Robotti vai toimittaja?

Tunnistatko itse, kumpi jutuista on mediarobotin ja kumpi toimittajan kirjoittama?
JOURNALISTI
27.2.2018


Valtteri-uutisrobotti kirjoitti kuntavalien aikaan hieman yli 750 000 uutisjuttua. Mutta pärjäsikö se paremmin kuin ihminen? 

Lue alla olevat tekstit ja klikkaa jutun lopussa olevaa linkkiä, joka paljastaa arvasitko oikein.

 

1. Suomen Keskusta ykkösenä Torniossa

Suomen Keskusta on Tornion valtuuston suurin puolue ja saa 22 paikkaa uuteen valtuustoon. Se sai eniten ääniä ja sen kannatus oli 47,4 prosenttia. Se kasvattaa eniten paikkamääräänsä ja sai 4 714 ääntä.

Katri Kulmuni (kesk.) sai 7,9 prosenttia äänistä ja eniten ääniä. Hän sai 784 ääntä ja hänet valittiin valtuustoon. Hän sai edellisissä kuntavaaleissa 648 ääntä ja on istuvan valtuuston jäsen. Vasemmistoliitto saa 2. eniten paikkoja Tornion uuteen valtuustoon ja 7 paikkaa uuteen valtuustoon.

Puolueen kannatus oli 16,7 prosenttia ja se sai toiseksi eniten ääniä. Sillä on 2. eniten paikkoja nykyisessä valtuustossa ja se sai 1 663 ääntä. Janne Olsen (sd.) sai 3,4 prosenttia äänistä ja 2. eniten ääniä. Hän sai 337 ääntä ja hänet valittiin valtuustoon. Hän on istuvan valtuuston jäsen ja sai 65 ääntä edellisissä kuntavaaleissa.

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue saa 6 paikkaa Tornion uuteen valtuustoon ja 3. eniten paikkoja uuteen valtuustoon.

Se sai äänistä 15,0 prosenttia ja 4,3 prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin edellisissä kuntavaaleissa. Se kasvattaa paikkamääräänsä toiseksi eniten ja kasvatti edellisiin kuntavaaleihin verrattuna eniten kannatustaan.


2. Keskustalle enemmistö Tornion valtuustoon

Vaalivoittaja Suomen Keskusta nousi täpärästi yksinvaltiuteen Tornion kaupungissa.

Tornio meidän kunta -listan Jari Sainmaa ylsi valtuustoon. Lähes puolet annetuista äänistä kerännyt Suomen Keskusta saa 22 paikkaa uuden valtuuston kaikkiaan 43 paikasta. Näin Keskusta hallitsee tulevalla kaudella Tornion valtuustoa täpärästi yksinkertaisella enemmistöllä.

Muuten vaalitulos ei tuonut suuria yllätyksiä Tornion kaupungissa. Kärkikolmikon järjestys pysyy samana kuin kuluvallakin kaudella.

Toiseksi suurin puolue Vasemmistoliitto menetti yhden paikan ja kolmanneksi suurin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sai yhden paikan lisää. Tästä puolueen käy kiittäminen ennen muuta Janne Olsenia, joka yli nelinkertaisti henkilökohtaisen äänisaaliinsa viime vaalien 65:stä äänestä 337:ään ääneen ja keräsi Tornion toiseksi suurimman äänisaaliin.

Tornion ylivoimainen äänikuningatar oli keskustan Katri Kulmuni 784 äänellä. Kahden hengen ehdokaslistalta valtuustoon pyrkinyt Jari Sainmaa keräsi 197 ääntä ja nosti Tornio meidän kunta -ryhmän uutena valtuustoon yhden hengen ryhmäksi. Ryhmän toinen ehdokas Marko Koivisto keräsi 35 ääntä ja jäi varalle.

Vaikka kuntakentässä nähtiin paikoin suurtakin myllerrystä, Tornion kaupungissa vanha valta lujittuu entisestään.

Suomen Keskusta on periaatteessa valtuuston yksinvaltias, mutta pienimmällä mahdollisella yliotteella. Kolmen suurimman puolueen valta on sen sijaan kyseenalaistamaton. Yhdessä Keskusta, Vasemmistoliitto ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue hallitsevat neljää viidesosaa valtuustosta.


Kumpi teksti on robotin tekemä? Vastaus löytyy täältä.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta