Tehdään vaaleja

Maailma näyttäisi aivan toiselta, jos vaalien alla uutisjulkisuutta jaettaisiin mielipidemittausten tai kampanjabudjettien mukaan, kirjoittaa Asko Lehtonen.
JOURNALISTI
2.3.2018

Asko Lehtonen

lehtonenasko@gmail.com

Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies.

Tehdään näistä vaalit, sanoi tikkitakkinen mies maantien laidalla ja katsoi silmiin.

Ja niinhän me teimme. Me toimittajat.

Varsinainen kohderyhmä ei ottanut vaalivideon viestiä vastaan ehdokkaan toivomalla tavalla. Hän oli yksi seitsemästä, jotka saattoivat kilpailla keskitalven vaaleissa vain toistensa kanssa. Istuvaa presidenttiä vastaan ei ollut mahdollisuuksia.

Mutta me annoimme ruutuaikaa, puheen paikkoja ja palstatilaa kaikille ehdokkaille, vaikka vaalien lopputulos vaikutti varmalta.

Kamppailun aikana korostettiin monen poliitikon suulla, että demokratiassa pitää olla ehdokkaita. Demokratiassa ehdokkailla pitää olla myös mahdollisuus esitellä ajatuksiaan. Maailma näyttäisi aivan toiselta, jos vaalien alla uutisjulkisuutta jaettaisiin mielipidemittausten tai kampanjabudjettien mukaan.

 

Media piti ehdokkaita ja heidän teemojaan esillä ja yritti osin epätoivoisestikin kaivaa esille kandidaattien eroja.

Valtakunnalliset tiedotusvälineet jakoivat tenteissä, keskusteluissa, haastatteluissa ja analyyseissä aikaa kaikille. Maakunnissa ja pikkukaupungeissa toimittajat kävivät ehdokkaisiin kiinni, kun he saapuivat paikkakunnalle.

Matti Vanhasta haastattelin messuilla, kun hän söi keskustapiirin puheenjohtajan kanssa lounasta monitoimitalon aulassa. Ruoka suussa ei saa puhua, mutta suupalojen välissä voi arvioida istuvan presidentin toimintaa.

Pekka Haaviston kanssa istuimme auton takapenkillä, kun vihreää ehdokasta kuljetettiin korttelin mittainen matka kirjakaupasta kehitysvammaisten kahvilaan.

Sauli Niinistöltä irtosi aikaa yhden kerroksen verran, kun hän käveli poliisien seuraamana tungoksesta kauppakeskuksen sivuovelle. Se riitti. Presidentti ehti sanoa, että toisin kuin gallupkansan enemmistö, hän ei halua lisää valtaa itselleen eikä seuraajilleen.

Samassa kauppakeskuksessa Nils Torvaldsin vaalitilaisuudessa oli potentiaalisia äänestäjiä vähemmän kuin Niinistöllä turvamiehiä, mutta hän sai tilaa lehdessä siinä missä muutkin ehdokkaat.

 

Presidentinvaaleissa piilossa pysytelleet puoluejohtajat heräävät viimeistään syksyllä. Jos eduskunta suo, reilun puolen vuoden päästä järjestetään maakuntavaalit. Ensi keväänä valitaan uusi eduskunta ja heti perään Euroopan parlamentti. Seurakuntavaalitkin mahtuvat vielä ensi vuoteen.

Kaikissa valitaan päättäjiä, joiden tekemiset vaikuttavat kansalaisten arkeen. Presidentillä ei sellaista valtaa ole.

Maakuntavaaleissa lisävastuuta journalisteille tuo se, että lukijoille, katsojille ja kuulijoille eli äänestäjille pitää kertoa, mistä uusissa vaaleissa on kysymys: mitkä ovat maakuntahallinnon tehtävät, mitä valtaa on maakuntavaltuustolla ja -hallituksella, mitä ovat liikelaitokset ja sote-keskukset, mitä tarkoittaa valinnanvapaus, mitä kasvupalvelut kasvattavat, miten asiakas voi vaikuttaa palveluihin. Ja niin edelleen.

Veikkaan, että maakuntavaaleissa esitellään sen tapaisia iskulauseita kuin ”vapaalla kansalaisella on vapaus valita”, ”lähipalvelut on pidettävä lähellä” ja ”mikään ei muutu, mutta palvelu paranee”.

Meillä riittää töitä. Tehdään taas vaalit.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta