Kun on tunteet

JOURNALISTI
23.3.2018

Johanna Vehkoo

Painokoneetseis@gmail.com

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tietokirjailija ja yksi Long Playn perustajista.

Tunteesta on tullut uusi uutiskriteeri. Uutisväline saattaa provosoida ärtymystä yleisössään ja tehtailla sitten jatkojuttuja kohuista, jotka se on itse aiheuttanut, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Olisi kätevää pistää internetin disinformaatio-ongelma vain algoritmien ja bottien piikkiin. Eivät nekään viattomia ole, mutta tähän asti mittavin valeuutistutkimus osoittaa syyttävästi sinua, minua ja kaikkia noita muita tyyppejä tuolla internetissä.

Science-lehdessä maaliskuussa julkaistu MIT-yliopiston tutkimus analysoi todeksi tai epätodeksi todistettuja uutisia Twitterin koko historian ajalta, vuosilta 2006 –  2017. Aineistoon kuului yhteensä 126 000 uutista, huhua tai valeuutista, joiden paikkansapitävyyden oli selvittänyt riippumaton faktantarkistussivusto.

Twitteriä on tutkittu enemmän kuin muita sosiaalisen median palveluita, koska se antaa rajapintansa avoimesti tutkijoiden käyttöön – toisin kuin Facebook, jonka merkitys valeuutisten levittäjänä lienee suurempi. Amerikkalaisista joka neljäs on Twitterissä, mutta useimmissa muissa maissa Twitterin käyttö on vähäisempää.

Tulokset ovat silti kiinnostavia. Tutkimuksen mukaan Twitterin käyttäjät jakoivat valeuutisia eteenpäin 70 prosenttia suuremmalla todennäköisyydellä kuin tosia uutisia. Valeet levisivät nopeammin: oikealta uutiselta kesti kuusi kertaa kauemmin saavuttaa 1 500 hengen yleisö. Näin tapahtui siitä huolimatta, että valeuutisten levittäjillä oli vähemmän seuraajia kuin luotettavaa tietoa twiittaavilla.

Useimpien sosiaalisen median palveluiden algoritmit on optimoitu korostamaan voimakkaita tunteita. Valeuutiset ja huhut pyrkivät yllättämään ja vetoamaan äärimmäisiin tunteisiin, kuten pelkoon ja inhoon. Tutkimuksen mukaan todelliset uutiset herättivät pikemminkin surua, iloa tai luottavaisuutta.

 

Toimittajat ovat viime vuosina saaneet huomata, että osa yleisöstä suhtautuu uutisiin mielipiteinä tai epäilee, että uutisen taustalla on pyrkimys vaikuttaa kyseiseen asiaan.

Olen itse kirjoittanut neutraalin sävyisiä faktantarkistusjuttuja, joissa kumotaan viraaleiksi levinneitä käsityksiä. Tarkoista perusteluista ja lähteytyksestä huolimatta osa lukijoista reagoi niihin vihaisesti: faktat eivät sovi omaan tunteeseen siitä, miten asiat ovat. He kokevat esittämäni faktat lähteineen minun mielipiteikseni.

 

Tunnekieli on tarttunut myös uutisiin, kun toimittajia on ohjattu jahtaamaan tunnereaktioita someyhtiöiden osoittaman mallin mukaisesti. Kolumnimainen kielenkäyttö on toden totta hiipinyt myös uutiskieleen.

Tunteesta on tullut uusi uutiskriteeri. Otsikoihin nostetaan, että joku loukkaantui tai suuttui. Puhutaan someraivosta, silloinkin, kun ihmiset ovat lähinnä esittäneet asiallista kritiikkiä aiheellisissa paikoissa. Uutisväline saattaa provosoida ärtymystä yleisössään ja tehtailla sitten jatkojuttuja kohuista, jotka se on itse aiheuttanut.

 

Ehkä voisimme lopettaa totuudenjälkeisestä ajasta puhumisen ja nimetä tämän ajan tunteiden valtakaudeksi. Yhdysvaltain presidenttikin sen kun twiittailee ja hallitsee milloin missäkin tunnemyrskyssä.

Tämä kaikkihan herättää kovasti tunteita. Turhautuneisuutta, luovuttamisen halua. Kenties myös toiveikkuutta. Jospa jonakin päivänä faktoja ja kuivakkaa mutta luotettavaa uutista arvostetaan taas.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta