Vahvasti paikallinen

Jaana Rautio-Teijonmaa, 55, valittiin maaliskuun alussa Itä-Savon vastaavaksi päätoimittajaksi. Hän on hoitanut tehtävää vt:nä tammikuusta lähtien. Rautio-Teijonmaa on työskennellyt Itä-Savossa eri toimittaja- ja esimiestehtävissä vuodesta 1988 saakka. Hän on opiskellut muun muassa Alkio-opiston journalismin linjalla ja Jyväskylän yliopistossa.

JOURNALISTI
23.3.2018

Marja Honkonen, teksti

Jaana Rautio-Teijonmaa valittiin maaliskuun alussa Itä-Savon vastaavaksi päätoimittajaksi. Hän on hoitanut tehtävää vt:nä tammikuusta lähtien.

Olet työskennellyt Itä-Savossa 30 vuotta. Miltä tuntuu nousta päätoimittajaksi?

Hyvältä. Palo ja into eivät ole sammuneet, ja median murroksen uudet vaiheet ovat aika kutkuttavia. Lihavista vuosista on tultu laihoihin, ja on kertynyt paljon ymmärrystä siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.

 

Mikä on ollut suurin muutos?

Digi on tullut vahvana, mutta kirjoittavat kädet ovat vähentyneet.

 

Mikä on Itä-Savon vahvuus?

Paikallisuus. Meidän ei ole syytä kilpailla valtakunnallisista skuupeista, vaan hengittää samaa ilman levikkialueen ihmisten kanssa. On kerrottava ihmisille tärkeistä asioista, oltava mukana tapahtumissa ja huolehdittava, että ihmiset saavat tietoa, joka on arjen pyörittämisen kannalta oleellista.

 

Itä-Savo on kasvattanut tavoittavuuttaan, mutta printin lukijamäärä hiipuu. Mitä tehdä?

Lehtitilauksien perumisiin liittyvät vahvasti jakelun vaikeudet, kasvu tulee digipuolelta. Meidän pitää kehittää vahvasti digiosaamistamme ja digituotteitamme, etenkin niiden saatavuutta. Ei pidä enää ajatella, että digituotteet olisivat vain printin jatke.

 

Kesäkuun alussa Itä-Savo luopuu sunnuntainumerosta. Onko päätös hyvä?

On. Alkusäikähdyksen jälkeen me ja myös lukijat ovat ymmärtäneet, että sunnuntain jakelukustannukset ovat niin suuret, että oman lehden säilyttämisen takia on tehtävä rohkeampiakin päätöksiä.

 

Keräsitte maakuntakierroksella muutoksesta palautetta. Millaista se oli?

Kuvittelin, että se olisi paljon rajumpaa, mutta lukijat ymmärsivät, mistä on kysymys. Ei se mitään silkkihansikkailla silittelyä kuitenkaan ollut.

Millainen pomo olet?

Ruoskin itseäni siitä, että olisin aina oikeudenmukainen. Säännöt ovat kaikille samat. Haluan myös osallistua – olla mukana päivittäisessä työssä, suunnittelussa ja pohdinnoissa.

 

Sinulla on taustaa keskustapoliitikkona. Onko se vaikuttanut työhösi toimittajana?

Jätin kaikki luottamustehtävät vuonna 2007, kun tulin valituksi esimiestehtäviin. Sitä ennen en kirjoittanut politiikasta. Minulle politiikassa oleminen ei ole koskaan ollut sellaista, että olisin ”herätysliikkeen” jäsen. Silloin kun minulla on poliittinen näkemys, en piilottele sitä, mutta olen journalistina hyvin tietoinen siitä, mitä tarkoittaa olla kaikkien suhteen tasapuolinen.

 

Pitääkö paikallislehden aina ajaa oman alueensa etua?

Pitää. On paljon asioita, jotka vaikuttavat ratkaisevalla tavalla meidän levikkialueemme tulevaisuuteen. Eihän se silti sitä tarkoita, että niitä puolustettaisiin täysin kritiikittömästi.

 

Jaana Rautio-Teijonmaa, 55, valittiin maaliskuun alussa Itä-Savon vastaavaksi päätoimittajaksi. Hän on hoitanut tehtävää vt:nä tammikuusta lähtien. Rautio-Teijonmaa on työskennellyt Itä-Savossa eri toimittaja- ja esimiestehtävissä vuodesta 1988 saakka. Hän on opiskellut muun muassa Alkio-opiston journalismin linjalla ja Jyväskylän yliopistossa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta