Tehdään vaaleja

Maailma näyttäisi aivan toiselta, jos vaalien alla uutisjulkisuutta jaettaisiin mielipidemittausten tai kampanjabudjettien mukaan, kirjoittaa Asko Lehtonen.
JOURNALISTI
2.3.2018

Asko Lehtonen

lehtonenasko@gmail.com

Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies.

Tehdään näistä vaalit, sanoi tikkitakkinen mies maantien laidalla ja katsoi silmiin.

Ja niinhän me teimme. Me toimittajat.

Varsinainen kohderyhmä ei ottanut vaalivideon viestiä vastaan ehdokkaan toivomalla tavalla. Hän oli yksi seitsemästä, jotka saattoivat kilpailla keskitalven vaaleissa vain toistensa kanssa. Istuvaa presidenttiä vastaan ei ollut mahdollisuuksia.

Mutta me annoimme ruutuaikaa, puheen paikkoja ja palstatilaa kaikille ehdokkaille, vaikka vaalien lopputulos vaikutti varmalta.

Kamppailun aikana korostettiin monen poliitikon suulla, että demokratiassa pitää olla ehdokkaita. Demokratiassa ehdokkailla pitää olla myös mahdollisuus esitellä ajatuksiaan. Maailma näyttäisi aivan toiselta, jos vaalien alla uutisjulkisuutta jaettaisiin mielipidemittausten tai kampanjabudjettien mukaan.

 

Media piti ehdokkaita ja heidän teemojaan esillä ja yritti osin epätoivoisestikin kaivaa esille kandidaattien eroja.

Valtakunnalliset tiedotusvälineet jakoivat tenteissä, keskusteluissa, haastatteluissa ja analyyseissä aikaa kaikille. Maakunnissa ja pikkukaupungeissa toimittajat kävivät ehdokkaisiin kiinni, kun he saapuivat paikkakunnalle.

Matti Vanhasta haastattelin messuilla, kun hän söi keskustapiirin puheenjohtajan kanssa lounasta monitoimitalon aulassa. Ruoka suussa ei saa puhua, mutta suupalojen välissä voi arvioida istuvan presidentin toimintaa.

Pekka Haaviston kanssa istuimme auton takapenkillä, kun vihreää ehdokasta kuljetettiin korttelin mittainen matka kirjakaupasta kehitysvammaisten kahvilaan.

Sauli Niinistöltä irtosi aikaa yhden kerroksen verran, kun hän käveli poliisien seuraamana tungoksesta kauppakeskuksen sivuovelle. Se riitti. Presidentti ehti sanoa, että toisin kuin gallupkansan enemmistö, hän ei halua lisää valtaa itselleen eikä seuraajilleen.

Samassa kauppakeskuksessa Nils Torvaldsin vaalitilaisuudessa oli potentiaalisia äänestäjiä vähemmän kuin Niinistöllä turvamiehiä, mutta hän sai tilaa lehdessä siinä missä muutkin ehdokkaat.

 

Presidentinvaaleissa piilossa pysytelleet puoluejohtajat heräävät viimeistään syksyllä. Jos eduskunta suo, reilun puolen vuoden päästä järjestetään maakuntavaalit. Ensi keväänä valitaan uusi eduskunta ja heti perään Euroopan parlamentti. Seurakuntavaalitkin mahtuvat vielä ensi vuoteen.

Kaikissa valitaan päättäjiä, joiden tekemiset vaikuttavat kansalaisten arkeen. Presidentillä ei sellaista valtaa ole.

Maakuntavaaleissa lisävastuuta journalisteille tuo se, että lukijoille, katsojille ja kuulijoille eli äänestäjille pitää kertoa, mistä uusissa vaaleissa on kysymys: mitkä ovat maakuntahallinnon tehtävät, mitä valtaa on maakuntavaltuustolla ja -hallituksella, mitä ovat liikelaitokset ja sote-keskukset, mitä tarkoittaa valinnanvapaus, mitä kasvupalvelut kasvattavat, miten asiakas voi vaikuttaa palveluihin. Ja niin edelleen.

Veikkaan, että maakuntavaaleissa esitellään sen tapaisia iskulauseita kuin ”vapaalla kansalaisella on vapaus valita”, ”lähipalvelut on pidettävä lähellä” ja ”mikään ei muutu, mutta palvelu paranee”.

Meillä riittää töitä. Tehdään taas vaalit.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta