Yhtiöt tyrmäävät STT:n valtionavun

Suorat tuet arveluttavat mediayhtiöiden hallituksien puheenjohtajia. Alv-alennus kelpaisi kaikille.
JOURNALISTI
2.3.2018

Marja Honkonen, teksti
Vesa Lehtimäki, kuvitus

Mediayhtiöiden hallitusten puheenjohtajat eivät halua valtion suoraa tukea talousvaikeuksista kärsivälle Suomen Tietotoimistolle.

Journalistin haastattelukierroksella vain kaksi vastaajaa kymmenestä kertoi kannattavansa STT:n tukemista. Esimerkiksi Alman hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari vastustaa suoria tukia.

”Valtion ei pidä tukea STT:tä eikä mitään muutakaan kaupallista mediaa. Kaupallisen median pitää pystyä toimimaan markkinaehtoisesti. Mikä tahansa kohdistettu yritystuki vääristää kilpailua”, Suutari sanoo.

Kannatusta tuki sai Sanoma-konsernista ja Pohjois-Karjalan Kirjapainosta.

Karjalaista kustantavan Pohjois-Karjalan Kirjapainon hallituksen puheenjohtajan Reetta Laakkosen mielestä suora tuki ei silti ole ongelmaton. Parempi ratkaisu olisi etsiä ”luovempia tapoja” tukea STT:n toimintaa.

”Kun valtion eri laitokset joka tapauksessa tarvitsevat tietopalveluja, valtio voisi ostaa niille sellaisia STT:ltä. Silloin kyse ei olisi pelkästään tukemisesta tukemisen vuoksi”, Laakkonen ehdottaa.

Samanlaisia ajatuksia on muun muassa Kalevan hallituksen puheenjohtajalla Taisto Riskillä ja A-lehtien Olli-Pekka Lyytikäisellä. Suoraa tukea he eivät kannata.

 

Journalisti lähetti haastattelupyynnön 14 mediayhtiön hallituksen puheenjohtajalle. TS-Yhtymä ja Keskisuomalainen kieltäytyivät kommentoimasta. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino ja Viestilehdet eivät vastanneet.

Keskisuomalaisen hallituksen puheenjohtaja Leena Hautsalo perusteli kieltäytymistä sillä, että tukiasioita käsitellään parhaillaan STT:n hallituksessa ja liikenne- ja viestintäministeriössä.

”Yleisellä tasolla toivomme, että suomalaisella kaupallisella medialla olisi tasapuoliset ja oikeudenmukaiset edellytykset toimia ja huolehtia kansalaistemme tiedontarpeista”, Hautsalo sanoo.

Keskisuomalaisen konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi on aiemmin ehdottanut STT:lle viiden miljoonan euron valtiontukea.

Kahdesta yhtiöstä haastatteluun vastasi operatiivinen johto.

Sanoma oyj:n ja Sanoma Media Finlandin yhteiskuntasuhteista ja viestinnästä vastaava johtaja Marcus Wiklund ei sulkisi valtiontukea vaihtoehtona pois. Sanoma Media Finland on STT:n suurin yksittäinen omistaja.

”Kaltaisellamme maalla on hyvä olla riippumaton tiedonvälitystoimisto. Jos STT tarvitsee määräajaksi tukea toiminnan jatkamiseksi tai muuntamiseksi, suhtaudun siihen positiivisesti”, Wiklund sanoo.

Wiklundin mielestä montaa toimijaa hyödyttävä uutispalvelu on suoralle tuelle parempi kohde kuin yksittäinen kustantaja tai televisioyhtiö.

HSS Median toimitusjohtaja Anna-Mari Karhunen sen sijaan epäilee, onko STT:n tukeminen oikea tapa auttaa koko alaa. Kun läheskään kaikki lehdet eivät ole enää STT:n asiakkaita, tuki hyödyttäisi vain osaa.

 

Vastaajat eivät haikaile suoria yritystukia omille yhtiöilleenkään.

”Kaikkien erityis- tai tilapäistukien ongelmana on niiden kilpailua vääristävä vaikutus ja taipumus jäädä pysyviksi alaa jäykistäviksi ilmiöiksi”, Otavan hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth sanoo.

Sen sijaan esimerkiksi digi- ja tilausmaksujen arvonlisäverojen alentaminen kelpaisi.

”Alv-kannan nostaminen oli vahingollinen ja hölmö päätös, ja sen peruminen olisi ylivoimaisesti paras ratkaisu”, A-lehtien Olli-Pekka Lyytikäinen sanoo.

”Veroratkaisut olisivat kaikkein tähdellisin asia. Tärkeintä on, että kilpailuolosuhteet olisivat mahdollisimman reilut ja terveet”, Länsi-Savon Jukka Tikka sanoo.

Ilkka-Yhtymän Timo Aukia ei edes miellä alv-kantojen alentamista yritystukena.

”Pikemminkin nyt suomalaisella sisällöllä on monikansallisiin toimijoihin nähden haittavero”, hän sanoo.

Muutama vastaajista kiinnitti huomionsa Ylen rooliin. Sen tehtäviä rajaisi muun muassa KSF Median Kaj-Gustaf Bergh, joka pitää valtion puuttumista yritystoimintaan ylipäätään haitallisena.

”Parasta tukea toimivalle demokratialle ja monimuotoisuudelle on rajoittaa yhteiskunnan puuttumista.”

 

Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että tukikysymyksiä käsitellään osana Suomen hallituksen uuden mediapoliittisen ohjelman valmistelua.

Ministeriö on käynyt syksystä lähtien alan toimijoiden kanssa pyöreän pöydän keskusteluja. Ohjelmaa varten tilattu yliopistojen tekemä selvitys valmistuu maaliskuun puolivälissä. Sitä seuraa vielä kuulemiskierros. Päätöksiä on määrä tehdä kesään mennessä.

Tv-uutistuki pelasti Maikkarin vaaliohjelmat

MTV käyttää sille myönnettyä kaupallisen tv-uutistoiminnan tukea muun muassa näyttävään vaaliohjelmistoon. Vastaavan päätoimittajan Merja Ylä-Anttilan mukaan ensimmäiset panostukset näkyivät presidentinvaalikeskusteluissa.

”Nyt on kyse siitä, että ohjelmat ylipäätään tulivat. Jos tukipäätöstä ei olisi tullut, ei olisi ollut kirkossa kuulutettu, että esimerkiksi tulosiltaa olisi tehty sillä laajuudella kuin tehtiin”, Ylä-Anttila kertoo.

Pääosalla tuesta varmistetaan Ylä-Anttilan mukaan se, ettei uutistoimintaa supisteta. Esimerkiksi Huomenta Suomea tehdään läpi vuoden ja joitain kirjeenvaihtajasopimuksia on jatkettu, hän kertoo. Muitakin sisältöuudistuksia on suunniteltu, mutta ne ovat vielä pöydällä.

Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi viime joulukuussa MTV Sisällöt Oy:lle kolmen miljoonan euron avustuksen uutis- ja ajankohtaistoimintaan. Siitä 2,5 miljoonaa on yleisavustusta nykyisen tason ja tarjonnan ylläpitoon, ja puoli miljoonaa ohjelmiston laajentamiseen noin 50 tunnilla.

Jotta MTV saa avustuksen täysimääräisenä, sen on käytettävä perusuutistoimintaan omaa rahaa vähintään 7,5 miljoonaa sekä ohjelmiston laajentamiseen puoli miljoonaa. Lisäksi sen on täytettävä yleisen edun kanavan toimiluvan vaatimukset.

Ylä-Anttila ei koe, että virallisten vaatimusten lisäksi tukirahojen kainalossa tulisi toiveita vaikkapa poliitikkoja myötäsukaisemmin kohtelevista ohjelmista. Hän kummeksuu sitä, että suora tuki näyttäytyy monelle ongelmallisempana kuin tilausmaksujen nolla-alv.

”On näkökulmakysymys, puhutaanko verotuesta vai suorasta tuesta. Me emme hyötyisi alv:n alentamisesta mitenkään”, Ylä-Anttila toteaa.

Marja Honkonen



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta