Vastuun etiketti

JOURNALISTI
2.3.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Toimintansa 50 vuotta sitten aloittanut Julkisen sanan neuvosto on paljon vartija. Journalismin luotettavuus on isosti kiinni siitä, kuinka hyvin mediat noudattavat Journalistin ohjeita ja JSN:n linjauksia – kuinka vastuullisesti tiedonvälittäjät toimivat.

Ihan tyhjästä JSN ei syntynyt puoli vuosisataa sitten. 1920-luvun lopulla Suomen Sanomalehdistön Kunniaoikeusto oli ensimmäinen askel alan sisäisissä pyrkimyksissä puuttua ”epärehellisiin tai muuten sanomalehdistön tai sanomalehtimiehen arvoa alentaviin tapauksiin”.

Vuonna 1957 Suomen Sanomalehtimiesten Liiton – nykyisen Journalistiliiton – hallitus hyväksyi Etikettisäännöt Suomen sanomalehtimiehille. Se oli jo iso askel kohti nykymuotoista ammattieettistä ohjeistoa.

Etikettisäännöt tähdensivät sitä, että oikeat uutiset luovat ja ylläpitävät luottamusta sanomalehtiin. Väärä uutinen puolestaan ”hävittää lukijan luottamuksen - - ja voi lisäksi aiheuttaa aiheetonta kärsimystä yksityiselle”.

Etikettisäännöissä määriteltiin linjauksia, jotka ovat edelleen keskeisiä eettisiä koodeja. Sääntöihin oli kirjattu muun muassa yksityiselämän suojaa, alaikäisiä ja rikoksesta epäillyn asemaa koskevia ohjeita. Niissä kehotettiin varomaan häpäisy- tai kiristämistarkoituksessa tarjottua uutista ja tähdennettiin tietojen tarkistamisen ja osapuolten kuulemisen tärkeyttä.

Nykyiset, 35 kohtaa sisältävät Journalistin ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2014 alussa. Lisäksi JSN on hyväksynyt koko joukon periaatelausumia, jotka käsittelevät muun muassa lasten esiintymistä mediassa, piilomainontaa ja lainauksien käyttöä.

Vaikka ohjeet ovat ajan tasalla, on aiheellista jatkuvasti arvioida, kuinka yleisölle perustellaan journalistisia ratkaisuja. Kiivastahtinen uutisvälitys koettelee ammattietiikkaa, sosiaalisen median kansalaisvalvonta haastaa tekijöitä perustelemaan valintojaan aivan eri tavalla kuin aiemmin, jolloin debatteja käytiin painetun lehden ilmestymisen tahdissa.

Juhlavuotensa kunniaksi JSN on käynnistänyt vastuullista journalismia korostavan kampanjan, johon liittyen neuvosto kannustaa toimituksia entistä enemmän avaamaan journalistisia periaatteitaan: kertomaan yleisölle linjauksien perustelut.

Avoimuuden vaatimus on hyvä ulottaa koskemaan myös journalistisia prosesseja, ja se edellyttää aktiivista vuorovaikutusta yleisön kanssa. Siihen pitää olla aikaa ja varaa.

Kuulolla koko ajan

Yleisradioon tulvii viestejä yleisöltä. Perinteisiä palautekanavia pitkin niitä tulee tuhansia viikossa, some mukaan luettuna määrä nousee kymmeniin tuhansiin. Ja suunta on jatkuvasti kasvava.

Yle-tyyppi eli yleisövuorovaikutuksen päällikkö Sami Koivisto kertoo palautteen käsittelystä ja vaikutuksesta Ylen verkkosivuilla 22. helmikuuta julkaistussa Näkökulma-kirjoituksessaan.

Koivisto toteaa, että kaikki palaute noteerataan. Hän korostaa myös, että palaute vaikuttaa. Sillä on ”enemmän merkitystä kuin ehkä arvaattekaan”.

Näin julkisen palvelun Ylen pitääkin toimia, mutta kyllä tämä sopii malliksi muillekin. Yleisön luottamus voitetaan ja sitä ylläpidetään parhaiten mahdollisimman mutkattomien kohtaamisten avulla: hyvällä sisällöllä ja toimivalla vuorovaikutuksella.

Se on vastuullista journalismia ja ohjelmatoimintaa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta