Toimittaja-runoilija luottaa tekstiinsä

Yli kolmessakymmenessä määräaikaisessa työsuhteessa olleelle Ulla Oralle runoharrastus on tuonut itsevarmuutta.

Ulla Ora kuvattiin kotinsa lähellä Loviisan Harjulla olevassa näkötornissa. Hän ei kirjoita siellä, mutta paikka on inspiroinut runoja. ”Osana universumia oleminen on keskeistä runoissani.”

Ulla Ora

50-vuotias toimittaja. Asuu Loviisassa ja Vantaalla.

Tammikuusta lähtien toimittajana terveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa Mediuutisissa.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Etelä-Suomen Median lehdissä, Kymen Sanomissa, Loviisan Sanomissa, STT:ssä ja Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajana.

Valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta. Suorittanut myös kuvajournalismin erikoistumisopintoja Lahden Muotoiluinstituutissa.

JOURNALISTI
2.3.2018

Janne Salomaa, teksti
Linda Varoma, kuva

”Aika monet toimittajat kirjoittavat pöytälaatikkoon, mutta luova kirjoittaminen tuntuu olevan tabu, josta ei haluta niin paljon puhua,” sanoo Mediuutisten toimittaja Ulla Ora.

Ora ei piilottele omia tekstejään. Hän on tarjonnut niitä kustannettavaksi, esiintyy runoklubeilla Kotkassa ja Helsingissä ja on ollut mukana tekemässä runonäytelmiä.

”Luovaan kirjoittamiseen jää koukkuun. Ehkä hienoin olotila on, kun teksti vie eikä tiedä mihin.”

Ora aloitti runoilun 1999 Kriittisessä korkeakoulussa, nykyisin hän kirjoittaa lähinnä pidempinä vapaajaksoina.

”Runojen kirjoittaminen edellyttää, että alitajunnan saa liikkeelle. Se onnistuu harvoin arjen stressissä ja kiireessä. Lomareissu avomiehen kanssa ja pari lasia viiniä voi tuoda oikean mielentilan.”

Toimittajan työssä runoharrastus on auttanut ilmaisujen hiomisessa ja ajatuksen ytimen löytämisessä.

”Jutun kirjoittaminen on joskus hyvin kaoottista, kun on paljon materiaalia aiheesta, josta tietää vähän. Kaaos on saatava sellaiseen muotoon, että lukijat ymmärtävät, että se tuo on jotakin uutta.”

Runoileva maalailevuus menee Oran mielestä jutuissa usein pieleen, sen sijaan runontaju auttaa tiivistämään. Lähimpänä runoutta onkin hänestä uutistyö.

”Sekä runoon että sähkeuutiseen voi mahtua koko maailma. Pidän uutistyöstä, koska siinä ollaan tiiviisti hetkessä kiinni kuten runojen kirjoittamisessa.”


Myös pelkkä runojen lukeminen laajentaa Oran mielestä ajattelua ja antaa valtavasti energiaa.

”Jokin runon lause voi palauttaa ajatuksen siitä, että on olemassa toinenkin todellisuus. Silloin pääsee pois arjen solmukohdista eikä työ tunnu työltä.”

Niinpä Ora pitää yleensä töissä mukanaan paria runokirjaa. Hyviksi havaittuja ovat Oran klassikkosuosikit Edith Södergran, William Shakespeare ja Eino Leino – itsekin toimittaja.

Ora ei kaiva sanoja tai ideoita kirjoista, vaan käyttää niitä välillä suggeroidakseen itseään kirjoittajana flow-tilaan.

Työpaikalla hän on kirjannut muutaman runon.

”Silloin runo on vain tullut. Nykyään on kuitenkin niin kiireistä, ettei sellaista tapahdu. Älä kirjoita, että runoilisin töissä.”

Ora on työskennellyt koko toimittajanuransa 1996 lähtien määräaikaisissa työsuhteissa ja välillä freelancerina. Toimituskokemusta on kertynyt yli 20 toimituksesta, sopimuksia yhteensä yli 30.

”Nyt kun olen 50-vuotias, välillä pelottaa, mitä jos en saakaan enää töitä. Luovan kirjoittamisen kautta olen kuitenkin saanut vahvuutta itsetuntoon. Luotan tekstiin enemmän kuin itseeni.”

Ulla Ora

50-vuotias toimittaja. Asuu Loviisassa ja Vantaalla.

Tammikuusta lähtien toimittajana terveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa Mediuutisissa.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Etelä-Suomen Median lehdissä, Kymen Sanomissa, Loviisan Sanomissa, STT:ssä ja Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajana.

Valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta. Suorittanut myös kuvajournalismin erikoistumisopintoja Lahden Muotoiluinstituutissa.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta