Matkaaja. Paluu sodasta -jutun tekeminen vaati henkistä matkailua Helsingistä Syyriaan ja nykyisyydestä menneeseen. ”Kun kertoo vierastaistelijailmiöstä, pitää selvittää, mitä Syyriaan lähteneet tiesivät sodasta tapahtumahetkellä. Asioita ei voi tulkita sen läpi, mitä nyt tiedetään”, Anu Nousiainen sanoo.

Mitä Syyriassa tapahtui?

Anu Nousiainen, 52

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja, VTM.

Työskennellyt HS:ssa vuodesta 1989 eri toimituksissa ja Kaukoidän-kirjeenvaihtajana. Journalist Fellow Oxfordin yliopiston RISJ-instituutissa 2013.

Bonnierin Vuoden journalisti 2011, Sanomalehtien liiton Paras juttu -palkinto 2013.

JOURNALISTI
23.3.2018

Nina Erho, teksti
Heli Blåfield, kuva

Anu Nousiainen ei juuri saanut palautetta jutustaan Syyriaan sotaan lähteneistä nuorista. ”Ehkä kommentoimista helpompaa oli jäädä odottamaan, tuleeko syytteitä”, hän kertoo.

”Juttuprosessi alkoi jo loppukesällä 2014. Tein silloin juttua nuorista suomensomalialaisista, jotka olivat lähteneet Syyriaan sotaan. Samalla tapasin muslimiksi kääntyneen suomalaisen miehen ja aloin pitää häneen yhteyttä. Hänellä oli kiinnostava tausta, ja hän oli opiskellut pitkään Pohjois-Afrikassa”, sanoo Kuukausiliitteen toimittaja Anu Nousiainen viime toukokuussa ilmestyneestä Paluu sodasta -jutustaan.

”Muutaman kuukauden kuluttua tuli uutinen, että KRP oli pidättänyt tämän ’Villen’ ja kolme muuta, ja heitä epäiltiin terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista. Se vaikutti oudolta verrattuna siihen, mitä terrorismilla kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa tarkoitetaan.

Keväällä 2017 lähdin selvittämään, mitä miehet olivat tehneet matkustettuaan Syyriaan ja mitä tapahtui, kun he palasivat Suomeen. Kokosin massiivisen aikajanan, jossa peilasin miesten kertomuksia ja valokuvia muihin tietoihin sotatapahtumista ja kymmenistä ryhmistä, joita siellä toimi. Taustatyöhön verrattuna itse kirjoittaminen vei paljon vähemmän aikaa. Poikkeuksellista jutussa oli se, että aihe oli niin monimutkainen ja vaikea. Mietin, onko minulla ollenkaan samat tiedot kuin miehillä ja KRP:lla.

Vaikka miehet eivät ole jutussa nimillään, julkisuuteen tuleminen oli iso asia, koska terrorismi on niin pelottava sana ja Syyrian sotaan lähteneet on julkisesti demonisoitu. Palautetta jutusta ei juuri tullut. Ehkä kommentoimista helpompaa oli jäädä odottamaan, tuleeko syytteitä.

Kun oikeudenkäynti alkoi, viranomaisten näkökulma painottui mediassa. Itselleni oli tärkeää, että myös syytettyjen ääni sai kuulua. Kun oikeuden ratkaisu tuli ja terrorismisyytteet hylättiin, tietenkin olin helpottunut. Jos tuomio olisi tullut, olisin kyllä ihmetellyt sitä tietojeni valossa.

Jos en olisi pitänyt Villeen yhteyttä niin pitkään, en olisi varmaan uskaltanut lähteä tekemään juttua. Vaikka ’ihmistuntemukseen’ olisi naiivia luottaa, jonkinlaisen käsityksen ihmisestä ja hänen ajatusmaailmastaan saa, kun puhuu monta kertaa, kysyy kysymyksiä ja saa vastauksia.”

Anu Nousiainen, 52

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja, VTM.

Työskennellyt HS:ssa vuodesta 1989 eri toimituksissa ja Kaukoidän-kirjeenvaihtajana. Journalist Fellow Oxfordin yliopiston RISJ-instituutissa 2013.

Bonnierin Vuoden journalisti 2011, Sanomalehtien liiton Paras juttu -palkinto 2013.

Aurora Rämön ja Elina Järvisen valinta

Suomen Kuvalehden toimittajat Aurora Rämö ja Elina Järvinen valitsivat esiteltäväksi Anu Nousiaisen Kuukausiliitteessä 6. toukokuuta 2017 julkaistun jutun Syyriaan sotaan lähteneistä suomalaisista muslimimiehistä:

”Anu Nousiainen on Suomen paras toimittaja. Hänen aiheensa ovat suuria ja vaikeita, materiaalinsa vastaansanomatonta ja tekstinsä poikkeuksetta hienosti rakennettuja.

Nousiainen on seurannut vuosia Suomesta Syyriaan lähteneitä nuoria ja kirjoittanut heistä kaksi erinomaista juttua. Ne ovat jääneet ainoiksi Suomessa.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta