Yhteistä etua ajamassa

SJL:n valtuustossa aloittava Anna Sievälä haluaa lisää koulutusta ja yhdistysten yhteistyötä.

Paikka löytyi nuorena. 26-vuotias Anna Sievälä aloitti kesätoimittajana Karjalaisessa vuonna 2011 ja on siitä lähtien työskennellyt lehdessä.

JOURNALISTI
23.3.2018

Janne Salomaa, teksti
Johanna Kokkola, kuva

Lisää ja monipuolisempaa koulutusta. Siinä Journalistiliiton uuden valtuuston varsinaisena jäsenenä joulukuussa aloittavan Anna Sievälän ykköstavoite tulevalle nelivuotiskaudelle.

”Kun moni työnantaja ei enää halua tai pysty tarjoamaan riittävästi mahdollisuuksia kehittää itseään, on liitolla paikka ja velvollisuuskin tarjota koulutusta, joka auttaa pysymään alan muutoksen perässä”, Karjalaisessa toimittajana työskentelevä Sievälä sanoo.

Hän on myös Pohjois-Karjalan Journalistiyhdistyksen puheenjohtaja.

Sievälä toivoo osaamista vahvistavia, lyhyitä täsmäkoulutuksia.

”Vaikka verkko-otsikoinnista, datajournalismin perusasioista ja somevideoiden teosta. Ja täältä susirajalta katsottuna tärkeää on, että koulutuksiin voi osallistua myös etänä.”

Sievälä toivoo myös, että alueellisissa koulutuksissa ja muissa tapahtumissa lehdistön yhdistykset, yleläiset ja freelancerit yhdistäisivät voimansa.

”Sellaisilla alueilla, missä porukkaa on vähän, ei ole järkeä tehdä kaikkea erikseen.”

Hänen oman yhdistyksensä perinteisiin kesäjuhliin Liperin saaressa ovatkin tervetulleita muiden yhdistysten jäsenet ja liittoon – vielä – kuulumattomat.

”Juhlat ovat olleet hyvä keino saada uusia jäseniä.”

 

Myös Sievälän oma tie vuonna 2012 liittoon kulki Liperin kautta. Seuraavana vuonna hänestä tuli 21-vuotiaana Pohjois-Karjalan journalistien sihteeri.

”Päätin lähteä, kun silloinen yhdistyksen puheenjohtaja kysyi suoraan. Uskon, että valtaosaa kiinnostaa vaikuttaminen, jos vain heitä pyytää lähtemään mukaan.”

Yhdistyksensä puheenjohtajaksi hänet valittiin 2016. Valtuuston varajäseneksi hänet valittiin jo 2014. Sitä kautta hän on päässyt muutamaan kokoukseen äänestämään.

”Kokouksissa asioista todella keskustellaan ja jopa väitellään tarvittaessa, eli valtuusto ei ole mikään kumileimasin vaan oikeasti vaikutusvaltainen.”

Järjestötyöt, kuten tapahtumat, budjetti, yhdistyksen vappulehti ja liiton asioihin perehtyminen, työllistävät kiireisimmillään noin 15 tuntia viikossa. Silti kollegoiden ja – itsensä – hyväksi työskentely palkitsee, Sievälä vakuuttaa.

”On paljon mukavampaa tehdä töitä sellaisessa työyhteisössä, jonka jäsenet voivat hyvin. Liiton ja yhdistyksen kautta voi vaikuttaa siihen, että ihmisille on tarjolla paitsi tukea työelämään myös vastapainoa työlle vapaa-ajalla.”



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta