Facebook pakottaa mediat muutoksiin

Some syö lehtien mainosmarkkinaa

Viime vuonna painettujen sanomalehtien mainonta pieneni 10,6 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Televisiomainonnan määrä väheni 5,1 prosenttia.

Eniten vuodessa kasvoivat sosiaalisen median mainonta ja natiivimainonta, molemmat yli 39 prosenttia. Natiivimainonta tarkoittaa mediapaikoilla olevia journalistista sisältöä muistuttavia mainoksia.

Sosiaalisen median osuus kaikesta mediamainonnasta on edelleen pieni, alle kuusi prosenttia.

Lähde: Mediamainonta 2017, Kantar TNS Oy

JOURNALISTI
23.3.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti
Markus Pyörälä, kuvitus

Facebook tuo monelle uutismedialle uusia lukijoita. Muutokset julkaisujen näkyvyydessä tulevat medioille kuitenkin yllätyksinä.

Facebook on suurimpien uutismedioiden ylivoimaisesti tärkein sosiaalisen median kanava, selviää Journalistin kyselystä. Journalisti selvitti, miten Yle Uutiset, Helsingin Sanomat, Aamulehti, MTV Uutiset, Ilta-Sanomat ja Iltalehti käyttävät sosiaalisen median kanavia osana uutistyötään.

Ilta-Sanomat oli medioista ainoa, joka ei suostunut avaamaan somekäytäntöjään tarkemmin.

Mediat käyttävät eniten voimavarojaan Facebookiin. Se on merkittävin väylä ohjata lukijoita nettisivuille. Ainoastaan Ilta-Sanomille Facebook ei ole merkittävä liikenteenlähde.

”Sosiaalinen media vastaa prosentteja liikenteestämme. Panostamme omiin sisältöihimme ja toimiin, jotka ohjaavat suoraan IS.fi-sivulle. Se on ainoa kestävä tapa rakentaa mediaa. Miksi panostaisimme ulkopuoliseen julkaisijaan, kun emme mitenkään voi vaikuttaa sen päätöksiin”, Ilta-Sanomien kehityspäällikkö Niina Viitanen sanoo.

 

Facebookin viimeisimmät muutokset tuovat medioille päänvaivaa kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Facebook korostaa jatkossa käyttäjän kavereiden julkaisuja ja heikentää yhteisösivujen, kuten mediayhtiöiden, näkyvyyttä. Julkaisujen tykkäykset ja reaktiot eivät enää lisää julkaisun näkyvyyttä entiseen tapaan.

”Muutos on näkynyt jo syksyn aikana. Vaikka sisältömme ja toimintatapamme ovat samanlaisia, näkyvyys on laskenut merkittävästi. Tämä on yleiseurooppalainen ilmiö”, sanoo MTV Uutisten toimituspäällikkö Karri Lehtiö.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Iltalehti ovat päivittämässä sosiaalisen median strategiaansa uudistusten takia.

”Analysoimme tarkasti, mitkä sisällöt herättävät lukijoissa niin voimakkaita tunteita, että he haluavat jakaa sen”, sanoo Helsingin Sanomien sometuottaja ja toimitussihteeri Verna Vuoripuro.

Iltalehden julkaisupäällikkö Joonas Partanen ei usko, että muutokset romahduttavat liikenteen.

”Uskomme, että Facebookilla on paljon kasvupotentiaalia liikenteenohjaamisessa vielä muutosten jälkeenkin.”

 

Ylen Uutisissa sosiaalisen median kanavat on keskitetty vain someen keskittyville toimittajille. Twitterin päivitys on automatisoitu, mutta muut päivitykset ovat sometoimittajien käsialaa.

”Emme osallistu Yle Uutiset -tilillä Twitter-keskusteluun. Jos julkaisusta herää keskustelua, vinkkaamme toimittajille, jotka voivat osallistua keskusteluun henkilökohtaisilta tileiltään”, sanoo Yle Uutisten yhteisömanageri Patricia Tiihonen.

Helsingin Sanomissa kaksi toimitussihteeriä keskittyy vuoroviikoin vain sosiaaliseen mediaan, muun ajan kanavista vastaa uutisdeski. Muissa toimituksissa sosiaalinen media kuuluu tyypillisimmin uutisvuorossa olevalle nettitoimittajalle. Myös Iltalehti on automatisoinut suurimman osan Twitterpäivityksistään. Ilta-Sanomat ei kerro, miten somevastuu on jaettu.

Sosiaalisen median moderointi on toimittajien vastuulla Helsingin Sanomia lukuunottamatta, joka on ulkoistanut kaiken moderoinnin. Toimitukset varautuvat jo ennalta aiheisiin, joiden arvellaan kuumentavan tunteita.

”Jos aihe on tulenarka, laitamme jo päivitykseen pyynnön asiallisesta keskustelusta. Se hillitsee ylilyöntejä”, sanoo Aamulehden uutispäällikkö Riina Nevalainen.

 

Osa toimituksista on määritellyt, miten yleisöjä sosiaalisessa mediassa puhutellaan. Osa luottaa vastuussa olevan toimittajan harkintaan.

”Ylen linjaus on, että olemme somessa asiallisia ja kunnioitamme ihmisiä. Emme ota poliittisesti kantaa ja huomioimme lapset. Toki kielenkäyttö saa olla muuta journalismia kevyempää. Esimerkiksi hymiöitä saa käyttää, koska ne kuuluvat sosiaalisen mediaan”, sanoo Ylen Patricia Tiihonen.

Aamulehti puhuu somekanavien suurimman yleisön eli nuorten aikuisten äänellä.

”Päivityksemme ovat rakentavia ja ratkaisukeskeisiä, eivät ristiriitojen etsimistä. Lukijatutkimuksemme perusteella lukijat ovat pitäneet positiivisesta otteestamme”, Nevalainen sanoo.

Läsnäolo Twitterissä ja Instagramissa on tärkeää medioille ennen kaikkea tunnettuuden lisäämiseksi. Liikenteenohjaajina kanavien merkitys on vähäinen. Instagramin tehtävä on vahvistaa brändimielikuvia uusille yleisöille. Kuvapäivitykseen ei voi laittaa linkkiä, joten moni toimitus on alkanut tehdä Instagram Storyja. Usean kuvan tai videon varaan rakentuva Story näkyy oletuksena vain vuorokauden ja mahdollistaa ohjaamisen uutissivuille.

”Olemme viime aikoina ottaneet Instagramin isosti haltuun. Tavoite on laajentaa aihekirjoa myös perinteisten uutistapahtumien ulkopuolelle. Olemme tehneet kuvatarinoita niin pandoista presidentinvaaleihin kuin todellista ruokapornoa lehden resepteistä”, Helsingin Sanomien Vuoripuro kertoo.

 

Sosiaalisen median näkyvyydestä maksamisessa toimitusten käytännöt eroavat. MTV, Yle ja Ilta-Sanomat eivät maksa Facebook-julkaisujen näkyvyydestä. Aamulehti maksaa sisällöistä tapauskohtaisesti. Myös Iltalehti on maksanut näkyvyydestä. Helsingin Sanomat ostaa näkyvyyttä pääasiassa kovan maksumuurin takana oleville sisällöille, joita pääsevät lukemaan vain lehden tilaajat.

”Niiden tarkoitus on houkutella uusia tilaajia ainutlaatuisten sisältöjen avulla. Toinen syy on saada paperilehden tilaajia aktivoimaan jo olemassa olevat digitunnuksensa,” Vuoripuro sanoo.

Some syö lehtien mainosmarkkinaa

Viime vuonna painettujen sanomalehtien mainonta pieneni 10,6 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Televisiomainonnan määrä väheni 5,1 prosenttia.

Eniten vuodessa kasvoivat sosiaalisen median mainonta ja natiivimainonta, molemmat yli 39 prosenttia. Natiivimainonta tarkoittaa mediapaikoilla olevia journalistista sisältöä muistuttavia mainoksia.

Sosiaalisen median osuus kaikesta mediamainonnasta on edelleen pieni, alle kuusi prosenttia.

Lähde: Mediamainonta 2017, Kantar TNS Oy



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta