Vuoden journalisti haastaa avoimuuteen

JOURNALISTI
23.3.2018

Marja Honkonen, teksti

Olli Seurin mielestä enää ei voi ajatella, että journalistinen työ päättyy jutun julkaisuun.

Vuoden journalistina palkittu Ylen Ykkösaamun juontaja Olli Seuri haastoi juhlapuheessaan kirkastamaan journalismin perustehtäviä ja erottautumaan muusta sisällöntuotannosta. Mitä se siis tarkoittaa?

Ainakin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, Seuri sanoo Journalistille. Siis esimerkiksi arvopohjan avaamista, sen mukaan toimimista, virheiden myöntämistä ja niiden korjaamista.

”Journalistien pitäisi käydä keskustelua yleisön kanssa”, hän sanoo.

”Sen, että juttujen taustoja avataan, pitäisi olla itsestäänselvää. Mutta näinhän se ei ole.”

Seurin mielestä median rooli portinvartijana oli luonteva ennen digiaikaa. Enää ei kuitenkaan voi ajatella, että journalistinen työ päättyy jutun julkaisuun.

Seuri uskoo, että hänen valinnallaan haluttiin palkita paitsi Ykkösaamun syventävä ja asiapitoinen journalismi myös suoran radiolähetyksen tapa luoda tilaa aidolle keskustelulle. Polarisoitumisen sijaan argumentit kohtaavat toisensa ja esimerkiksi tutkijat pääsevät rauhassa kertomaan näkökantansa.

”Ehkä tämä aika jollain tapaa kaipaa sellaisia tiloja”, Seuri sanoo.

Suuret journalistipalkinnot jaettiin 14. maaliskuuta. Vuoden jutun palkinnon voittivat Turun Sanomien ja STT:n toimittajat koululaisiin kohdistunutta seksuaalista häirintää käsitelleistä jutuista. Helsingin Sanomien toimittajien Minna Passin ja Susanna Reinbothin Keisari Aarnio palkittiin vuoden kirjana ja lehden Musta Laatikko -esitysten sarja vuoden journalistisena tekona.

Päivää myöhemmin palkintoja sateli Aikakausmedian Edit-gaalassa. Siellä palkittiin muun muassa vuoden aikakauslehtitoimittajana Kodin Kuvalehden toimittaja Anna Sillanpää.

Visuaalisen journalismin Timantti-palkinnon sai maaliskuun alussa Helsingin Sanomien reportaasisarja Kuvia Suomesta.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta