Journalismia avoimesti

JOURNALISTI
23.3.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Bonnierin Suuri Journalistipalkinto on arvokas instituutio. Palkitut ansaitsevat vilpittömät onnittelut. Hyvä kello kauas kuuluu, sitä pitää helisyttää aina, kun aihetta on. Esimerkillistä journalismia kelpaa palkita ja esitellä.

Kulttuurin eri sektorien palkintoja on perinteisesti arvosteltu yhdestä niihin luontaisesti liittyvästä mahdottomuudesta: tekijöitä ja teoksia ei voi arvottaa kiistattoman yhteismitallisilla suureilla. Kilogrammat ja senttimetrit tuottavat yksiselitteisiä voittajia kalakilpailuissa ja urheilun maailmassa.

Journalismia ei mitata yhtä selkeillä mittareilla. Sen hyvyys perustuu työn vaikuttavuuden arviointiin, ja huippusuorituksissa on usein pienestä kiinni, millaiseen ratkaisuun osaavista kollegoista koostuva raati lopulta päätyy. Kaikki loppusuoralla kilvoittelevat edustavat ehdottomasti oman genrensä vuotuista huippua.

Tekijöille ja heidän edustamilleen mediataloille palkinnon pokkaaminen on aivan erityinen meriitti, mutta palkitsemisella on muitakin merkityksiä. Palkinnot tarjoavat tilaisuuden esitellä laadukasta journalismia, sen tekemistä ja tekijöitä. Ne kertovat, millaista journalismia ala arvostaa.

Journalistisen laadun käsitteen pohdinta ja journalismin käytäntöjen avaaminen ovat osa journalistin arkea, ei pelkästään kilpailujen ja palkintogaalojen aiheita. Tihentyvä tiedonvälitys ja yleisösuhteen muuttuminen välittömäksi ja suoraksi ovat lisänneet myös toimituksellisten prosessien avaamisen tärkeyttä.

Tätä korostaa myös Julkisen sanan neuvoston käynnistämä vastuullisen journalismin kampanja. Journalistin ohjeet eivät ole pelkästään journalisteja varten, ne kuuluvat myös yleisölle. Vastuullisuus merkitsee laatua, ja ohjeiden noudattaminen on laadun takeista tärkeimpiä.

Vuoden journalistina palkittu Ylen toimittaja Olli Seuri käsitteli palkintopuheessaan oivaltavasti korkean kunnianhimon, ammattitaidon ja asenteen tärkeyttä arkisessa työssä. Yleisölle on kyettävä perustelemaan työhön liittyviä valintoja ja painotuksia.

Seuri patisti unohtamaan vanhan portinvartijan roolin ja hakeutumaan kumppanuussuhteeseen yleisön kanssa. Avoimuudelle on suoranainen tilaus. Edellytämme sitä kernaasti hallinnolta ja poliitikoilta. Olemmeko siihen itse valmiita? Palkinnonsaajan sanoin: ”Ei vetäydytä kauemmas, vaan tullaan lähemmäs.”

Aukkoinen laki

Työnsä vuoksi ilkeämielisen, uhkailevan kampanjan kohteeksi joutuva journalisti on lainsuojaton, ellei hän itse käynnistä oikeusprosessia. Vaikka yhteen henkilöön kohdistuvalla viestien vyörytyksellä halutaan ilmiselvästi vaikuttaa toimittajan työhön, se on asianomistajarikos.

Näin arvioi valtakunnansyyttäjä tutkittuaan Turun Sanomien toimittajaan Rebekka Härköseen kohdistunutta häirintäkampanjaa, joka liittyi viime elokuussa Turussa tapahtuneiden puukotusten uutisointiin.

Härkönen ei halunnut lisätä omaa taakkaansa ryhtymällä itse hakemaan oikeutta asiassa, jossa oli myös iso yleinen intressi, lehdistönvapaus.

Laki ei anna edes työnantajalle mahdollisuutta hakea oikeutta tällaisessa tapauksessa. Prosessiin ei voi ryhtyä mikään muukaan taho, kuten esimerkiksi häirinnän kohteen ammattiliitto. Laissa on reikä, joka pitää paikata.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta