Kerran uutisoitu pysyy verkossa

JSN:n uusi lausuma muistuttaa, että digijalanjälkeä voi siistiä vain poikkeustapauksissa.

Ote lausumasta verkkosisältöjen poistamisen perusteista

Neuvoston mukaan päätoimittaja voi suostua poistamaan tiedotusvälineen julkaiseman verkkosisällön, jos siitä on päätoimittajan arvion mukaan selvästi kohtuuttomia seurauksia yksityishenkilölle. Näitä seurauksia on arvioitava suhteessa yleisön tiedonsaantioikeuteen, joka on keskeinen osa sananvapautta.

Päätoimittajan harkintavaltaan kuuluu myös jutun osien, kuten yksittäisten nimien tai kuvien, poistaminen. Tällaisesta jutun jälkikäteisestä muokkaamisesta tulee kertoa yleisölle.

Lue koko lausuma: jsn.fi

JOURNALISTI
23.3.2018

Marja Honkonen, teksti
Annakaisa Jormanainen, kuva

”Internetiin laitettu pysyy siellä ikuisesti” pätee ajattelemattomiin some-postauksiin, kyseenalaisiin kännikuviin – ja lähes aina verkkojuttuihin.

Julkisen sanan neuvosto antoi 7. maaliskuuta uuden lausuman, jonka mukaan aiemmin julkaistuja journalistisia verkkosisältöjä voi muokata tai poistaa ulkopuolisen pyynnöstä vain, jos ne aiheuttavat kohtuuttomia seurauksia yksityishenkilölle.

Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että jutun tiedot vaarantavat jonkun turvallisuuden. Muutoksia voi harkita myös, kun kyse on nuoruuden rötöksiin, lasten asemaan tai terveydentilaan liittyvistä tiedoista.

Toisessa vaakakupissa on yleisön oikeus tietää. Esimerkiksi pelkkä elämäntilanteen muutos ei ole peruste muokkaamiselle.

 

JSN perusteli lausumaa sillä, että tiedotusvälineiden aiheesta saamat pyynnöt ovat lisääntyneet.

Esimerkiksi Yle saa kuukausittain useita vanhojen juttujen poistopyyntöjä, etiikkapäällikkö Timo Huovinen kertoo. Niitä ei tilastoida, mutta Huovisen näppituntuma on, että määrä on kasvussa.

Syyksi hän epäilee, että myös verkkosisältöjen määrä kasvaa – eivätkä ne katoa eetteriin, kuten radiouutiset.

Osa pyytäjistä myös luulee, että hakukoneyhtiöitä koskeva Oikeus tulla unohdetuksi -periaate koskee mediaa.

Poistoon suostutaan Huovisen mukaan erittäin harvoin. Yleensä pyyntö liittyy henkilökohtaista tietoa sisältävään juttuun, ja on sinällään ymmärrettävä.

”Mutta kun tulkinnan laittaa yleiselle tasolle, emme voi suostua siihen. Se olisi historian uudelleenkirjoittamista”, Huovinen sanoo.

Yhdessä tapauksessa kuntavaaliehdokas pyysi tietojensa poistamista vaalien jälkeen Ylen vaalikoneesta, tuloksetta.

”Ehdokas ihmetteli, että ovatko tiedot siellä maailman tappiin. Hänelle joutui vastaamaan, että ovat”, Huovinen kertoo.

Ylellä on asiasta myös oma, tarkempi ohjeensa. Sen mukaan poisto voi olla perusteltu esimerkiksi rikoksen uhria suojellessa.

 

Ilkkaan poistopyyntöjä tulee harvoin. Päätoimittaja Satu Takala kertoo, että pyynnöt liittyvät yleensä vanhoihin rikosuutisiin.

”En muista, että näiden poistamiseen olisi ollut mitään todellisia perusteluja, koska tuomitun nimi tulee lehteen vain vakavista rikoksista. Eli ei ole poistettu.”

Takala muistaa poistaneensa jutun, joka liittyi henkilön vanhoihin ”hämäriin” potkuihin, jotka seurasivat netissä. Hän on myös kehottanut ottamaan yhteyttä hakukoneyhtiöön; pelkkä poisto verkkolehdestä ei poista tietoa netistä.

Muutospyyntöjä tulee paljon, usein muun palautteen joukossa.

”Esimerkiksi hiljakkoin eväsin pyynnön poistaa henkilön työpaikan nimi jälkikäteen tekstistä, koska työnantaja ei ollut pitänyt jutusta ja kuulemma potkut uhkaavat. Asia ei poistamalla muuksi muutu ja muutoksista pitää kertoa lukijalle. Se vasta olisi korostanut asiaa”, Takala kertoo.

 

JSN huomauttaa, että jutut on syytä säilyttää koskemattomana jossain, esimerkiksi näköislehdessä. Se painottaa myös, että jutut pitäisi tehdä alusta lähtien harkiten.

Esimerkiksi mielenterveysasioita käsittelevä Tunne ja mieli -lehti keskustelee ”selviytymistarinoiden” verkkojulkaisusta haastateltavan kanssa etukäteen, päätoimittaja Sirkku Immonen kertoo.

”Haastattelutilanteessa kannattaa olla valppaana. Joku voi olla jossain kohtaa toipumistaan hyvinkin avoin, mutta kun kuntoutuminen etenee, asiaa katsoo toisesta näkökulmasta”, hän sanoo.

Lehti ei ole saanut poistopyyntöjä, mutta jos niitä tulisi, herkkä aihepiiri on otettava Immosen mielestä huomioon.

”Vakavissa mielenterveysongelmissa ketään ei voi pakottaa esitaistelijaksi.”

Ote lausumasta verkkosisältöjen poistamisen perusteista

Neuvoston mukaan päätoimittaja voi suostua poistamaan tiedotusvälineen julkaiseman verkkosisällön, jos siitä on päätoimittajan arvion mukaan selvästi kohtuuttomia seurauksia yksityishenkilölle. Näitä seurauksia on arvioitava suhteessa yleisön tiedonsaantioikeuteen, joka on keskeinen osa sananvapautta.

Päätoimittajan harkintavaltaan kuuluu myös jutun osien, kuten yksittäisten nimien tai kuvien, poistaminen. Tällaisesta jutun jälkikäteisestä muokkaamisesta tulee kertoa yleisölle.

Lue koko lausuma: jsn.fi



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta