Kohti feminismiä Venäjällä

Bella Rapoport

37-vuotias pietarilainen feministiaktivisti, toimittaja ja antropologi.

Tehnyt töitä toimittajana vuodesta 2011. Uransa alussa toimi pääasiassa lifestyle- ja elokuvatoimittajana. Vähitellen alkoi painottaa feministisiä teemoja, ja kirjoitti etenkin naisiin kohdistuvasta väkivallasta, seksuaalivähemmistöistä ja maan naiskuvasta.

Sairastuttuaan työuupumukseen on vähentänyt journalistista työtä. Valmistelee maisterintutkielmaa.

JOURNALISTI
23.3.2018

Veera Vehkasalo, teksti
Kimmo Räisänen, kuva

Bella Rapoport on venäläinen toimittaja ja feministi, joka on optimistinen kotimaansa kehityksen suhteen.

”Vielä muutama vuosi sitten olin melkein ainoa, joka kirjoitti Venäjällä feministisestä näkökulmasta”, muistelee Bella Rapoport.

Hän vieraili Helsingissä naistenpäivän aattona puhumassa naisten oikeuksista Venäjällä.

Rapoportin aloittaessa työnsä teema oli vähän esillä, ja feminismillä oli huono kaiku.

”Kun nainen sanoi olevansa feministi, hän sai kuulla olevansa tyhmä ja aggressiivinen. Se oli hyvin vaikeaa. Kaikki mitä kirjoitin, kirvoitti naurua ja haukkuja.”

Suurin häly syntyi vuonna 2015, kun Rapoport syytti artikkelissaan maan liberaalia mediaa seksismistä.

Palautetta satoi. Häntä haukuttiin tyhmäksi, lihavaksi ja viiksekkääksi. Puhelin piippasi jatkuvasti sekä haastattelupyyntöjä että loukkauksia.

”Paloin loppuun. Siihen vaikutti kiusaaminen, mutta myös se, etten pitänyt huolta itsestäni. Kirjoitin liikaa ja luin paljon rankkaa materiaalia”, hän kertoo.

Tapauksen jälkeen Rapoport oppi paitsi välttelemään pahimpien juttujen lukemista, myös huomaamaan kaiken saamansa kiitoksen. Hän uskoo, että ilmapiiri on muuttumassa.

”Nyt tilanne on helpompi. Feministisiä toimittajia on enemmän. Tiedotusvälineet muuttavat suhtautumistaan ja kielenkäyttöään ainakin hiljalleen. Toivon, että minullakin oli oma pieni vaikutukseni.”

Myös eri kampanjoilla on ollut osansa. Venäjänkielisessä sosiaalisessa mediassa kiersi jo vuonna 2016 kampanja #enpelkääsanoa (#ЯнеБоюсьСказать). Se kirvoitti #metoon tapaan tavallisilta naisilta kertomuksia seksuaalisesta väkivallasta.

”Se levisi kuin aalto. Seurasi loistavia keskusteluja.”

Itse #metoo ei vielä ole levinnyt maassa laajalle, mutta ensimmäinen kohu sen hengessä syntyi helmikuussa. Kolme naispuolista toimittajaa syytti Venäjän duuman jäsentä Leonid Slutskia seksuaalisesta häirinnästä haastatteluissa.

Ensireaktiot olivat tylyjä. Slutski vitsaili syytteille. Duuman puhemies kehotti toimittajia vaihtamaan työpaikkaa, jos duumassa työskentely tuntuu vaaralliselta. Jopa journalistien ammattiliiton johtaja Pavel Gusev kyseenalaisti kertomukset ja suhtautui niihin ”huvittuneesti”.

Rapoport kuitenkin painottaa, ettei tämä ole koko kuva.

”Nämä journalistit ovat saaneet paljon tukea. Venäjällä ihmiset ja instituutiot ovat hyvin erillään toisistaan. Instituutiot suojelevat valtaansa, ja kestää kauan ennen kuin ne muuttuvat.”

Ruohonjuuritasolla Rapoport näkee positiivisia merkkejä. Keskustelu on lisääntynyt ja tiedonsaanti helpottunut. Hän muistuttaa, että jokainen kohu voi muuttaa ihmisten ajattelutapoja, vaikka ensin sävy olisi kamala.

”Jos näistä asioista ei puhuta, mikään ei muutu.”

Naistenpäivänä myös Slutski pyysi anteeksi – naisilta, joille on ”aiheuttanut harmia”.

Bella Rapoport

37-vuotias pietarilainen feministiaktivisti, toimittaja ja antropologi.

Tehnyt töitä toimittajana vuodesta 2011. Uransa alussa toimi pääasiassa lifestyle- ja elokuvatoimittajana. Vähitellen alkoi painottaa feministisiä teemoja, ja kirjoitti etenkin naisiin kohdistuvasta väkivallasta, seksuaalivähemmistöistä ja maan naiskuvasta.

Sairastuttuaan työuupumukseen on vähentänyt journalistista työtä. Valmistelee maisterintutkielmaa.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta