Tehdään vaaleja

JOURNALISTI
2.3.2018

Asko Lehtonen

lehtonenasko@gmail.com

Kirjoittaja on Salon Seudun Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies.

Maailma näyttäisi aivan toiselta, jos vaalien alla uutisjulkisuutta jaettaisiin mielipidemittausten tai kampanjabudjettien mukaan, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Tehdään näistä vaalit, sanoi tikkitakkinen mies maantien laidalla ja katsoi silmiin.

Ja niinhän me teimme. Me toimittajat.

Varsinainen kohderyhmä ei ottanut vaalivideon viestiä vastaan ehdokkaan toivomalla tavalla. Hän oli yksi seitsemästä, jotka saattoivat kilpailla keskitalven vaaleissa vain toistensa kanssa. Istuvaa presidenttiä vastaan ei ollut mahdollisuuksia.

Mutta me annoimme ruutuaikaa, puheen paikkoja ja palstatilaa kaikille ehdokkaille, vaikka vaalien lopputulos vaikutti varmalta.

Kamppailun aikana korostettiin monen poliitikon suulla, että demokratiassa pitää olla ehdokkaita. Demokratiassa ehdokkailla pitää olla myös mahdollisuus esitellä ajatuksiaan. Maailma näyttäisi aivan toiselta, jos vaalien alla uutisjulkisuutta jaettaisiin mielipidemittausten tai kampanjabudjettien mukaan.

 

Media piti ehdokkaita ja heidän teemojaan esillä ja yritti osin epätoivoisestikin kaivaa esille kandidaattien eroja.

Valtakunnalliset tiedotusvälineet jakoivat tenteissä, keskusteluissa, haastatteluissa ja analyyseissä aikaa kaikille. Maakunnissa ja pikkukaupungeissa toimittajat kävivät ehdokkaisiin kiinni, kun he saapuivat paikkakunnalle.

Matti Vanhasta haastattelin messuilla, kun hän söi keskustapiirin puheenjohtajan kanssa lounasta monitoimitalon aulassa. Ruoka suussa ei saa puhua, mutta suupalojen välissä voi arvioida istuvan presidentin toimintaa.

Pekka Haaviston kanssa istuimme auton takapenkillä, kun vihreää ehdokasta kuljetettiin korttelin mittainen matka kirjakaupasta kehitysvammaisten kahvilaan.

Sauli Niinistöltä irtosi aikaa yhden kerroksen verran, kun hän käveli poliisien seuraamana tungoksesta kauppakeskuksen sivuovelle. Se riitti. Presidentti ehti sanoa, että toisin kuin gallupkansan enemmistö, hän ei halua lisää valtaa itselleen eikä seuraajilleen.

Samassa kauppakeskuksessa Nils Torvaldsin vaalitilaisuudessa oli potentiaalisia äänestäjiä vähemmän kuin Niinistöllä turvamiehiä, mutta hän sai tilaa lehdessä siinä missä muutkin ehdokkaat.

 

Presidentinvaaleissa piilossa pysytelleet puoluejohtajat heräävät viimeistään syksyllä. Jos eduskunta suo, reilun puolen vuoden päästä järjestetään maakuntavaalit. Ensi keväänä valitaan uusi eduskunta ja heti perään Euroopan parlamentti. Seurakuntavaalitkin mahtuvat vielä ensi vuoteen.

Kaikissa valitaan päättäjiä, joiden tekemiset vaikuttavat kansalaisten arkeen. Presidentillä ei sellaista valtaa ole.

Maakuntavaaleissa lisävastuuta journalisteille tuo se, että lukijoille, katsojille ja kuulijoille eli äänestäjille pitää kertoa, mistä uusissa vaaleissa on kysymys: mitkä ovat maakuntahallinnon tehtävät, mitä valtaa on maakuntavaltuustolla ja -hallituksella, mitä ovat liikelaitokset ja sote-keskukset, mitä tarkoittaa valinnanvapaus, mitä kasvupalvelut kasvattavat, miten asiakas voi vaikuttaa palveluihin. Ja niin edelleen.

Veikkaan, että maakuntavaaleissa esitellään sen tapaisia iskulauseita kuin ”vapaalla kansalaisella on vapaus valita”, ”lähipalvelut on pidettävä lähellä” ja ”mikään ei muutu, mutta palvelu paranee”.

Meillä riittää töitä. Tehdään taas vaalit.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta