Facebook pakottaa mediat muutoksiin

Some syö lehtien mainosmarkkinaa

Viime vuonna painettujen sanomalehtien mainonta pieneni 10,6 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Televisiomainonnan määrä väheni 5,1 prosenttia.

Eniten vuodessa kasvoivat sosiaalisen median mainonta ja natiivimainonta, molemmat yli 39 prosenttia. Natiivimainonta tarkoittaa mediapaikoilla olevia journalistista sisältöä muistuttavia mainoksia.

Sosiaalisen median osuus kaikesta mediamainonnasta on edelleen pieni, alle kuusi prosenttia.

Lähde: Mediamainonta 2017, Kantar TNS Oy

JOURNALISTI
23.3.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti
Markus Pyörälä, kuvitus

Facebook tuo monelle uutismedialle uusia lukijoita. Muutokset julkaisujen näkyvyydessä tulevat medioille kuitenkin yllätyksinä.

Facebook on suurimpien uutismedioiden ylivoimaisesti tärkein sosiaalisen median kanava, selviää Journalistin kyselystä. Journalisti selvitti, miten Yle Uutiset, Helsingin Sanomat, Aamulehti, MTV Uutiset, Ilta-Sanomat ja Iltalehti käyttävät sosiaalisen median kanavia osana uutistyötään.

Ilta-Sanomat oli medioista ainoa, joka ei suostunut avaamaan somekäytäntöjään tarkemmin.

Mediat käyttävät eniten voimavarojaan Facebookiin. Se on merkittävin väylä ohjata lukijoita nettisivuille. Ainoastaan Ilta-Sanomille Facebook ei ole merkittävä liikenteenlähde.

”Sosiaalinen media vastaa prosentteja liikenteestämme. Panostamme omiin sisältöihimme ja toimiin, jotka ohjaavat suoraan IS.fi-sivulle. Se on ainoa kestävä tapa rakentaa mediaa. Miksi panostaisimme ulkopuoliseen julkaisijaan, kun emme mitenkään voi vaikuttaa sen päätöksiin”, Ilta-Sanomien kehityspäällikkö Niina Viitanen sanoo.

 

Facebookin viimeisimmät muutokset tuovat medioille päänvaivaa kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Facebook korostaa jatkossa käyttäjän kavereiden julkaisuja ja heikentää yhteisösivujen, kuten mediayhtiöiden, näkyvyyttä. Julkaisujen tykkäykset ja reaktiot eivät enää lisää julkaisun näkyvyyttä entiseen tapaan.

”Muutos on näkynyt jo syksyn aikana. Vaikka sisältömme ja toimintatapamme ovat samanlaisia, näkyvyys on laskenut merkittävästi. Tämä on yleiseurooppalainen ilmiö”, sanoo MTV Uutisten toimituspäällikkö Karri Lehtiö.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Iltalehti ovat päivittämässä sosiaalisen median strategiaansa uudistusten takia.

”Analysoimme tarkasti, mitkä sisällöt herättävät lukijoissa niin voimakkaita tunteita, että he haluavat jakaa sen”, sanoo Helsingin Sanomien sometuottaja ja toimitussihteeri Verna Vuoripuro.

Iltalehden julkaisupäällikkö Joonas Partanen ei usko, että muutokset romahduttavat liikenteen.

”Uskomme, että Facebookilla on paljon kasvupotentiaalia liikenteenohjaamisessa vielä muutosten jälkeenkin.”

 

Ylen Uutisissa sosiaalisen median kanavat on keskitetty vain someen keskittyville toimittajille. Twitterin päivitys on automatisoitu, mutta muut päivitykset ovat sometoimittajien käsialaa.

”Emme osallistu Yle Uutiset -tilillä Twitter-keskusteluun. Jos julkaisusta herää keskustelua, vinkkaamme toimittajille, jotka voivat osallistua keskusteluun henkilökohtaisilta tileiltään”, sanoo Yle Uutisten yhteisömanageri Patricia Tiihonen.

Helsingin Sanomissa kaksi toimitussihteeriä keskittyy vuoroviikoin vain sosiaaliseen mediaan, muun ajan kanavista vastaa uutisdeski. Muissa toimituksissa sosiaalinen media kuuluu tyypillisimmin uutisvuorossa olevalle nettitoimittajalle. Myös Iltalehti on automatisoinut suurimman osan Twitterpäivityksistään. Ilta-Sanomat ei kerro, miten somevastuu on jaettu.

Sosiaalisen median moderointi on toimittajien vastuulla Helsingin Sanomia lukuunottamatta, joka on ulkoistanut kaiken moderoinnin. Toimitukset varautuvat jo ennalta aiheisiin, joiden arvellaan kuumentavan tunteita.

”Jos aihe on tulenarka, laitamme jo päivitykseen pyynnön asiallisesta keskustelusta. Se hillitsee ylilyöntejä”, sanoo Aamulehden uutispäällikkö Riina Nevalainen.

 

Osa toimituksista on määritellyt, miten yleisöjä sosiaalisessa mediassa puhutellaan. Osa luottaa vastuussa olevan toimittajan harkintaan.

”Ylen linjaus on, että olemme somessa asiallisia ja kunnioitamme ihmisiä. Emme ota poliittisesti kantaa ja huomioimme lapset. Toki kielenkäyttö saa olla muuta journalismia kevyempää. Esimerkiksi hymiöitä saa käyttää, koska ne kuuluvat sosiaalisen mediaan”, sanoo Ylen Patricia Tiihonen.

Aamulehti puhuu somekanavien suurimman yleisön eli nuorten aikuisten äänellä.

”Päivityksemme ovat rakentavia ja ratkaisukeskeisiä, eivät ristiriitojen etsimistä. Lukijatutkimuksemme perusteella lukijat ovat pitäneet positiivisesta otteestamme”, Nevalainen sanoo.

Läsnäolo Twitterissä ja Instagramissa on tärkeää medioille ennen kaikkea tunnettuuden lisäämiseksi. Liikenteenohjaajina kanavien merkitys on vähäinen. Instagramin tehtävä on vahvistaa brändimielikuvia uusille yleisöille. Kuvapäivitykseen ei voi laittaa linkkiä, joten moni toimitus on alkanut tehdä Instagram Storyja. Usean kuvan tai videon varaan rakentuva Story näkyy oletuksena vain vuorokauden ja mahdollistaa ohjaamisen uutissivuille.

”Olemme viime aikoina ottaneet Instagramin isosti haltuun. Tavoite on laajentaa aihekirjoa myös perinteisten uutistapahtumien ulkopuolelle. Olemme tehneet kuvatarinoita niin pandoista presidentinvaaleihin kuin todellista ruokapornoa lehden resepteistä”, Helsingin Sanomien Vuoripuro kertoo.

 

Sosiaalisen median näkyvyydestä maksamisessa toimitusten käytännöt eroavat. MTV, Yle ja Ilta-Sanomat eivät maksa Facebook-julkaisujen näkyvyydestä. Aamulehti maksaa sisällöistä tapauskohtaisesti. Myös Iltalehti on maksanut näkyvyydestä. Helsingin Sanomat ostaa näkyvyyttä pääasiassa kovan maksumuurin takana oleville sisällöille, joita pääsevät lukemaan vain lehden tilaajat.

”Niiden tarkoitus on houkutella uusia tilaajia ainutlaatuisten sisältöjen avulla. Toinen syy on saada paperilehden tilaajia aktivoimaan jo olemassa olevat digitunnuksensa,” Vuoripuro sanoo.

Some syö lehtien mainosmarkkinaa

Viime vuonna painettujen sanomalehtien mainonta pieneni 10,6 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Televisiomainonnan määrä väheni 5,1 prosenttia.

Eniten vuodessa kasvoivat sosiaalisen median mainonta ja natiivimainonta, molemmat yli 39 prosenttia. Natiivimainonta tarkoittaa mediapaikoilla olevia journalistista sisältöä muistuttavia mainoksia.

Sosiaalisen median osuus kaikesta mediamainonnasta on edelleen pieni, alle kuusi prosenttia.

Lähde: Mediamainonta 2017, Kantar TNS Oy



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta