Facebook pakottaa mediat muutoksiin

Facebook tuo monelle uutismedialle uusia lukijoita. Muutokset julkaisujen näkyvyydessä tulevat medioille kuitenkin yllätyksinä.

Some syö lehtien mainosmarkkinaa

Viime vuonna painettujen sanomalehtien mainonta pieneni 10,6 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Televisiomainonnan määrä väheni 5,1 prosenttia.

Eniten vuodessa kasvoivat sosiaalisen median mainonta ja natiivimainonta, molemmat yli 39 prosenttia. Natiivimainonta tarkoittaa mediapaikoilla olevia journalistista sisältöä muistuttavia mainoksia.

Sosiaalisen median osuus kaikesta mediamainonnasta on edelleen pieni, alle kuusi prosenttia.

Lähde: Mediamainonta 2017, Kantar TNS Oy

JOURNALISTI
23.3.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti
Markus Pyörälä, kuvitus

Facebook on suurimpien uutismedioiden ylivoimaisesti tärkein sosiaalisen median kanava, selviää Journalistin kyselystä. Journalisti selvitti, miten Yle Uutiset, Helsingin Sanomat, Aamulehti, MTV Uutiset, Ilta-Sanomat ja Iltalehti käyttävät sosiaalisen median kanavia osana uutistyötään.

Ilta-Sanomat oli medioista ainoa, joka ei suostunut avaamaan somekäytäntöjään tarkemmin.

Mediat käyttävät eniten voimavarojaan Facebookiin. Se on merkittävin väylä ohjata lukijoita nettisivuille. Ainoastaan Ilta-Sanomille Facebook ei ole merkittävä liikenteenlähde.

”Sosiaalinen media vastaa prosentteja liikenteestämme. Panostamme omiin sisältöihimme ja toimiin, jotka ohjaavat suoraan IS.fi-sivulle. Se on ainoa kestävä tapa rakentaa mediaa. Miksi panostaisimme ulkopuoliseen julkaisijaan, kun emme mitenkään voi vaikuttaa sen päätöksiin”, Ilta-Sanomien kehityspäällikkö Niina Viitanen sanoo.

 

Facebookin viimeisimmät muutokset tuovat medioille päänvaivaa kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Facebook korostaa jatkossa käyttäjän kavereiden julkaisuja ja heikentää yhteisösivujen, kuten mediayhtiöiden, näkyvyyttä. Julkaisujen tykkäykset ja reaktiot eivät enää lisää julkaisun näkyvyyttä entiseen tapaan.

”Muutos on näkynyt jo syksyn aikana. Vaikka sisältömme ja toimintatapamme ovat samanlaisia, näkyvyys on laskenut merkittävästi. Tämä on yleiseurooppalainen ilmiö”, sanoo MTV Uutisten toimituspäällikkö Karri Lehtiö.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Iltalehti ovat päivittämässä sosiaalisen median strategiaansa uudistusten takia.

”Analysoimme tarkasti, mitkä sisällöt herättävät lukijoissa niin voimakkaita tunteita, että he haluavat jakaa sen”, sanoo Helsingin Sanomien sometuottaja ja toimitussihteeri Verna Vuoripuro.

Iltalehden julkaisupäällikkö Joonas Partanen ei usko, että muutokset romahduttavat liikenteen.

”Uskomme, että Facebookilla on paljon kasvupotentiaalia liikenteenohjaamisessa vielä muutosten jälkeenkin.”

 

Ylen Uutisissa sosiaalisen median kanavat on keskitetty vain someen keskittyville toimittajille. Twitterin päivitys on automatisoitu, mutta muut päivitykset ovat sometoimittajien käsialaa.

”Emme osallistu Yle Uutiset -tilillä Twitter-keskusteluun. Jos julkaisusta herää keskustelua, vinkkaamme toimittajille, jotka voivat osallistua keskusteluun henkilökohtaisilta tileiltään”, sanoo Yle Uutisten yhteisömanageri Patricia Tiihonen.

Helsingin Sanomissa kaksi toimitussihteeriä keskittyy vuoroviikoin vain sosiaaliseen mediaan, muun ajan kanavista vastaa uutisdeski. Muissa toimituksissa sosiaalinen media kuuluu tyypillisimmin uutisvuorossa olevalle nettitoimittajalle. Myös Iltalehti on automatisoinut suurimman osan Twitterpäivityksistään. Ilta-Sanomat ei kerro, miten somevastuu on jaettu.

Sosiaalisen median moderointi on toimittajien vastuulla Helsingin Sanomia lukuunottamatta, joka on ulkoistanut kaiken moderoinnin. Toimitukset varautuvat jo ennalta aiheisiin, joiden arvellaan kuumentavan tunteita.

”Jos aihe on tulenarka, laitamme jo päivitykseen pyynnön asiallisesta keskustelusta. Se hillitsee ylilyöntejä”, sanoo Aamulehden uutispäällikkö Riina Nevalainen.

 

Osa toimituksista on määritellyt, miten yleisöjä sosiaalisessa mediassa puhutellaan. Osa luottaa vastuussa olevan toimittajan harkintaan.

”Ylen linjaus on, että olemme somessa asiallisia ja kunnioitamme ihmisiä. Emme ota poliittisesti kantaa ja huomioimme lapset. Toki kielenkäyttö saa olla muuta journalismia kevyempää. Esimerkiksi hymiöitä saa käyttää, koska ne kuuluvat sosiaalisen mediaan”, sanoo Ylen Patricia Tiihonen.

Aamulehti puhuu somekanavien suurimman yleisön eli nuorten aikuisten äänellä.

”Päivityksemme ovat rakentavia ja ratkaisukeskeisiä, eivät ristiriitojen etsimistä. Lukijatutkimuksemme perusteella lukijat ovat pitäneet positiivisesta otteestamme”, Nevalainen sanoo.

Läsnäolo Twitterissä ja Instagramissa on tärkeää medioille ennen kaikkea tunnettuuden lisäämiseksi. Liikenteenohjaajina kanavien merkitys on vähäinen. Instagramin tehtävä on vahvistaa brändimielikuvia uusille yleisöille. Kuvapäivitykseen ei voi laittaa linkkiä, joten moni toimitus on alkanut tehdä Instagram Storyja. Usean kuvan tai videon varaan rakentuva Story näkyy oletuksena vain vuorokauden ja mahdollistaa ohjaamisen uutissivuille.

”Olemme viime aikoina ottaneet Instagramin isosti haltuun. Tavoite on laajentaa aihekirjoa myös perinteisten uutistapahtumien ulkopuolelle. Olemme tehneet kuvatarinoita niin pandoista presidentinvaaleihin kuin todellista ruokapornoa lehden resepteistä”, Helsingin Sanomien Vuoripuro kertoo.

 

Sosiaalisen median näkyvyydestä maksamisessa toimitusten käytännöt eroavat. MTV, Yle ja Ilta-Sanomat eivät maksa Facebook-julkaisujen näkyvyydestä. Aamulehti maksaa sisällöistä tapauskohtaisesti. Myös Iltalehti on maksanut näkyvyydestä. Helsingin Sanomat ostaa näkyvyyttä pääasiassa kovan maksumuurin takana oleville sisällöille, joita pääsevät lukemaan vain lehden tilaajat.

”Niiden tarkoitus on houkutella uusia tilaajia ainutlaatuisten sisältöjen avulla. Toinen syy on saada paperilehden tilaajia aktivoimaan jo olemassa olevat digitunnuksensa,” Vuoripuro sanoo.

Some syö lehtien mainosmarkkinaa

Viime vuonna painettujen sanomalehtien mainonta pieneni 10,6 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Televisiomainonnan määrä väheni 5,1 prosenttia.

Eniten vuodessa kasvoivat sosiaalisen median mainonta ja natiivimainonta, molemmat yli 39 prosenttia. Natiivimainonta tarkoittaa mediapaikoilla olevia journalistista sisältöä muistuttavia mainoksia.

Sosiaalisen median osuus kaikesta mediamainonnasta on edelleen pieni, alle kuusi prosenttia.

Lähde: Mediamainonta 2017, Kantar TNS Oy



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta