Vastuun etiketti

JOURNALISTI
2.3.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Toimintansa 50 vuotta sitten aloittanut Julkisen sanan neuvosto on paljon vartija. Journalismin luotettavuus on isosti kiinni siitä, kuinka hyvin mediat noudattavat Journalistin ohjeita ja JSN:n linjauksia – kuinka vastuullisesti tiedonvälittäjät toimivat.

Ihan tyhjästä JSN ei syntynyt puoli vuosisataa sitten. 1920-luvun lopulla Suomen Sanomalehdistön Kunniaoikeusto oli ensimmäinen askel alan sisäisissä pyrkimyksissä puuttua ”epärehellisiin tai muuten sanomalehdistön tai sanomalehtimiehen arvoa alentaviin tapauksiin”.

Vuonna 1957 Suomen Sanomalehtimiesten Liiton – nykyisen Journalistiliiton – hallitus hyväksyi Etikettisäännöt Suomen sanomalehtimiehille. Se oli jo iso askel kohti nykymuotoista ammattieettistä ohjeistoa.

Etikettisäännöt tähdensivät sitä, että oikeat uutiset luovat ja ylläpitävät luottamusta sanomalehtiin. Väärä uutinen puolestaan ”hävittää lukijan luottamuksen - - ja voi lisäksi aiheuttaa aiheetonta kärsimystä yksityiselle”.

Etikettisäännöissä määriteltiin linjauksia, jotka ovat edelleen keskeisiä eettisiä koodeja. Sääntöihin oli kirjattu muun muassa yksityiselämän suojaa, alaikäisiä ja rikoksesta epäillyn asemaa koskevia ohjeita. Niissä kehotettiin varomaan häpäisy- tai kiristämistarkoituksessa tarjottua uutista ja tähdennettiin tietojen tarkistamisen ja osapuolten kuulemisen tärkeyttä.

Nykyiset, 35 kohtaa sisältävät Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2014 alussa. Lisäksi JSN on hyväksynyt koko joukon periaatelausumia, jotka käsittelevät muun muassa lasten esiintymistä mediassa, piilomainontaa ja lainauksien käyttöä.

Vaikka ohjeet ovat ajan tasalla, on aiheellista jatkuvasti arvioida, kuinka yleisölle perustellaan journalistisia ratkaisuja. Kiivastahtinen uutisvälitys koettelee ammattietiikkaa, sosiaalisen median kansalaisvalvonta haastaa tekijöitä perustelemaan valintojaan aivan eri tavalla kuin aiemmin, jolloin debatteja käytiin painetun lehden ilmestymisen tahdissa.

Juhlavuotensa kunniaksi JSN on käynnistänyt vastuullista journalismia korostavan kampanjan, johon liittyen neuvosto kannustaa toimituksia entistä enemmän avaamaan journalistisia periaatteitaan: kertomaan yleisölle linjauksien perustelut.

Avoimuuden vaatimus on hyvä ulottaa koskemaan myös journalistisia prosesseja, ja se edellyttää aktiivista vuorovaikutusta yleisön kanssa. Siihen pitää olla aikaa ja varaa.

Kuulolla koko ajan

Yleisradioon tulvii viestejä yleisöltä. Perinteisiä palautekanavia pitkin niitä tulee tuhansia viikossa, some mukaan luettuna määrä nousee kymmeniin tuhansiin. Ja suunta on jatkuvasti kasvava.

Yle-tyyppi eli yleisövuorovaikutuksen päällikkö Sami Koivisto kertoo palautteen käsittelystä ja vaikutuksesta Ylen verkkosivuilla 22. helmikuuta julkaistussa Näkökulma-kirjoituksessaan.

Koivisto toteaa, että kaikki palaute noteerataan. Hän korostaa myös, että palaute vaikuttaa. Sillä on ”enemmän merkitystä kuin ehkä arvaattekaan”.

Näin julkisen palvelun Ylen pitääkin toimia, mutta kyllä tämä sopii malliksi muillekin. Yleisön luottamus voitetaan ja sitä ylläpidetään parhaiten mahdollisimman mutkattomien kohtaamisten avulla: hyvällä sisällöllä ja toimivalla vuorovaikutuksella.

Se on vastuullista journalismia ja ohjelmatoimintaa.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta