Robotti vai toimittaja?

Tunnistatko itse, kumpi jutuista on mediarobotin ja kumpi toimittajan kirjoittama?
JOURNALISTI
27.2.2018


Valtteri-uutisrobotti kirjoitti kuntavalien aikaan hieman yli 750 000 uutisjuttua. Mutta pärjäsikö se paremmin kuin ihminen? 

Lue alla olevat tekstit ja klikkaa jutun lopussa olevaa linkkiä, joka paljastaa arvasitko oikein.

 

1. Suomen Keskusta ykkösenä Torniossa

Suomen Keskusta on Tornion valtuuston suurin puolue ja saa 22 paikkaa uuteen valtuustoon. Se sai eniten ääniä ja sen kannatus oli 47,4 prosenttia. Se kasvattaa eniten paikkamääräänsä ja sai 4 714 ääntä.

Katri Kulmuni (kesk.) sai 7,9 prosenttia äänistä ja eniten ääniä. Hän sai 784 ääntä ja hänet valittiin valtuustoon. Hän sai edellisissä kuntavaaleissa 648 ääntä ja on istuvan valtuuston jäsen. Vasemmistoliitto saa 2. eniten paikkoja Tornion uuteen valtuustoon ja 7 paikkaa uuteen valtuustoon.

Puolueen kannatus oli 16,7 prosenttia ja se sai toiseksi eniten ääniä. Sillä on 2. eniten paikkoja nykyisessä valtuustossa ja se sai 1 663 ääntä. Janne Olsen (sd.) sai 3,4 prosenttia äänistä ja 2. eniten ääniä. Hän sai 337 ääntä ja hänet valittiin valtuustoon. Hän on istuvan valtuuston jäsen ja sai 65 ääntä edellisissä kuntavaaleissa.

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue saa 6 paikkaa Tornion uuteen valtuustoon ja 3. eniten paikkoja uuteen valtuustoon.

Se sai äänistä 15,0 prosenttia ja 4,3 prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin edellisissä kuntavaaleissa. Se kasvattaa paikkamääräänsä toiseksi eniten ja kasvatti edellisiin kuntavaaleihin verrattuna eniten kannatustaan.


2. Keskustalle enemmistö Tornion valtuustoon

Vaalivoittaja Suomen Keskusta nousi täpärästi yksinvaltiuteen Tornion kaupungissa.

Tornio meidän kunta -listan Jari Sainmaa ylsi valtuustoon. Lähes puolet annetuista äänistä kerännyt Suomen Keskusta saa 22 paikkaa uuden valtuuston kaikkiaan 43 paikasta. Näin Keskusta hallitsee tulevalla kaudella Tornion valtuustoa täpärästi yksinkertaisella enemmistöllä.

Muuten vaalitulos ei tuonut suuria yllätyksiä Tornion kaupungissa. Kärkikolmikon järjestys pysyy samana kuin kuluvallakin kaudella.

Toiseksi suurin puolue Vasemmistoliitto menetti yhden paikan ja kolmanneksi suurin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sai yhden paikan lisää. Tästä puolueen käy kiittäminen ennen muuta Janne Olsenia, joka yli nelinkertaisti henkilökohtaisen äänisaaliinsa viime vaalien 65:stä äänestä 337:ään ääneen ja keräsi Tornion toiseksi suurimman äänisaaliin.

Tornion ylivoimainen äänikuningatar oli keskustan Katri Kulmuni 784 äänellä. Kahden hengen ehdokaslistalta valtuustoon pyrkinyt Jari Sainmaa keräsi 197 ääntä ja nosti Tornio meidän kunta -ryhmän uutena valtuustoon yhden hengen ryhmäksi. Ryhmän toinen ehdokas Marko Koivisto keräsi 35 ääntä ja jäi varalle.

Vaikka kuntakentässä nähtiin paikoin suurtakin myllerrystä, Tornion kaupungissa vanha valta lujittuu entisestään.

Suomen Keskusta on periaatteessa valtuuston yksinvaltias, mutta pienimmällä mahdollisella yliotteella. Kolmen suurimman puolueen valta on sen sijaan kyseenalaistamaton. Yhdessä Keskusta, Vasemmistoliitto ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue hallitsevat neljää viidesosaa valtuustosta.


Kumpi teksti on robotin tekemä? Vastaus löytyy täältä.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta