Kerran uutisoitu pysyy verkossa

Ote lausumasta verkkosisältöjen poistamisen perusteista

Neuvoston mukaan päätoimittaja voi suostua poistamaan tiedotusvälineen julkaiseman verkkosisällön, jos siitä on päätoimittajan arvion mukaan selvästi kohtuuttomia seurauksia yksityishenkilölle. Näitä seurauksia on arvioitava suhteessa yleisön tiedonsaantioikeuteen, joka on keskeinen osa sananvapautta.

Päätoimittajan harkintavaltaan kuuluu myös jutun osien, kuten yksittäisten nimien tai kuvien, poistaminen. Tällaisesta jutun jälkikäteisestä muokkaamisesta tulee kertoa yleisölle.

Lue koko lausuma: jsn.fi

JOURNALISTI
23.3.2018

Marja Honkonen, teksti
Annakaisa Jormanainen, kuva

JSN:n uusi lausuma muistuttaa, että digijalanjälkeä voi siistiä vain poikkeustapauksissa.

”Internetiin laitettu pysyy siellä ikuisesti” pätee ajattelemattomiin some-postauksiin, kyseenalaisiin kännikuviin – ja lähes aina verkkojuttuihin.

Julkisen sanan neuvosto antoi 7. maaliskuuta uuden lausuman, jonka mukaan aiemmin julkaistuja journalistisia verkkosisältöjä voi muokata tai poistaa ulkopuolisen pyynnöstä vain, jos ne aiheuttavat kohtuuttomia seurauksia yksityishenkilölle.

Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että jutun tiedot vaarantavat jonkun turvallisuuden. Muutoksia voi harkita myös, kun kyse on nuoruuden rötöksiin, lasten asemaan tai terveydentilaan liittyvistä tiedoista.

Toisessa vaakakupissa on yleisön oikeus tietää. Esimerkiksi pelkkä elämäntilanteen muutos ei ole peruste muokkaamiselle.

 

JSN perusteli lausumaa sillä, että tiedotusvälineiden aiheesta saamat pyynnöt ovat lisääntyneet.

Esimerkiksi Yle saa kuukausittain useita vanhojen juttujen poistopyyntöjä, etiikkapäällikkö Timo Huovinen kertoo. Niitä ei tilastoida, mutta Huovisen näppituntuma on, että määrä on kasvussa.

Syyksi hän epäilee, että myös verkkosisältöjen määrä kasvaa – eivätkä ne katoa eetteriin, kuten radiouutiset.

Osa pyytäjistä myös luulee, että hakukoneyhtiöitä koskeva Oikeus tulla unohdetuksi -periaate koskee mediaa.

Poistoon suostutaan Huovisen mukaan erittäin harvoin. Yleensä pyyntö liittyy henkilökohtaista tietoa sisältävään juttuun, ja on sinällään ymmärrettävä.

”Mutta kun tulkinnan laittaa yleiselle tasolle, emme voi suostua siihen. Se olisi historian uudelleenkirjoittamista”, Huovinen sanoo.

Yhdessä tapauksessa kuntavaaliehdokas pyysi tietojensa poistamista vaalien jälkeen Ylen vaalikoneesta, tuloksetta.

”Ehdokas ihmetteli, että ovatko tiedot siellä maailman tappiin. Hänelle joutui vastaamaan, että ovat”, Huovinen kertoo.

Ylellä on asiasta myös oma, tarkempi ohjeensa. Sen mukaan poisto voi olla perusteltu esimerkiksi rikoksen uhria suojellessa.

 

Ilkkaan poistopyyntöjä tulee harvoin. Päätoimittaja Satu Takala kertoo, että pyynnöt liittyvät yleensä vanhoihin rikosuutisiin.

”En muista, että näiden poistamiseen olisi ollut mitään todellisia perusteluja, koska tuomitun nimi tulee lehteen vain vakavista rikoksista. Eli ei ole poistettu.”

Takala muistaa poistaneensa jutun, joka liittyi henkilön vanhoihin ”hämäriin” potkuihin, jotka seurasivat netissä. Hän on myös kehottanut ottamaan yhteyttä hakukoneyhtiöön; pelkkä poisto verkkolehdestä ei poista tietoa netistä.

Muutospyyntöjä tulee paljon, usein muun palautteen joukossa.

”Esimerkiksi hiljakkoin eväsin pyynnön poistaa henkilön työpaikan nimi jälkikäteen tekstistä, koska työnantaja ei ollut pitänyt jutusta ja kuulemma potkut uhkaavat. Asia ei poistamalla muuksi muutu ja muutoksista pitää kertoa lukijalle. Se vasta olisi korostanut asiaa”, Takala kertoo.

 

JSN huomauttaa, että jutut on syytä säilyttää koskemattomana jossain, esimerkiksi näköislehdessä. Se painottaa myös, että jutut pitäisi tehdä alusta lähtien harkiten.

Esimerkiksi mielenterveysasioita käsittelevä Tunne ja mieli -lehti keskustelee ”selviytymistarinoiden” verkkojulkaisusta haastateltavan kanssa etukäteen, päätoimittaja Sirkku Immonen kertoo.

”Haastattelutilanteessa kannattaa olla valppaana. Joku voi olla jossain kohtaa toipumistaan hyvinkin avoin, mutta kun kuntoutuminen etenee, asiaa katsoo toisesta näkökulmasta”, hän sanoo.

Lehti ei ole saanut poistopyyntöjä, mutta jos niitä tulisi, herkkä aihepiiri on otettava Immosen mielestä huomioon.

”Vakavissa mielenterveysongelmissa ketään ei voi pakottaa esitaistelijaksi.”

Ote lausumasta verkkosisältöjen poistamisen perusteista

Neuvoston mukaan päätoimittaja voi suostua poistamaan tiedotusvälineen julkaiseman verkkosisällön, jos siitä on päätoimittajan arvion mukaan selvästi kohtuuttomia seurauksia yksityishenkilölle. Näitä seurauksia on arvioitava suhteessa yleisön tiedonsaantioikeuteen, joka on keskeinen osa sananvapautta.

Päätoimittajan harkintavaltaan kuuluu myös jutun osien, kuten yksittäisten nimien tai kuvien, poistaminen. Tällaisesta jutun jälkikäteisestä muokkaamisesta tulee kertoa yleisölle.

Lue koko lausuma: jsn.fi



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta