Journalismia avoimesti

JOURNALISTI
23.3.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Bonnierin Suuri Journalistipalkinto on arvokas instituutio. Palkitut ansaitsevat vilpittömät onnittelut. Hyvä kello kauas kuuluu, sitä pitää helisyttää aina, kun aihetta on. Esimerkillistä journalismia kelpaa palkita ja esitellä.

Kulttuurin eri sektorien palkintoja on perinteisesti arvosteltu yhdestä niihin luontaisesti liittyvästä mahdottomuudesta: tekijöitä ja teoksia ei voi arvottaa kiistattoman yhteismitallisilla suureilla. Kilogrammat ja senttimetrit tuottavat yksiselitteisiä voittajia kalakilpailuissa ja urheilun maailmassa.

Journalismia ei mitata yhtä selkeillä mittareilla. Sen hyvyys perustuu työn vaikuttavuuden arviointiin, ja huippusuorituksissa on usein pienestä kiinni, millaiseen ratkaisuun osaavista kollegoista koostuva raati lopulta päätyy. Kaikki loppusuoralla kilvoittelevat edustavat ehdottomasti oman genrensä vuotuista huippua.

Tekijöille ja heidän edustamilleen mediataloille palkinnon pokkaaminen on aivan erityinen meriitti, mutta palkitsemisella on muitakin merkityksiä. Palkinnot tarjoavat tilaisuuden esitellä laadukasta journalismia, sen tekemistä ja tekijöitä. Ne kertovat, millaista journalismia ala arvostaa.

Journalistisen laadun käsitteen pohdinta ja journalismin käytäntöjen avaaminen ovat osa journalistin arkea, ei pelkästään kilpailujen ja palkintogaalojen aiheita. Tihentyvä tiedonvälitys ja yleisösuhteen muuttuminen välittömäksi ja suoraksi ovat lisänneet myös toimituksellisten prosessien avaamisen tärkeyttä.

Tätä korostaa myös Julkisen sanan neuvoston käynnistämä vastuullisen journalismin kampanja. Journalistin ohjeet eivät ole pelkästään journalisteja varten, ne kuuluvat myös yleisölle. Vastuullisuus merkitsee laatua, ja ohjeiden noudattaminen on laadun takeista tärkeimpiä.

Vuoden journalistina palkittu Ylen toimittaja Olli Seuri käsitteli palkintopuheessaan oivaltavasti korkean kunnianhimon, ammattitaidon ja asenteen tärkeyttä arkisessa työssä. Yleisölle on kyettävä perustelemaan työhön liittyviä valintoja ja painotuksia.

Seuri patisti unohtamaan vanhan portinvartijan roolin ja hakeutumaan kumppanuussuhteeseen yleisön kanssa. Avoimuudelle on suoranainen tilaus. Edellytämme sitä kernaasti hallinnolta ja poliitikoilta. Olemmeko siihen itse valmiita? Palkinnonsaajan sanoin: ”Ei vetäydytä kauemmas, vaan tullaan lähemmäs.”

Aukkoinen laki

Työnsä vuoksi ilkeämielisen, uhkailevan kampanjan kohteeksi joutuva journalisti on lainsuojaton, ellei hän itse käynnistä oikeusprosessia. Vaikka yhteen henkilöön kohdistuvalla viestien vyörytyksellä halutaan ilmiselvästi vaikuttaa toimittajan työhön, se on asianomistajarikos.

Näin arvioi valtakunnansyyttäjä tutkittuaan Turun Sanomien toimittajaan Rebekka Härköseen kohdistunutta häirintäkampanjaa, joka liittyi viime elokuussa Turussa tapahtuneiden puukotusten uutisointiin.

Härkönen ei halunnut lisätä omaa taakkaansa ryhtymällä itse hakemaan oikeutta asiassa, jossa oli myös iso yleinen intressi, lehdistönvapaus.

Laki ei anna edes työnantajalle mahdollisuutta hakea oikeutta tällaisessa tapauksessa. Prosessiin ei voi ryhtyä mikään muukaan taho, kuten esimerkiksi häirinnän kohteen ammattiliitto. Laissa on reikä, joka pitää paikata.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta