Yhtiöt tyrmäävät STT:n valtionavun

Suorat tuet arveluttavat mediayhtiöiden hallituksien puheenjohtajia. Alv-alennus kelpaisi kaikille.
JOURNALISTI
2.3.2018

Marja Honkonen, teksti
Vesa Lehtimäki, kuvitus

Mediayhtiöiden hallitusten puheenjohtajat eivät halua valtion suoraa tukea talousvaikeuksista kärsivälle Suomen Tietotoimistolle.

Journalistin haastattelukierroksella vain kaksi vastaajaa kymmenestä kertoi kannattavansa STT:n tukemista. Esimerkiksi Alman hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari vastustaa suoria tukia.

”Valtion ei pidä tukea STT:tä eikä mitään muutakaan kaupallista mediaa. Kaupallisen median pitää pystyä toimimaan markkinaehtoisesti. Mikä tahansa kohdistettu yritystuki vääristää kilpailua”, Suutari sanoo.

Kannatusta tuki sai Sanoma-konsernista ja Pohjois-Karjalan Kirjapainosta.

Karjalaista kustantavan Pohjois-Karjalan Kirjapainon hallituksen puheenjohtajan Reetta Laakkosen mielestä suora tuki ei silti ole ongelmaton. Parempi ratkaisu olisi etsiä ”luovempia tapoja” tukea STT:n toimintaa.

”Kun valtion eri laitokset joka tapauksessa tarvitsevat tietopalveluja, valtio voisi ostaa niille sellaisia STT:ltä. Silloin kyse ei olisi pelkästään tukemisesta tukemisen vuoksi”, Laakkonen ehdottaa.

Samanlaisia ajatuksia on muun muassa Kalevan hallituksen puheenjohtajalla Taisto Riskillä ja A-lehtien Olli-Pekka Lyytikäisellä. Suoraa tukea he eivät kannata.

 

Journalisti lähetti haastattelupyynnön 14 mediayhtiön hallituksen puheenjohtajalle. TS-Yhtymä ja Keskisuomalainen kieltäytyivät kommentoimasta. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino ja Viestilehdet eivät vastanneet.

Keskisuomalaisen hallituksen puheenjohtaja Leena Hautsalo perusteli kieltäytymistä sillä, että tukiasioita käsitellään parhaillaan STT:n hallituksessa ja liikenne- ja viestintäministeriössä.

”Yleisellä tasolla toivomme, että suomalaisella kaupallisella medialla olisi tasapuoliset ja oikeudenmukaiset edellytykset toimia ja huolehtia kansalaistemme tiedontarpeista”, Hautsalo sanoo.

Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi on aiemmin ehdottanut STT:lle viiden miljoonan euron valtiontukea.

Kahdesta yhtiöstä haastatteluun vastasi operatiivinen johto.

Sanoma oyj:n ja Sanoma Media Finlandin yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä vastaava johtaja Marcus Wiklund ei sulkisi valtiontukea vaihtoehtona pois. Sanoma Media Finland on STT:n suurin yksittäinen omistaja.

”Kaltaisellamme maalla on hyvä olla riippumaton tiedonvälitystoimisto. Jos STT tarvitsee määräajaksi tukea toiminnan jatkamiseksi tai muuntamiseksi, suhtaudun siihen positiivisesti”, Wiklund sanoo.

Wiklundin mielestä montaa toimijaa hyödyttävä uutispalvelu on suoralle tuelle parempi kohde kuin yksittäinen kustantaja tai televisioyhtiö.

HSS Median toimitusjohtaja Anna-Mari Karhunen sen sijaan epäilee, onko STT:n tukeminen oikea tapa auttaa koko alaa. Kun läheskään kaikki lehdet eivät ole enää STT:n asiakkaita, tuki hyödyttäisi vain osaa.

 

Vastaajat eivät haikaile suoria yritystukia omille yhtiöilleenkään.

”Kaikkien erityis- tai tilapäistukien ongelmana on niiden kilpailua vääristävä vaikutus ja taipumus jäädä pysyviksi alaa jäykistäviksi ilmiöiksi”, Otavan hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth sanoo.

Sen sijaan esimerkiksi digi- ja tilausmaksujen arvonlisäverojen alentaminen kelpaisi.

”Alv-kannan nostaminen oli vahingollinen ja hölmö päätös, ja sen peruminen olisi ylivoimaisesti paras ratkaisu”, A-lehtien Olli-Pekka Lyytikäinen sanoo.

”Veroratkaisut olisivat kaikkein tähdellisin asia. Tärkeintä on, että kilpailuolosuhteet olisivat mahdollisimman reilut ja terveet”, Länsi-Savon Jukka Tikka sanoo.

Ilkka-Yhtymän Timo Aukia ei edes miellä alv-kantojen alentamista yritystukena.

”Pikemminkin nyt suomalaisella sisällöllä on monikansallisiin toimijoihin nähden haittavero”, hän sanoo.

Muutama vastaajista kiinnitti huomionsa Ylen rooliin. Sen tehtäviä rajaisi muun muassa KSF Median Kaj-Gustaf Bergh, joka pitää valtion puuttumista yritystoimintaan ylipäätään haitallisena.

”Parasta tukea toimivalle demokratialle ja monimuotoisuudelle on rajoittaa yhteiskunnan puuttumista.”

 

Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että tukikysymyksiä käsitellään osana Suomen hallituksen uuden mediapoliittisen ohjelman valmistelua.

Ministeriö on käynyt syksystä lähtien alan toimijoiden kanssa pyöreän pöydän keskusteluja. Ohjelmaa varten tilattu yliopistojen tekemä selvitys valmistuu maaliskuun puolivälissä. Sitä seuraa vielä kuulemiskierros. Päätöksiä on määrä tehdä kesään mennessä.

Tv-uutistuki pelasti Maikkarin vaaliohjelmat

MTV käyttää sille myönnettyä kaupallisen tv-uutistoiminnan tukea muun muassa näyttävään vaaliohjelmistoon. Vastaavan päätoimittajan Merja Ylä-Anttilan mukaan ensimmäiset panostukset näkyivät presidentinvaalikeskusteluissa.

”Nyt on kyse siitä, että ohjelmat ylipäätään tulivat. Jos tukipäätöstä ei olisi tullut, ei olisi ollut kirkossa kuulutettu, että esimerkiksi tulosiltaa olisi tehty sillä laajuudella kuin tehtiin”, Ylä-Anttila kertoo.

Pääosalla tuesta varmistetaan Ylä-Anttilan mukaan se, ettei uutistoimintaa supisteta. Esimerkiksi Huomenta Suomea tehdään läpi vuoden ja joitain kirjeenvaihtajasopimuksia on jatkettu, hän kertoo. Muitakin sisältöuudistuksia on suunniteltu, mutta ne ovat vielä pöydällä.

Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi viime joulukuussa MTV Sisällöt Oy:lle kolmen miljoonan euron avustuksen uutis- ja ajankohtaistoimintaan. Siitä 2,5 miljoonaa on yleisavustusta nykyisen tason ja tarjonnan ylläpitoon, ja puoli miljoonaa ohjelmiston laajentamiseen noin 50 tunnilla.

Jotta MTV saa avustuksen täysimääräisenä, sen on käytettävä perusuutistoimintaan omaa rahaa vähintään 7,5 miljoonaa sekä ohjelmiston laajentamiseen puoli miljoonaa. Lisäksi sen on täytettävä yleisen edun kanavan toimiluvan vaatimukset.

Ylä-Anttila ei koe, että virallisten vaatimusten lisäksi tukirahojen kainalossa tulisi toiveita vaikkapa poliitikkoja myötäsukaisemmin kohtelevista ohjelmista. Hän kummeksuu sitä, että suora tuki näyttäytyy monelle ongelmallisempana kuin tilausmaksujen nolla-alv.

”On näkökulmakysymys, puhutaanko verotuesta vai suorasta tuesta. Me emme hyötyisi alv:n alentamisesta mitenkään”, Ylä-Anttila toteaa.

Marja Honkonen



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta