Vuoden journalisti haastaa avoimuuteen

JOURNALISTI
23.3.2018

Marja Honkonen, teksti

Olli Seurin mielestä enää ei voi ajatella, että journalistinen työ päättyy jutun julkaisuun.

Vuoden journalistina palkittu Ylen Ykkösaamun juontaja Olli Seuri haastoi juhlapuheessaan kirkastamaan journalismin perustehtäviä ja erottautumaan muusta sisällöntuotannosta. Mitä se siis tarkoittaa?

Ainakin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, Seuri sanoo Journalistille. Siis esimerkiksi arvopohjan avaamista, sen mukaan toimimista, virheiden myöntämistä ja niiden korjaamista.

”Journalistien pitäisi käydä keskustelua yleisön kanssa”, hän sanoo.

”Sen, että juttujen taustoja avataan, pitäisi olla itsestäänselvää. Mutta näinhän se ei ole.”

Seurin mielestä median rooli portinvartijana oli luonteva ennen digiaikaa. Enää ei kuitenkaan voi ajatella, että journalistinen työ päättyy jutun julkaisuun.

Seuri uskoo, että hänen valinnallaan haluttiin palkita paitsi Ykkösaamun syventävä ja asiapitoinen journalismi myös suoran radiolähetyksen tapa luoda tilaa aidolle keskustelulle. Polarisoitumisen sijaan argumentit kohtaavat toisensa ja esimerkiksi tutkijat pääsevät rauhassa kertomaan näkökantansa.

”Ehkä tämä aika jollain tapaa kaipaa sellaisia tiloja”, Seuri sanoo.

Suuret journalistipalkinnot jaettiin 14. maaliskuuta. Vuoden jutun palkinnon voittivat Turun Sanomien ja STT:n toimittajat koululaisiin kohdistunutta seksuaalista häirintää käsitelleistä jutuista. Helsingin Sanomien toimittajien Minna Passin ja Susanna Reinbothin Keisari Aarnio palkittiin vuoden kirjana ja lehden Musta Laatikko -esitysten sarja vuoden journalistisena tekona.

Päivää myöhemmin palkintoja sateli Aikakausmedian Edit-gaalassa. Siellä palkittiin muun muassa vuoden aikakauslehtitoimittajana Kodin Kuvalehden toimittaja Anna Sillanpää.

Visuaalisen journalismin Timantti-palkinnon sai maaliskuun alussa Helsingin Sanomien reportaasisarja Kuvia Suomesta.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta