Yhtiöt tyrmäävät STT:n valtionavun

JOURNALISTI
2.3.2018

Marja Honkonen, teksti
Vesa Lehtimäki, kuvitus

Suorat tuet arveluttavat mediayhtiöiden hallituksien puheenjohtajia. Alv-alennus kelpaisi kaikille.

Mediayhtiöiden hallitusten puheenjohtajat eivät halua valtion suoraa tukea talousvaikeuksista kärsivälle Suomen Tietotoimistolle.

Journalistin haastattelukierroksella vain kaksi vastaajaa kymmenestä kertoi kannattavansa STT:n tukemista. Esimerkiksi Alman hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari vastustaa suoria tukia.

”Valtion ei pidä tukea STT:tä eikä mitään muutakaan kaupallista mediaa. Kaupallisen median pitää pystyä toimimaan markkinaehtoisesti. Mikä tahansa kohdistettu yritystuki vääristää kilpailua”, Suutari sanoo.

Kannatusta tuki sai Sanoma-konsernista ja Pohjois-Karjalan Kirjapainosta.

Karjalaista kustantavan Pohjois-Karjalan Kirjapainon hallituksen puheenjohtajan Reetta Laakkosen mielestä suora tuki ei silti ole ongelmaton. Parempi ratkaisu olisi etsiä ”luovempia tapoja” tukea STT:n toimintaa.

”Kun valtion eri laitokset joka tapauksessa tarvitsevat tietopalveluja, valtio voisi ostaa niille sellaisia STT:ltä. Silloin kyse ei olisi pelkästään tukemisesta tukemisen vuoksi”, Laakkonen ehdottaa.

Samanlaisia ajatuksia on muun muassa Kalevan hallituksen puheenjohtajalla Taisto Riskillä ja A-lehtien Olli-Pekka Lyytikäisellä. Suoraa tukea he eivät kannata.

 

Journalisti lähetti haastattelupyynnön 14 mediayhtiön hallituksen puheenjohtajalle. TS-Yhtymä ja Keskisuomalainen kieltäytyivät kommentoimasta. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino ja Viestilehdet eivät vastanneet.

Keskisuomalaisen hallituksen puheenjohtaja Leena Hautsalo perusteli kieltäytymistä sillä, että tukiasioita käsitellään parhaillaan STT:n hallituksessa ja liikenne- ja viestintäministeriössä.

”Yleisellä tasolla toivomme, että suomalaisella kaupallisella medialla olisi tasapuoliset ja oikeudenmukaiset edellytykset toimia ja huolehtia kansalaistemme tiedontarpeista”, Hautsalo sanoo.

Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi on aiemmin ehdottanut STT:lle viiden miljoonan euron valtiontukea.

Kahdesta yhtiöstä haastatteluun vastasi operatiivinen johto.

Sanoma oyj:n ja Sanoma Media Finlandin yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä vastaava johtaja Marcus Wiklund ei sulkisi valtiontukea vaihtoehtona pois. Sanoma Media Finland on STT:n suurin yksittäinen omistaja.

”Kaltaisellamme maalla on hyvä olla riippumaton tiedonvälitystoimisto. Jos STT tarvitsee määräajaksi tukea toiminnan jatkamiseksi tai muuntamiseksi, suhtaudun siihen positiivisesti”, Wiklund sanoo.

Wiklundin mielestä montaa toimijaa hyödyttävä uutispalvelu on suoralle tuelle parempi kohde kuin yksittäinen kustantaja tai televisioyhtiö.

HSS Median toimitusjohtaja Anna-Mari Karhunen sen sijaan epäilee, onko STT:n tukeminen oikea tapa auttaa koko alaa. Kun läheskään kaikki lehdet eivät ole enää STT:n asiakkaita, tuki hyödyttäisi vain osaa.

 

Vastaajat eivät haikaile suoria yritystukia omille yhtiöilleenkään.

”Kaikkien erityis- tai tilapäistukien ongelmana on niiden kilpailua vääristävä vaikutus ja taipumus jäädä pysyviksi alaa jäykistäviksi ilmiöiksi”, Otavan hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth sanoo.

Sen sijaan esimerkiksi digi- ja tilausmaksujen arvonlisäverojen alentaminen kelpaisi.

”Alv-kannan nostaminen oli vahingollinen ja hölmö päätös, ja sen peruminen olisi ylivoimaisesti paras ratkaisu”, A-lehtien Olli-Pekka Lyytikäinen sanoo.

”Veroratkaisut olisivat kaikkein tähdellisin asia. Tärkeintä on, että kilpailuolosuhteet olisivat mahdollisimman reilut ja terveet”, Länsi-Savon Jukka Tikka sanoo.

Ilkka-Yhtymän Timo Aukia ei edes miellä alv-kantojen alentamista yritystukena.

”Pikemminkin nyt suomalaisella sisällöllä on monikansallisiin toimijoihin nähden haittavero”, hän sanoo.

Muutama vastaajista kiinnitti huomionsa Ylen rooliin. Sen tehtäviä rajaisi muun muassa KSF Median Kaj-Gustaf Bergh, joka pitää valtion puuttumista yritystoimintaan ylipäätään haitallisena.

”Parasta tukea toimivalle demokratialle ja monimuotoisuudelle on rajoittaa yhteiskunnan puuttumista.”

 

Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että tukikysymyksiä käsitellään osana Suomen hallituksen uuden mediapoliittisen ohjelman valmistelua.

Ministeriö on käynyt syksystä lähtien alan toimijoiden kanssa pyöreän pöydän keskusteluja. Ohjelmaa varten tilattu yliopistojen tekemä selvitys valmistuu maaliskuun puolivälissä. Sitä seuraa vielä kuulemiskierros. Päätöksiä on määrä tehdä kesään mennessä.

Tv-uutistuki pelasti Maikkarin vaaliohjelmat

MTV käyttää sille myönnettyä kaupallisen tv-uutistoiminnan tukea muun muassa näyttävään vaaliohjelmistoon. Vastaavan päätoimittajan Merja Ylä-Anttilan mukaan ensimmäiset panostukset näkyivät presidentinvaalikeskusteluissa.

”Nyt on kyse siitä, että ohjelmat ylipäätään tulivat. Jos tukipäätöstä ei olisi tullut, ei olisi ollut kirkossa kuulutettu, että esimerkiksi tulosiltaa olisi tehty sillä laajuudella kuin tehtiin”, Ylä-Anttila kertoo.

Pääosalla tuesta varmistetaan Ylä-Anttilan mukaan se, ettei uutistoimintaa supisteta. Esimerkiksi Huomenta Suomea tehdään läpi vuoden ja joitain kirjeenvaihtajasopimuksia on jatkettu, hän kertoo. Muitakin sisältöuudistuksia on suunniteltu, mutta ne ovat vielä pöydällä.

Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi viime joulukuussa MTV Sisällöt Oy:lle kolmen miljoonan euron avustuksen uutis- ja ajankohtaistoimintaan. Siitä 2,5 miljoonaa on yleisavustusta nykyisen tason ja tarjonnan ylläpitoon, ja puoli miljoonaa ohjelmiston laajentamiseen noin 50 tunnilla.

Jotta MTV saa avustuksen täysimääräisenä, sen on käytettävä perusuutistoimintaan omaa rahaa vähintään 7,5 miljoonaa sekä ohjelmiston laajentamiseen puoli miljoonaa. Lisäksi sen on täytettävä yleisen edun kanavan toimiluvan vaatimukset.

Ylä-Anttila ei koe, että virallisten vaatimusten lisäksi tukirahojen kainalossa tulisi toiveita vaikkapa poliitikkoja myötäsukaisemmin kohtelevista ohjelmista. Hän kummeksuu sitä, että suora tuki näyttäytyy monelle ongelmallisempana kuin tilausmaksujen nolla-alv.

”On näkökulmakysymys, puhutaanko verotuesta vai suorasta tuesta. Me emme hyötyisi alv:n alentamisesta mitenkään”, Ylä-Anttila toteaa.

Marja Honkonen



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta