Vahvasti paikallinen

Jaana Rautio-Teijonmaa, 55, valittiin maaliskuun alussa Itä-Savon vastaavaksi päätoimittajaksi. Hän on hoitanut tehtävää vt:nä tammikuusta lähtien. Rautio-Teijonmaa on työskennellyt Itä-Savossa eri toimittaja- ja esimiestehtävissä vuodesta 1988 saakka. Hän on opiskellut muun muassa Alkio-opiston journalismin linjalla ja Jyväskylän yliopistossa.

JOURNALISTI
23.3.2018

Marja Honkonen, teksti

Jaana Rautio-Teijonmaa valittiin maaliskuun alussa Itä-Savon vastaavaksi päätoimittajaksi. Hän on hoitanut tehtävää vt:nä tammikuusta lähtien.

Olet työskennellyt Itä-Savossa 30 vuotta. Miltä tuntuu nousta päätoimittajaksi?

Hyvältä. Palo ja into eivät ole sammuneet, ja median murroksen uudet vaiheet ovat aika kutkuttavia. Lihavista vuosista on tultu laihoihin, ja on kertynyt paljon ymmärrystä siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.

 

Mikä on ollut suurin muutos?

Digi on tullut vahvana, mutta kirjoittavat kädet ovat vähentyneet.

 

Mikä on Itä-Savon vahvuus?

Paikallisuus. Meidän ei ole syytä kilpailla valtakunnallisista skuupeista, vaan hengittää samaa ilman levikkialueen ihmisten kanssa. On kerrottava ihmisille tärkeistä asioista, oltava mukana tapahtumissa ja huolehdittava, että ihmiset saavat tietoa, joka on arjen pyörittämisen kannalta oleellista.

 

Itä-Savo on kasvattanut tavoittavuuttaan, mutta printin lukijamäärä hiipuu. Mitä tehdä?

Lehtitilauksien perumisiin liittyvät vahvasti jakelun vaikeudet, kasvu tulee digipuolelta. Meidän pitää kehittää vahvasti digiosaamistamme ja digituotteitamme, etenkin niiden saatavuutta. Ei pidä enää ajatella, että digituotteet olisivat vain printin jatke.

 

Kesäkuun alussa Itä-Savo luopuu sunnuntainumerosta. Onko päätös hyvä?

On. Alkusäikähdyksen jälkeen me ja myös lukijat ovat ymmärtäneet, että sunnuntain jakelukustannukset ovat niin suuret, että oman lehden säilyttämisen takia on tehtävä rohkeampiakin päätöksiä.

 

Keräsitte maakuntakierroksella muutoksesta palautetta. Millaista se oli?

Kuvittelin, että se olisi paljon rajumpaa, mutta lukijat ymmärsivät, mistä on kysymys. Ei se mitään silkkihansikkailla silittelyä kuitenkaan ollut.

Millainen pomo olet?

Ruoskin itseäni siitä, että olisin aina oikeudenmukainen. Säännöt ovat kaikille samat. Haluan myös osallistua – olla mukana päivittäisessä työssä, suunnittelussa ja pohdinnoissa.

 

Sinulla on taustaa keskustapoliitikkona. Onko se vaikuttanut työhösi toimittajana?

Jätin kaikki luottamustehtävät vuonna 2007, kun tulin valituksi esimiestehtäviin. Sitä ennen en kirjoittanut politiikasta. Minulle politiikassa oleminen ei ole koskaan ollut sellaista, että olisin ”herätysliikkeen” jäsen. Silloin kun minulla on poliittinen näkemys, en piilottele sitä, mutta olen journalistina hyvin tietoinen siitä, mitä tarkoittaa olla kaikkien suhteen tasapuolinen.

 

Pitääkö paikallislehden aina ajaa oman alueensa etua?

Pitää. On paljon asioita, jotka vaikuttavat ratkaisevalla tavalla meidän levikkialueemme tulevaisuuteen. Eihän se silti sitä tarkoita, että niitä puolustettaisiin täysin kritiikittömästi.

 

Jaana Rautio-Teijonmaa, 55, valittiin maaliskuun alussa Itä-Savon vastaavaksi päätoimittajaksi. Hän on hoitanut tehtävää vt:nä tammikuusta lähtien. Rautio-Teijonmaa on työskennellyt Itä-Savossa eri toimittaja- ja esimiestehtävissä vuodesta 1988 saakka. Hän on opiskellut muun muassa Alkio-opiston journalismin linjalla ja Jyväskylän yliopistossa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta