Toimittaja-runoilija luottaa tekstiinsä

Yli kolmessakymmenessä määräaikaisessa työsuhteessa olleelle Ulla Oralle runoharrastus on tuonut itsevarmuutta.

Ulla Ora kuvattiin kotinsa lähellä Loviisan Harjulla olevassa näkötornissa. Hän ei kirjoita siellä, mutta paikka on inspiroinut runoja. ”Osana universumia oleminen on keskeistä runoissani.”

Ulla Ora

50-vuotias toimittaja. Asuu Loviisassa ja Vantaalla.

Tammikuusta lähtien toimittajana terveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa Mediuutisissa.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Etelä-Suomen Median lehdissä, Kymen Sanomissa, Loviisan Sanomissa, STT:ssä ja Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajana.

Valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta. Suorittanut myös kuvajournalismin erikoistumisopintoja Lahden Muotoiluinstituutissa.

JOURNALISTI
2.3.2018

Janne Salomaa, teksti
Linda Varoma, kuva

”Aika monet toimittajat kirjoittavat pöytälaatikkoon, mutta luova kirjoittaminen tuntuu olevan tabu, josta ei haluta niin paljon puhua,” sanoo Mediuutisten toimittaja Ulla Ora.

Ora ei piilottele omia tekstejään. Hän on tarjonnut niitä kustannettavaksi, esiintyy runoklubeilla Kotkassa ja Helsingissä ja on ollut mukana tekemässä runonäytelmiä.

”Luovaan kirjoittamiseen jää koukkuun. Ehkä hienoin olotila on, kun teksti vie eikä tiedä mihin.”

Ora aloitti runoilun 1999 Kriittisessä korkeakoulussa, nykyisin hän kirjoittaa lähinnä pidempinä vapaajaksoina.

”Runojen kirjoittaminen edellyttää, että alitajunnan saa liikkeelle. Se onnistuu harvoin arjen stressissä ja kiireessä. Lomareissu avomiehen kanssa ja pari lasia viiniä voi tuoda oikean mielentilan.”

Toimittajan työssä runoharrastus on auttanut ilmaisujen hiomisessa ja ajatuksen ytimen löytämisessä.

”Jutun kirjoittaminen on joskus hyvin kaoottista, kun on paljon materiaalia aiheesta, josta tietää vähän. Kaaos on saatava sellaiseen muotoon, että lukijat ymmärtävät, että se tuo on jotakin uutta.”

Runoileva maalailevuus menee Oran mielestä jutuissa usein pieleen, sen sijaan runontaju auttaa tiivistämään. Lähimpänä runoutta onkin hänestä uutistyö.

”Sekä runoon että sähkeuutiseen voi mahtua koko maailma. Pidän uutistyöstä, koska siinä ollaan tiiviisti hetkessä kiinni kuten runojen kirjoittamisessa.”


Myös pelkkä runojen lukeminen laajentaa Oran mielestä ajattelua ja antaa valtavasti energiaa.

”Jokin runon lause voi palauttaa ajatuksen siitä, että on olemassa toinenkin todellisuus. Silloin pääsee pois arjen solmukohdista eikä työ tunnu työltä.”

Niinpä Ora pitää yleensä töissä mukanaan paria runokirjaa. Hyviksi havaittuja ovat Oran klassikkosuosikit Edith Södergran, William Shakespeare ja Eino Leino – itsekin toimittaja.

Ora ei kaiva sanoja tai ideoita kirjoista, vaan käyttää niitä välillä suggeroidakseen itseään kirjoittajana flow-tilaan.

Työpaikalla hän on kirjannut muutaman runon.

”Silloin runo on vain tullut. Nykyään on kuitenkin niin kiireistä, ettei sellaista tapahdu. Älä kirjoita, että runoilisin töissä.”

Ora on työskennellyt koko toimittajanuransa 1996 lähtien määräaikaisissa työsuhteissa ja välillä freelancerina. Toimituskokemusta on kertynyt yli 20 toimituksesta, sopimuksia yhteensä yli 30.

”Nyt kun olen 50-vuotias, välillä pelottaa, mitä jos en saakaan enää töitä. Luovan kirjoittamisen kautta olen kuitenkin saanut vahvuutta itsetuntoon. Luotan tekstiin enemmän kuin itseeni.”

Ulla Ora

50-vuotias toimittaja. Asuu Loviisassa ja Vantaalla.

Tammikuusta lähtien toimittajana terveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa Mediuutisissa.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Etelä-Suomen Median lehdissä, Kymen Sanomissa, Loviisan Sanomissa, STT:ssä ja Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittajana.

Valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta. Suorittanut myös kuvajournalismin erikoistumisopintoja Lahden Muotoiluinstituutissa.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta