Kerran uutisoitu pysyy verkossa

Ote lausumasta verkkosisältöjen poistamisen perusteista

Neuvoston mukaan päätoimittaja voi suostua poistamaan tiedotusvälineen julkaiseman verkkosisällön, jos siitä on päätoimittajan arvion mukaan selvästi kohtuuttomia seurauksia yksityishenkilölle. Näitä seurauksia on arvioitava suhteessa yleisön tiedonsaantioikeuteen, joka on keskeinen osa sananvapautta.

Päätoimittajan harkintavaltaan kuuluu myös jutun osien, kuten yksittäisten nimien tai kuvien, poistaminen. Tällaisesta jutun jälkikäteisestä muokkaamisesta tulee kertoa yleisölle.

Lue koko lausuma: jsn.fi

JOURNALISTI
23.3.2018

Marja Honkonen, teksti
Annakaisa Jormanainen, kuva

JSN:n uusi lausuma muistuttaa, että digijalanjälkeä voi siistiä vain poikkeustapauksissa.

”Internetiin laitettu pysyy siellä ikuisesti” pätee ajattelemattomiin some-postauksiin, kyseenalaisiin kännikuviin – ja lähes aina verkkojuttuihin.

Julkisen sanan neuvosto antoi 7. maaliskuuta uuden lausuman, jonka mukaan aiemmin julkaistuja journalistisia verkkosisältöjä voi muokata tai poistaa ulkopuolisen pyynnöstä vain, jos ne aiheuttavat kohtuuttomia seurauksia yksityishenkilölle.

Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että jutun tiedot vaarantavat jonkun turvallisuuden. Muutoksia voi harkita myös, kun kyse on nuoruuden rötöksiin, lasten asemaan tai terveydentilaan liittyvistä tiedoista.

Toisessa vaakakupissa on yleisön oikeus tietää. Esimerkiksi pelkkä elämäntilanteen muutos ei ole peruste muokkaamiselle.

 

JSN perusteli lausumaa sillä, että tiedotusvälineiden aiheesta saamat pyynnöt ovat lisääntyneet.

Esimerkiksi Yle saa kuukausittain useita vanhojen juttujen poistopyyntöjä, etiikkapäällikkö Timo Huovinen kertoo. Niitä ei tilastoida, mutta Huovisen näppituntuma on, että määrä on kasvussa.

Syyksi hän epäilee, että myös verkkosisältöjen määrä kasvaa – eivätkä ne katoa eetteriin, kuten radiouutiset.

Osa pyytäjistä myös luulee, että hakukoneyhtiöitä koskeva Oikeus tulla unohdetuksi -periaate koskee mediaa.

Poistoon suostutaan Huovisen mukaan erittäin harvoin. Yleensä pyyntö liittyy henkilökohtaista tietoa sisältävään juttuun, ja on sinällään ymmärrettävä.

”Mutta kun tulkinnan laittaa yleiselle tasolle, emme voi suostua siihen. Se olisi historian uudelleenkirjoittamista”, Huovinen sanoo.

Yhdessä tapauksessa kuntavaaliehdokas pyysi tietojensa poistamista vaalien jälkeen Ylen vaalikoneesta, tuloksetta.

”Ehdokas ihmetteli, että ovatko tiedot siellä maailman tappiin. Hänelle joutui vastaamaan, että ovat”, Huovinen kertoo.

Ylellä on asiasta myös oma, tarkempi ohjeensa. Sen mukaan poisto voi olla perusteltu esimerkiksi rikoksen uhria suojellessa.

 

Ilkkaan poistopyyntöjä tulee harvoin. Päätoimittaja Satu Takala kertoo, että pyynnöt liittyvät yleensä vanhoihin rikosuutisiin.

”En muista, että näiden poistamiseen olisi ollut mitään todellisia perusteluja, koska tuomitun nimi tulee lehteen vain vakavista rikoksista. Eli ei ole poistettu.”

Takala muistaa poistaneensa jutun, joka liittyi henkilön vanhoihin ”hämäriin” potkuihin, jotka seurasivat netissä. Hän on myös kehottanut ottamaan yhteyttä hakukoneyhtiöön; pelkkä poisto verkkolehdestä ei poista tietoa netistä.

Muutospyyntöjä tulee paljon, usein muun palautteen joukossa.

”Esimerkiksi hiljakkoin eväsin pyynnön poistaa henkilön työpaikan nimi jälkikäteen tekstistä, koska työnantaja ei ollut pitänyt jutusta ja kuulemma potkut uhkaavat. Asia ei poistamalla muuksi muutu ja muutoksista pitää kertoa lukijalle. Se vasta olisi korostanut asiaa”, Takala kertoo.

 

JSN huomauttaa, että jutut on syytä säilyttää koskemattomana jossain, esimerkiksi näköislehdessä. Se painottaa myös, että jutut pitäisi tehdä alusta lähtien harkiten.

Esimerkiksi mielenterveysasioita käsittelevä Tunne ja mieli -lehti keskustelee ”selviytymistarinoiden” verkkojulkaisusta haastateltavan kanssa etukäteen, päätoimittaja Sirkku Immonen kertoo.

”Haastattelutilanteessa kannattaa olla valppaana. Joku voi olla jossain kohtaa toipumistaan hyvinkin avoin, mutta kun kuntoutuminen etenee, asiaa katsoo toisesta näkökulmasta”, hän sanoo.

Lehti ei ole saanut poistopyyntöjä, mutta jos niitä tulisi, herkkä aihepiiri on otettava Immosen mielestä huomioon.

”Vakavissa mielenterveysongelmissa ketään ei voi pakottaa esitaistelijaksi.”

Ote lausumasta verkkosisältöjen poistamisen perusteista

Neuvoston mukaan päätoimittaja voi suostua poistamaan tiedotusvälineen julkaiseman verkkosisällön, jos siitä on päätoimittajan arvion mukaan selvästi kohtuuttomia seurauksia yksityishenkilölle. Näitä seurauksia on arvioitava suhteessa yleisön tiedonsaantioikeuteen, joka on keskeinen osa sananvapautta.

Päätoimittajan harkintavaltaan kuuluu myös jutun osien, kuten yksittäisten nimien tai kuvien, poistaminen. Tällaisesta jutun jälkikäteisestä muokkaamisesta tulee kertoa yleisölle.

Lue koko lausuma: jsn.fi



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta