Toimituksia vaivaa vaikenemisen kulttuuri

Journalistit joutuvat seksuaalisen häirinnän kohteiksi muita viestintäammattilaisia useammin. ”Urposti käyttäytyviä ihmisiä on alalla liikaa”, sanoo Hanne Aho.

Miten toimia?

Jos koet, että sinua häiritään seksuaalisesti, sano siitä häiritsijälle. Kerro, millä tavoin hän loukkaa sinua. Käske häiritsijää lopettamaan.

Jos häirintä ei lopu, kerro asiasta työnantajan edustajalle, esimerkiksi työsuojelupäällikölle.

Flirttailu ei ole työpaikoilla kiellettyä. Seksuaalinen häirintä on yksisuuntaista ja ei-toivottua. Asiaan voi puuttua myös työkaveri. Vastuu häirinnästä vapaasta työpaikasta on koko työyhteisöllä.

Lähde: Maija Raninen, SJL

JOURNALISTI
2.3.2018

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Jos sinua on joskus häiritty seksuaalisesti, muttet ole tohtinut tehdä mitään, et ole ainoa.

Seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuneista media- ja viestintäalan ammattilaisista 59 prosenttia ei ole edes puhunut asiasta häiritsijänsä kanssa tai kertonut siitä kollegalle tai esimiehelle. Erityisen korkea kertomisen kynnys on miehille, jotka tosin kokevat seksuaalista häirintää naisia huomattavasti harvemmin.

Tiedot käyvät ilmi Journalistiliiton, ProComin ja Mainonnan, teknologian ja luovuuden liiton (MTL) teettämästä tutkimuksesta, joka julkaistiin 22. helmikuuta. Kyselyyn vastasi 1 197 liittojen jäsentä, joista 1 166 oli viestintä- ja media-alan ammattilaisia ja 31 opiskelijoita. Kyselyn toteutti IRO Research.

Tutkimuksen mukaan 16 prosenttia vastaajista on kokenut seksuaalista häirintää kahden viime vuoden aikana. Eniten kokemuksia oli nuorilla: alle 31-vuotiaista vastaajista joka kolmatta on häiritty työpaikallaan. Usein häirintä on ollut toistuvaa, ei yksittäinen ”huono vitsi”.

Journalistiliiton jäsenet kertoivat joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi hieman muita useammin. Häiritsijä on yleensä kollega, mutta journalistien vastauksissa nousivat esiin myös haastateltavat ja kuvattavat.

Hieman muita useammin journalistit myös vaikenevat häirinnästä. Heistä kahdeksan prosenttia kertoi myös, että omalla työpaikalla tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ei puututa.

 

Mistä tulokset kertovat? Ainakin toimituksien työkulttuurissa on vielä muuttamista siitä huolimatta, että rasvaisimmat jutut on jätetty 1980-luvulle, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

”Ennen seksuaalinen häirintä oli maan tapa. Toimitukset ovat olleet varsin roiseja työyhteisöjä, ja sitä ne ovat osin edelleen. Soisin, että porukka, joka toimii roisisti ja suorapuheisesti, miettisi tarkkaan, onko se sopivaa ja kävisi keskustelua toimituksissa”, hän sanoo.

”Urposti käyttäytyviä ihmisiä on alalla aivan liikaa.”

Pidemmällä aikavälillä seksuaalista häirintää kertoi kokeneensa 56 prosenttia vastaajista. Tulos vastaa Journalistin aiemmin toteuttaman kyselyn tuloksia, jossa puolet vastaajista kertoi joutuneensa urallaan seksuaalisen häirinnän kohteeksi.

 

Häirinnästä puhuminen on tärkeää sen sallivan kulttuurin kitkemiseksi. Avointa keskustelua vastaajat toivovat myös liitoiltaan.

Journalistiliiton tasa-arvoasioista vastaava juristi Maija Raninen korostaa häirinnän sanallistamisen tärkeyttä.

”Kyselystä käy ilmi, etteivät häiritsijät aina ymmärtäneet, että heidän toimintansa on kiellettyä. Työpaikalla voitaisiin keskustella siitä, mikä on kiellettyä ja mikä sallittua”, Raninen sanoo.

Monessa työpaikassa aihe on kiusallinen ja vaikea. Työnantajalla on silti lain mukaan velvollisuus puuttua seksuaaliseen häirintään. Siksi häirinnästä on Ranisen mukaan syytä kertoa työsuojelupäällikölle, mikäli häiritsijä ei käskystä huolimatta muuta toimintaansa.

Työsuojelulaki koskee myös häiritsijää, jolle seurauksena voi olla varoitus tai irtisanominen. Fyysinen seksuaalinen ahdistelu on rikos.

Oikeudellisesti ajatellen vaikeimpia ovat tapaukset, joissa häiritsijä on asiakas tai haastateltava, Raninen sanoo.

Avointen vastausten perusteella monen kynnystä kertoa häirinnästä nostivat aiemmat kokemukset tai pelot vähättelystä. Häirintä on kuitattu huonona läppänä tai turhasta loukkaantumisena.

Liittoon saakka häirintätapauksia tulee vuodessa muutama.

”Tutkimuksen valossa se on yllättävää. Tämä on aihe, josta monen on todella vaikea puhua.”

Miten toimia?

Jos koet, että sinua häiritään seksuaalisesti, sano siitä häiritsijälle. Kerro, millä tavoin hän loukkaa sinua. Käske häiritsijää lopettamaan.

Jos häirintä ei lopu, kerro asiasta työnantajan edustajalle, esimerkiksi työsuojelupäällikölle.

Flirttailu ei ole työpaikoilla kiellettyä. Seksuaalinen häirintä on yksisuuntaista ja ei-toivottua. Asiaan voi puuttua myös työkaveri. Vastuu häirinnästä vapaasta työpaikasta on koko työyhteisöllä.

Lähde: Maija Raninen, SJL



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta