytkeytyä päälle samalla, kun sinne sopivat vaatteet ja meikki laitetaan”, sanoo Seija Vaaherkumpu. Ykkösaamussa 24. maaliskuuta hänen vieraanaan oli kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Kerralla maaliin

Seija Vaaherkumpu

Ajankohtaistoimittaja ja -juontaja Yleisradiossa, VTK.

Työskennellyt Ylessä 1988–1998 eri toimituksissa ja vuodesta 2009 radion ja television ajankohtaistoimituksessa.

Nelosen uutisissa politiikan toimittaja vastuualueenaan EU vuosina 1999–2009.

Koura-palkinto vuoden sivistysteosta vuonna 2014 yhdessä Radion Ykkösaamun toimituksen kanssa.

JOURNALISTI
13.4.2018

Nina Erho, teksti
Laura Oja, kuva

Perusteellinen valmistautuminen on Seija Vaaherkummun haastattelujen laadun tae. ”Laitan paljon paukkuja kysymysten muotoilemiseen, jotta ne osuisivat kerralla maaliin eli olennaiseen”, Vaaherkumpu kertoo.

”Koska haastateltavana on politiikan ja talouden huippuvaikuttajia, joilta on tiedossa punnittua puhetta, lähetykseen on valmistauduttava perusteellisesti. Laitan paljon paukkuja kysymysten muotoilemiseen, jotta ne osuisivat kerralla maaliin eli olennaiseen. Parhaiten toimivat tarkasti rajatut, avoimet kysymykset”, sanoo Ylen Ykkösaamua televisioon toimittava Seija Vaaherkumpu.

”Valmistautuminen kestää neljä työpäivää. Luen raportteja, arkistojuttuja ja muiden medioiden juttuja. Puhun ministerien avustajien kanssa, toisten puolueiden edustajien kanssa sekä aina taustapuhelun haastateltavan kanssa. Apunani on taustatoimittaja.

Lauantai-aamun lähetyksessä tempo saa olla uutisrytmiä rauhallisempi. Käsikirjoitukseni on pitkä, mutta haastatellessa en juuri katso sitä. Tärkeintä on kuunteleminen, muuten ei synny vuorovaikutusta eikä jatkokysymyksiä. Tehtäväni on kysyä, ja yleisö arvioi vastaukset.

Kun käsikirjoitus toteutuu, taustatyö on vienyt samalle kartalle haastateltavan kanssa. Silti spontaaniuttakin pitää olla, ja kysymyksiä, joiden vastausta ei voi ennakoida. Vastausten yllätyksiin reagoiminen ei lopulta ole sen ihmeellisempää kuin missä tahansa keskustelussa.

Vaikka Niinistön vaalitentti kesti suunnilleen saman kuin Ykkösaamu, siinä piti juosta koko matka täysiä. Toisaalta käytössä olivat vanhat dramaturgiset säännöt: räväkkä alku, asiaa, yllätystä ja loppunousu. Suora lähetys jännitti, kuten aina, mutta yritin olla ajattelematta sitä ja keskittyä käsikirjoitukseen ja asiaan.

Haastattelujen jälkeen vaihdan pari sanaa haastateltavan kanssa. Sitten huokaisen ja selailen somea. Koska kaikkea sanottua on heti vaikea muistaa, en mieti, olinko hyvä vai huono. Intensiivisen keskittymisen jälkeen on hyvä viipyä hetki toimituksessa, jotta kierrokset laskevat.

Palautetta tulee haastateltavan päälle puhumisesta ja lepsuudesta, jos en keskeytä. Poliitikkoja haastateltuani minua on pidetty melkein kaikkien puolueiden edustajana. Niin kauan kuin kirjoa on, voin ajatella olevani hyvällä tiellä.”

Seija Vaaherkumpu

Ajankohtaistoimittaja ja -juontaja Yleisradiossa, VTK.

Työskennellyt Ylessä 1988–1998 eri toimituksissa ja vuodesta 2009 radion ja television ajankohtaistoimituksessa.

Nelosen uutisissa politiikan toimittaja vastuualueenaan EU vuosina 1999–2009.

Koura-palkinto vuoden sivistysteosta vuonna 2014 yhdessä Radion Ykkösaamun toimituksen kanssa.

Anu Nousiaisen valinta

Kuukausliitteen toimittaja Anu Nousiainen valitsi Seija Vaaherkummun suorat tv- ja radiohaastattelut Ylessä.

”Kun Seija Vaaherkumpu haastattelee, kuulija on varmoissa käsissä. Vaaherkumpu kuuntelee ja reagoi nopeasti ja taitavasti, niin ettei keskustelusta tule yksitoikkoista ja laahaavaa, vaan siinä säilyy hyvä rytmi. Kuten kirjoitetussa tekstissä myös puheessa rytmi on tärkeä. Loistava esimerkki oli presidentti Sauli Niinistön vaalitentti.

Vaaherkummussa on BBC-mäistä viileyttä, jossa kovuus ja miellyttävyys yhdistyvät. Itseluottamusta mutta ei itsekorostusta. Hän noudattaa haastattelijan tärkeintä ohjetta ’It’s not about you’ ja antaa haastateltavan paljastaa itse itsensä.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta