Kerralla maaliin

Perusteellinen valmistautuminen on Seija Vaaherkummun haastattelujen laadun tae. ”Laitan paljon paukkuja kysymysten muotoilemiseen, jotta ne osuisivat kerralla maaliin eli olennaiseen”, Vaaherkumpu kertoo.

Kohta tv-moodissa. Haastattelupuhe on melko samanlaista televisiossa ja radiossa, mutta olemisen tapa ja tunnelma eroavat. ”Radiossa voi olla omissa vaatteissa ja elehtiä haastateltavalle vaikka sen, että nyt loppuu aika. Pidättyväisempi tv-käytös alkaa kytkeytyä päälle samalla, kun sinne sopivat vaatteet ja meikki laitetaan”, sanoo Seija Vaaherkumpu. Ykkösaamussa 24. maaliskuuta hänen vieraanaan oli kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

Seija Vaaherkumpu

Ajankohtaistoimittaja ja -juontaja Yleisradiossa, VTK.

Työskennellyt Ylessä 1988–1998 eri toimituksissa ja vuodesta 2009 radion ja television ajankohtaistoimituksessa.

Nelosen uutisissa politiikan toimittaja vastuualueenaan EU vuosina 1999–2009.

Koura-palkinto vuoden sivistysteosta vuonna 2014 yhdessä Radion Ykkösaamun toimituksen kanssa.

JOURNALISTI
13.4.2018

Nina Erho, teksti
Laura Oja, kuva

”Koska haastateltavana on politiikan ja talouden huippuvaikuttajia, joilta on tiedossa punnittua puhetta, lähetykseen on valmistauduttava perusteellisesti. Laitan paljon paukkuja kysymysten muotoilemiseen, jotta ne osuisivat kerralla maaliin eli olennaiseen. Parhaiten toimivat tarkasti rajatut, avoimet kysymykset”, sanoo Ylen Ykkösaamua televisioon toimittava Seija Vaaherkumpu.

”Valmistautuminen kestää neljä työpäivää. Luen raportteja, arkistojuttuja ja muiden medioiden juttuja. Puhun ministerien avustajien kanssa, toisten puolueiden edustajien kanssa sekä aina taustapuhelun haastateltavan kanssa. Apunani on taustatoimittaja.

Lauantai-aamun lähetyksessä tempo saa olla uutisrytmiä rauhallisempi. Käsikirjoitukseni on pitkä, mutta haastatellessa en juuri katso sitä. Tärkeintä on kuunteleminen, muuten ei synny vuorovaikutusta eikä jatkokysymyksiä. Tehtäväni on kysyä, ja yleisö arvioi vastaukset.

Kun käsikirjoitus toteutuu, taustatyö on vienyt samalle kartalle haastateltavan kanssa. Silti spontaaniuttakin pitää olla, ja kysymyksiä, joiden vastausta ei voi ennakoida. Vastausten yllätyksiin reagoiminen ei lopulta ole sen ihmeellisempää kuin missä tahansa keskustelussa.

Vaikka Niinistön vaalitentti kesti suunnilleen saman kuin Ykkösaamu, siinä piti juosta koko matka täysiä. Toisaalta käytössä olivat vanhat dramaturgiset säännöt: räväkkä alku, asiaa, yllätystä ja loppunousu. Suora lähetys jännitti, kuten aina, mutta yritin olla ajattelematta sitä ja keskittyä käsikirjoitukseen ja asiaan.

Haastattelujen jälkeen vaihdan pari sanaa haastateltavan kanssa. Sitten huokaisen ja selailen somea. Koska kaikkea sanottua on heti vaikea muistaa, en mieti, olinko hyvä vai huono. Intensiivisen keskittymisen jälkeen on hyvä viipyä hetki toimituksessa, jotta kierrokset laskevat.

Palautetta tulee haastateltavan päälle puhumisesta ja lepsuudesta, jos en keskeytä. Poliitikkoja haastateltuani minua on pidetty melkein kaikkien puolueiden edustajana. Niin kauan kuin kirjoa on, voin ajatella olevani hyvällä tiellä.”

Seija Vaaherkumpu

Ajankohtaistoimittaja ja -juontaja Yleisradiossa, VTK.

Työskennellyt Ylessä 1988–1998 eri toimituksissa ja vuodesta 2009 radion ja television ajankohtaistoimituksessa.

Nelosen uutisissa politiikan toimittaja vastuualueenaan EU vuosina 1999–2009.

Koura-palkinto vuoden sivistysteosta vuonna 2014 yhdessä Radion Ykkösaamun toimituksen kanssa.

Anu Nousiaisen valinta

Kuukausliitteen toimittaja Anu Nousiainen valitsi Seija Vaaherkummun suorat tv- ja radiohaastattelut Ylessä.

”Kun Seija Vaaherkumpu haastattelee, kuulija on varmoissa käsissä. Vaaherkumpu kuuntelee ja reagoi nopeasti ja taitavasti, niin ettei keskustelusta tule yksitoikkoista ja laahaavaa, vaan siinä säilyy hyvä rytmi. Kuten kirjoitetussa tekstissä myös puheessa rytmi on tärkeä. Loistava esimerkki oli presidentti Sauli Niinistön vaalitentti.

Vaaherkummussa on BBC-mäistä viileyttä, jossa kovuus ja miellyttävyys yhdistyvät. Itseluottamusta mutta ei itsekorostusta. Hän noudattaa haastattelijan tärkeintä ohjetta ’It’s not about you’ ja antaa haastateltavan paljastaa itse itsensä.”



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta