Paikka löytyi nuorena. 26-vuotias Anna Sievälä aloitti kesätoimittajana Karjalaisessa vuonna 2011 ja on siitä lähtien työskennellyt lehdessä.

Yhteistä etua ajamassa

JOURNALISTI
23.3.2018

Janne Salomaa, teksti
Johanna Kokkola, kuva

SJL:n valtuustossa aloittava Anna Sievälä haluaa lisää koulutusta ja yhdistysten yhteistyötä.

Lisää ja monipuolisempaa koulutusta. Siinä Journalistiliiton uuden valtuuston varsinaisena jäsenenä joulukuussa aloittavan Anna Sievälän ykköstavoite tulevalle nelivuotiskaudelle.

”Kun moni työnantaja ei enää halua tai pysty tarjoamaan riittävästi mahdollisuuksia kehittää itseään, on liitolla paikka ja velvollisuuskin tarjota koulutusta, joka auttaa pysymään alan muutoksen perässä”, Karjalaisessa toimittajana työskentelevä Sievälä sanoo.

Hän on myös Pohjois-Karjalan Journalistiyhdistyksen puheenjohtaja.

Sievälä toivoo osaamista vahvistavia, lyhyitä täsmäkoulutuksia.

”Vaikka verkko-otsikoinnista, datajournalismin perusasioista ja somevideoiden teosta. Ja täältä susirajalta katsottuna tärkeää on, että koulutuksiin voi osallistua myös etänä.”

Sievälä toivoo myös, että alueellisissa koulutuksissa ja muissa tapahtumissa lehdistön yhdistykset, yleläiset ja freelancerit yhdistäisivät voimansa.

”Sellaisilla alueilla, missä porukkaa on vähän, ei ole järkeä tehdä kaikkea erikseen.”

Hänen oman yhdistyksensä perinteisiin kesäjuhliin Liperin saaressa ovatkin tervetulleita muiden yhdistysten jäsenet ja liittoon – vielä – kuulumattomat.

”Juhlat ovat olleet hyvä keino saada uusia jäseniä.”

 

Myös Sievälän oma tie vuonna 2012 liittoon kulki Liperin kautta. Seuraavana vuonna hänestä tuli 21-vuotiaana Pohjois-Karjalan journalistien sihteeri.

”Päätin lähteä, kun silloinen yhdistyksen puheenjohtaja kysyi suoraan. Uskon, että valtaosaa kiinnostaa vaikuttaminen, jos vain heitä pyytää lähtemään mukaan.”

Yhdistyksensä puheenjohtajaksi hänet valittiin 2016. Valtuuston varajäseneksi hänet valittiin jo 2014. Sitä kautta hän on päässyt muutamaan kokoukseen äänestämään.

”Kokouksissa asioista todella keskustellaan ja jopa väitellään tarvittaessa, eli valtuusto ei ole mikään kumileimasin vaan oikeasti vaikutusvaltainen.”

Järjestötyöt, kuten tapahtumat, budjetti, yhdistyksen vappulehti ja liiton asioihin perehtyminen, työllistävät kiireisimmillään noin 15 tuntia viikossa. Silti kollegoiden ja – itsensä – hyväksi työskentely palkitsee, Sievälä vakuuttaa.

”On paljon mukavampaa tehdä töitä sellaisessa työyhteisössä, jonka jäsenet voivat hyvin. Liiton ja yhdistyksen kautta voi vaikuttaa siihen, että ihmisille on tarjolla paitsi tukea työelämään myös vastapainoa työlle vapaa-ajalla.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta