Kerralla maaliin

Perusteellinen valmistautuminen on Seija Vaaherkummun haastattelujen laadun tae. ”Laitan paljon paukkuja kysymysten muotoilemiseen, jotta ne osuisivat kerralla maaliin eli olennaiseen”, Vaaherkumpu kertoo.

Kohta tv-moodissa. Haastattelupuhe on melko samanlaista televisiossa ja radiossa, mutta olemisen tapa ja tunnelma eroavat. ”Radiossa voi olla omissa vaatteissa ja elehtiä haastateltavalle vaikka sen, että nyt loppuu aika. Pidättyväisempi tv-käytös alkaa kytkeytyä päälle samalla, kun sinne sopivat vaatteet ja meikki laitetaan”, sanoo Seija Vaaherkumpu. Ykkösaamussa 24. maaliskuuta hänen vieraanaan oli kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Seija Vaaherkumpu

Ajankohtaistoimittaja ja -juontaja Yleisradiossa, VTK.

Työskennellyt Ylessä 1988–1998 eri toimituksissa ja vuodesta 2009 radion ja television ajankohtaistoimituksessa.

Nelosen uutisissa politiikan toimittaja vastuualueenaan EU vuosina 1999–2009.

Koura-palkinto vuoden sivistysteosta vuonna 2014 yhdessä Radion Ykkösaamun toimituksen kanssa.

JOURNALISTI
13.4.2018

Nina Erho, teksti
Laura Oja, kuva

”Koska haastateltavana on politiikan ja talouden huippuvaikuttajia, joilta on tiedossa punnittua puhetta, lähetykseen on valmistauduttava perusteellisesti. Laitan paljon paukkuja kysymysten muotoilemiseen, jotta ne osuisivat kerralla maaliin eli olennaiseen. Parhaiten toimivat tarkasti rajatut, avoimet kysymykset”, sanoo Ylen Ykkösaamua televisioon toimittava Seija Vaaherkumpu.

”Valmistautuminen kestää neljä työpäivää. Luen raportteja, arkistojuttuja ja muiden medioiden juttuja. Puhun ministerien avustajien kanssa, toisten puolueiden edustajien kanssa sekä aina taustapuhelun haastateltavan kanssa. Apunani on taustatoimittaja.

Lauantai-aamun lähetyksessä tempo saa olla uutisrytmiä rauhallisempi. Käsikirjoitukseni on pitkä, mutta haastatellessa en juuri katso sitä. Tärkeintä on kuunteleminen, muuten ei synny vuorovaikutusta eikä jatkokysymyksiä. Tehtäväni on kysyä, ja yleisö arvioi vastaukset.

Kun käsikirjoitus toteutuu, taustatyö on vienyt samalle kartalle haastateltavan kanssa. Silti spontaaniuttakin pitää olla, ja kysymyksiä, joiden vastausta ei voi ennakoida. Vastausten yllätyksiin reagoiminen ei lopulta ole sen ihmeellisempää kuin missä tahansa keskustelussa.

Vaikka Niinistön vaalitentti kesti suunnilleen saman kuin Ykkösaamu, siinä piti juosta koko matka täysiä. Toisaalta käytössä olivat vanhat dramaturgiset säännöt: räväkkä alku, asiaa, yllätystä ja loppunousu. Suora lähetys jännitti, kuten aina, mutta yritin olla ajattelematta sitä ja keskittyä käsikirjoitukseen ja asiaan.

Haastattelujen jälkeen vaihdan pari sanaa haastateltavan kanssa. Sitten huokaisen ja selailen somea. Koska kaikkea sanottua on heti vaikea muistaa, en mieti, olinko hyvä vai huono. Intensiivisen keskittymisen jälkeen on hyvä viipyä hetki toimituksessa, jotta kierrokset laskevat.

Palautetta tulee haastateltavan päälle puhumisesta ja lepsuudesta, jos en keskeytä. Poliitikkoja haastateltuani minua on pidetty melkein kaikkien puolueiden edustajana. Niin kauan kuin kirjoa on, voin ajatella olevani hyvällä tiellä.”

Seija Vaaherkumpu

Ajankohtaistoimittaja ja -juontaja Yleisradiossa, VTK.

Työskennellyt Ylessä 1988–1998 eri toimituksissa ja vuodesta 2009 radion ja television ajankohtaistoimituksessa.

Nelosen uutisissa politiikan toimittaja vastuualueenaan EU vuosina 1999–2009.

Koura-palkinto vuoden sivistysteosta vuonna 2014 yhdessä Radion Ykkösaamun toimituksen kanssa.

Anu Nousiaisen valinta

Kuukausliitteen toimittaja Anu Nousiainen valitsi Seija Vaaherkummun suorat tv- ja radiohaastattelut Ylessä.

”Kun Seija Vaaherkumpu haastattelee, kuulija on varmoissa käsissä. Vaaherkumpu kuuntelee ja reagoi nopeasti ja taitavasti, niin ettei keskustelusta tule yksitoikkoista ja laahaavaa, vaan siinä säilyy hyvä rytmi. Kuten kirjoitetussa tekstissä myös puheessa rytmi on tärkeä. Loistava esimerkki oli presidentti Sauli Niinistön vaalitentti.

Vaaherkummussa on BBC-mäistä viileyttä, jossa kovuus ja miellyttävyys yhdistyvät. Itseluottamusta mutta ei itsekorostusta. Hän noudattaa haastattelijan tärkeintä ohjetta ’It’s not about you’ ja antaa haastateltavan paljastaa itse itsensä.”



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta