Journalismia avoimesti

JOURNALISTI
23.3.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Bonnierin Suuri Journalistipalkinto on arvokas instituutio. Palkitut ansaitsevat vilpittömät onnittelut. Hyvä kello kauas kuuluu, sitä pitää helisyttää aina, kun aihetta on. Esimerkillistä journalismia kelpaa palkita ja esitellä.

Kulttuurin eri sektorien palkintoja on perinteisesti arvosteltu yhdestä niihin luontaisesti liittyvästä mahdottomuudesta: tekijöitä ja teoksia ei voi arvottaa kiistattoman yhteismitallisilla suureilla. Kilogrammat ja senttimetrit tuottavat yksiselitteisiä voittajia kalakilpailuissa ja urheilun maailmassa.

Journalismia ei mitata yhtä selkeillä mittareilla. Sen hyvyys perustuu työn vaikuttavuuden arviointiin, ja huippusuorituksissa on usein pienestä kiinni, millaiseen ratkaisuun osaavista kollegoista koostuva raati lopulta päätyy. Kaikki loppusuoralla kilvoittelevat edustavat ehdottomasti oman genrensä vuotuista huippua.

Tekijöille ja heidän edustamilleen mediataloille palkinnon pokkaaminen on aivan erityinen meriitti, mutta palkitsemisella on muitakin merkityksiä. Palkinnot tarjoavat tilaisuuden esitellä laadukasta journalismia, sen tekemistä ja tekijöitä. Ne kertovat, millaista journalismia ala arvostaa.

Journalistisen laadun käsitteen pohdinta ja journalismin käytäntöjen avaaminen ovat osa journalistin arkea, ei pelkästään kilpailujen ja palkintogaalojen aiheita. Tihentyvä tiedonvälitys ja yleisösuhteen muuttuminen välittömäksi ja suoraksi ovat lisänneet myös toimituksellisten prosessien avaamisen tärkeyttä.

Tätä korostaa myös Julkisen sanan neuvoston käynnistämä vastuullisen journalismin kampanja. Journalistin ohjeet eivät ole pelkästään journalisteja varten, ne kuuluvat myös yleisölle. Vastuullisuus merkitsee laatua, ja ohjeiden noudattaminen on laadun takeista tärkeimpiä.

Vuoden journalistina palkittu Ylen toimittaja Olli Seuri käsitteli palkintopuheessaan oivaltavasti korkean kunnianhimon, ammattitaidon ja asenteen tärkeyttä arkisessa työssä. Yleisölle on kyettävä perustelemaan työhön liittyviä valintoja ja painotuksia.

Seuri patisti unohtamaan vanhan portinvartijan roolin ja hakeutumaan kumppanuussuhteeseen yleisön kanssa. Avoimuudelle on suoranainen tilaus. Edellytämme sitä kernaasti hallinnolta ja poliitikoilta. Olemmeko siihen itse valmiita? Palkinnonsaajan sanoin: ”Ei vetäydytä kauemmas, vaan tullaan lähemmäs.”

Aukkoinen laki

Työnsä vuoksi ilkeämielisen, uhkailevan kampanjan kohteeksi joutuva journalisti on lainsuojaton, ellei hän itse käynnistä oikeusprosessia. Vaikka yhteen henkilöön kohdistuvalla viestien vyörytyksellä halutaan ilmiselvästi vaikuttaa toimittajan työhön, se on asianomistajarikos.

Näin arvioi valtakunnansyyttäjä tutkittuaan Turun Sanomien toimittajaan Rebekka Härköseen kohdistunutta häirintäkampanjaa, joka liittyi viime elokuussa Turussa tapahtuneiden puukotusten uutisointiin.

Härkönen ei halunnut lisätä omaa taakkaansa ryhtymällä itse hakemaan oikeutta asiassa, jossa oli myös iso yleinen intressi, lehdistönvapaus.

Laki ei anna edes työnantajalle mahdollisuutta hakea oikeutta tällaisessa tapauksessa. Prosessiin ei voi ryhtyä mikään muukaan taho, kuten esimerkiksi häirinnän kohteen ammattiliitto. Laissa on reikä, joka pitää paikata.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta