Journalistik på nätet lever längre

Nyheter har fått en kortare livslängd sedan journalistiken flyttade till nätet. Men många andra typer av artiklar lever nu längre än under papperstidningens dagar, skriver Annakaisa Suni.
JOURNALISTI
13.4.2018

Annakaisa Suni

annakaisa.suni@gmail.com

Skribenten är reporter på Svenska Dagbladet och bor i Stockholm.

Hur länge lever en tidningsartikel? I åtminstone 134 år, visar det sig.

Något av det mest frustrerande jag fått göra som reporter på tidigare arbetsplatser är att skriva om i princip samma grej som tidningen publicerat någon månad tidigare. Egentligen hade inget nytt hänt, men då ämnet intresserade läsare ville man samla hem klicken. Det rättfärdigade man med att låta en reporter hitta en expert som sade samma sak som en annan expert sagt tidigare.

Ett ärligare och mer effektivt sätt är att låta texterna leva längre – i bästa fall över ett sekel.

 

Hela Svenska Dagbladets arkiv sedan tidningen grundades 1884 är numera tillgängligt – och dessutom sökbart – för prenumeranterna. Samt ett dagligt verktyg för journalisterna. Att digitalisera varenda Stockholmsnotis och bokrecension måste ha varit ett stort arbete, men det var bara en början.

Jag slutar inte att imponeras över hur smart och kreativt mina kolleger jobbar med materialet. Vi skriver kontinuerligt nya artiklar utifrån arkivet. Det går smidigt när man inte behöver stiga ner i källaren utan bara sätta sig vid datorn och knappa in sökord.

Till exempel har vi samlat tidstypiska, och i dag ofta uppseendeväckande, annonser från olika årtionden i en artikel. Insektsgift har sålts med rubrikordet ”massmord” och paraffininjektioner marknadsförts som skönhetsoperation. Artikeln är en av de senaste veckornas mest lästa på SvD.se.

En annan favorit bland läsarna är olika Stockholmshus- och kvarters historia.

 

Vi har också kunnat återpublicera SvD-reportern Ester Blenda Nordströms originalartiklar, bland annat den där hon wallraffade som piga i Småland. Fatima Bremmers bok Ett jävla solsken om Ester Blenda är ett av Sveriges mest hyllade faktaböcker i år och reportaget från 1914 har fått nya läsare.

Dessutom uppmuntrar SvD läsarna att själva söka i arkivet efter sina släktingar eller annat som intresserar dem. De får släktforskning och historiekunskap på köpet vid en prenumeration och förhoppningsvis en närmare relation till tidningen. En del vill dessutom dela med sig av berättelserna och ger nya uppslag till artiklar.

 

Nyheter har visserligen fått en kortare livslängd sedan journalistiken flyttade till nätet. Från ett dygn har den förkortats till kanske några timmar. Men många andra typer av artiklar lever nu längre än under papperstidningens dagar.

Det känns för mig väldigt hoppfullt och roligt. Ett välgjort journalistiskt arbete kan få relevans gång på gång igen och nå nya läsare.

Den klassiska långsamma artikeln är ett reportage, tidlös för läsarna men tidskrävande för reportern. Men en artikel med lång livslängd behöver inte alltid ta länge att skriva. Hyfsat snabbt kan man skriva guidande texter om till exempel för- och nackdelar med influensavaccinet eller om de bästa skatteavdragen.

Sådana artiklar med praktiska råd lever ofta länge och kan krokas ihop med aktuella nyheter.

Ett annat smart sätt att ge artiklar längre livslängd är att använda listformat eller bygga texten av fristående bitar. Till exempel funkar en lista över alla som Donald Trump sparkat under hela mandatperioden. Bara att uppdatera och återpublicera när en person till får lämna Vita huset!



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta