Lisää digitaalista läsnäoloa

Petri Hakala, 56, aloittaa Hämeen Sanomien ja Forssan Lehden vastaavana päätoimittajana 1. toukokuuta.

Petri Hakala, 56, aloittaa Hämeen Sanomien ja Forssan Lehden vastaavana päätoimittajana 1. toukokuuta. Hänestä tulee lisäksi Hämeen Sanomat Oy:n toimitusjohtaja. Hän on ollut päätoimittaja Iltalehdessä 1995 – 2010 ja 2013 – 2017 sekä Satakunnan Kansassa 2010 – 2013. Hakala on valmistunut toimittajaksi Tampereen yliopistosta.

JOURNALISTI
13.4.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti

Siirryt päätoimittajaksi Iltalehdestä kahteen maakuntalehteen. Mitä opittavaa lehdillä on iltapäivälehdiltä?

Iltapäivälehdet ovat hyvin ajan hermolla, mitkä aiheet nousevat päivän puheenaiheiksi. Sosiaalinen media vahvistaa tietoa siitä, mitkä aiheet ihmisiä kiinnostavat. Maakuntalehtien vahvuuksia ovat paikallisuus ja yhteisöllisyys, joita voidaan vielä vahvistaa digitaalisella läsnäololla. Hämeen Sanomat ja Forssan Lehti kuuluvat Lännen Mediaan, jonka pitää pystyä tuottamaan laadukasta aineistoa myös digitaalisesti hyödynnettäväksi, jotta lehdiltä vapautuu resursseja hoitaa paikallisuutisia.


Mitä iltapäivälehdistä ei kannata tuoda maakuntalehtiin?

Iltapäivälehdet hoitavat viihdepuolen uutisoinnin hyvin, mutta maakuntalehdessä ei ole tarpeen seurata esimerkiksi tosi-tv-ohjelmia yhtä intensiivisesti. Klikkiotsikot poistuivat medioista jo viitisen vuotta sitten, kun huomattiin, ettei huijaamalla kannata houkutella lukijoita sisältöjen pariin.


Sinusta tulee marraskuussa myös Hämeen Sanomat Oy:n toimitusjohtaja. Kuinka kaksoisroolin hoitaminen onnistuu?

Olin myös Satakunnan Kansassa päätoimittaja ja toimitusjohtaja. Se on luonteva malli, joka vahvistaa sekä lehden liiketoimintaa että sisältötekemistä. Yrittäjät ja kumppanit ymmärtävät, että mainonnan ja journalismin välillä on raja-aidat. Aion viettää paljon iltoja ja viikonloppuja Hämeenlinnassa, koska päätoimittajan on oltava läsnä lukijoiden arjessa.


Mikä on ollut vaikein paikka päätoimittajaurallasi?

1990-luvun lopussa Iltalehti oli vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Luovuimme kiiltävästä paperista ja hajautimme painon, mikä pelasti lehden. Viime aikoina suuret uutistapahtumat, kuten Turun puukotus, ovat jääneet mieleen. Uutisorganisaatio syttyy uutistilanteeseen. Ammattitaitoinen porukka hoitaa uutistapahtumat, silloin päätoimittaja on enemmän tiellä. Asioiden jälkipuinti jää päätoimittajan vastuulle. Tarvittaessa on pystyttävä tarjoamaan myös ammattiauttajien apua jälkihoitoon.


Olet työskennellyt urheilutoimittajana ja pelaat itsekin jääkiekkoa. Korostuuko urheilujournalismi uudessa tehtävässäsi?

Urheilu tuottaa kaupungeissa puheenaiheita pitkän talven aikana. Urheiluun liittyy paljon intohimoja ja tunteita, mikä on hyvä asia. Se tarjoaa itsellenikin tunteita vapaa-ajalla työn tasapainoksi. Itsenäinen urheilujournalismi on tärkeää, mutta sitä ei tehdä muun journalismin kustannuksella. Hämeen Sanomat voisi vielä vahvistaa nykyisestä esimerkiksi kulttuurijournalismia.

Petri Hakala, 56, aloittaa Hämeen Sanomien ja Forssan Lehden vastaavana päätoimittajana 1. toukokuuta. Hänestä tulee lisäksi Hämeen Sanomat Oy:n toimitusjohtaja. Hän on ollut päätoimittaja Iltalehdessä 1995 – 2010 ja 2013 – 2017 sekä Satakunnan Kansassa 2010 – 2013. Hakala on valmistunut toimittajaksi Tampereen yliopistosta.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta