Matkaaja. Paluu sodasta -jutun tekeminen vaati henkistä matkailua Helsingistä Syyriaan ja nykyisyydestä menneeseen. ”Kun kertoo vierastaistelijailmiöstä, pitää selvittää, mitä Syyriaan lähteneet tiesivät sodasta tapahtumahetkellä. Asioita ei voi tulkita sen läpi, mitä nyt tiedetään”, Anu Nousiainen sanoo.

Mitä Syyriassa tapahtui?

Anu Nousiainen, 52

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja, VTM.

Työskennellyt HS:ssa vuodesta 1989 eri toimituksissa ja Kaukoidän-kirjeenvaihtajana. Journalist Fellow Oxfordin yliopiston RISJ-instituutissa 2013.

Bonnierin Vuoden journalisti 2011, Sanomalehtien liiton Paras juttu -palkinto 2013.

JOURNALISTI
23.3.2018

Nina Erho, teksti
Heli Blåfield, kuva

Anu Nousiainen ei juuri saanut palautetta jutustaan Syyriaan sotaan lähteneistä nuorista. ”Ehkä kommentoimista helpompaa oli jäädä odottamaan, tuleeko syytteitä”, hän kertoo.

”Juttuprosessi alkoi jo loppukesällä 2014. Tein silloin juttua nuorista suomensomalialaisista, jotka olivat lähteneet Syyriaan sotaan. Samalla tapasin muslimiksi kääntyneen suomalaisen miehen ja aloin pitää häneen yhteyttä. Hänellä oli kiinnostava tausta, ja hän oli opiskellut pitkään Pohjois-Afrikassa”, sanoo Kuukausiliitteen toimittaja Anu Nousiainen viime toukokuussa ilmestyneestä Paluu sodasta -jutustaan.

”Muutaman kuukauden kuluttua tuli uutinen, että KRP oli pidättänyt tämän ’Villen’ ja kolme muuta, ja heitä epäiltiin terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista. Se vaikutti oudolta verrattuna siihen, mitä terrorismilla kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa tarkoitetaan.

Keväällä 2017 lähdin selvittämään, mitä miehet olivat tehneet matkustettuaan Syyriaan ja mitä tapahtui, kun he palasivat Suomeen. Kokosin massiivisen aikajanan, jossa peilasin miesten kertomuksia ja valokuvia muihin tietoihin sotatapahtumista ja kymmenistä ryhmistä, joita siellä toimi. Taustatyöhön verrattuna itse kirjoittaminen vei paljon vähemmän aikaa. Poikkeuksellista jutussa oli se, että aihe oli niin monimutkainen ja vaikea. Mietin, onko minulla ollenkaan samat tiedot kuin miehillä ja KRP:lla.

Vaikka miehet eivät ole jutussa nimillään, julkisuuteen tuleminen oli iso asia, koska terrorismi on niin pelottava sana ja Syyrian sotaan lähteneet on julkisesti demonisoitu. Palautetta jutusta ei juuri tullut. Ehkä kommentoimista helpompaa oli jäädä odottamaan, tuleeko syytteitä.

Kun oikeudenkäynti alkoi, viranomaisten näkökulma painottui mediassa. Itselleni oli tärkeää, että myös syytettyjen ääni sai kuulua. Kun oikeuden ratkaisu tuli ja terrorismisyytteet hylättiin, tietenkin olin helpottunut. Jos tuomio olisi tullut, olisin kyllä ihmetellyt sitä tietojeni valossa.

Jos en olisi pitänyt Villeen yhteyttä niin pitkään, en olisi varmaan uskaltanut lähteä tekemään juttua. Vaikka ’ihmistuntemukseen’ olisi naiivia luottaa, jonkinlaisen käsityksen ihmisestä ja hänen ajatusmaailmastaan saa, kun puhuu monta kertaa, kysyy kysymyksiä ja saa vastauksia.”

Anu Nousiainen, 52

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja, VTM.

Työskennellyt HS:ssa vuodesta 1989 eri toimituksissa ja Kaukoidän-kirjeenvaihtajana. Journalist Fellow Oxfordin yliopiston RISJ-instituutissa 2013.

Bonnierin Vuoden journalisti 2011, Sanomalehtien liiton Paras juttu -palkinto 2013.

Aurora Rämön ja Elina Järvisen valinta

Suomen Kuvalehden toimittajat Aurora Rämö ja Elina Järvinen valitsivat esiteltäväksi Anu Nousiaisen Kuukausiliitteessä 6. toukokuuta 2017 julkaistun jutun Syyriaan sotaan lähteneistä suomalaisista muslimimiehistä:

”Anu Nousiainen on Suomen paras toimittaja. Hänen aiheensa ovat suuria ja vaikeita, materiaalinsa vastaansanomatonta ja tekstinsä poikkeuksetta hienosti rakennettuja.

Nousiainen on seurannut vuosia Suomesta Syyriaan lähteneitä nuoria ja kirjoittanut heistä kaksi erinomaista juttua. Ne ovat jääneet ainoiksi Suomessa.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta