Robotti vai toimittaja?

Tunnistatko itse, kumpi jutuista on mediarobotin ja kumpi toimittajan kirjoittama?
JOURNALISTI
27.2.2018


Valtteri-uutisrobotti kirjoitti kuntavalien aikaan hieman yli 750 000 uutisjuttua. Mutta pärjäsikö se paremmin kuin ihminen? 

Lue alla olevat tekstit ja klikkaa jutun lopussa olevaa linkkiä, joka paljastaa arvasitko oikein.

 

1. Suomen Keskusta ykkösenä Torniossa

Suomen Keskusta on Tornion valtuuston suurin puolue ja saa 22 paikkaa uuteen valtuustoon. Se sai eniten ääniä ja sen kannatus oli 47,4 prosenttia. Se kasvattaa eniten paikkamääräänsä ja sai 4 714 ääntä.

Katri Kulmuni (kesk.) sai 7,9 prosenttia äänistä ja eniten ääniä. Hän sai 784 ääntä ja hänet valittiin valtuustoon. Hän sai edellisissä kuntavaaleissa 648 ääntä ja on istuvan valtuuston jäsen. Vasemmistoliitto saa 2. eniten paikkoja Tornion uuteen valtuustoon ja 7 paikkaa uuteen valtuustoon.

Puolueen kannatus oli 16,7 prosenttia ja se sai toiseksi eniten ääniä. Sillä on 2. eniten paikkoja nykyisessä valtuustossa ja se sai 1 663 ääntä. Janne Olsen (sd.) sai 3,4 prosenttia äänistä ja 2. eniten ääniä. Hän sai 337 ääntä ja hänet valittiin valtuustoon. Hän on istuvan valtuuston jäsen ja sai 65 ääntä edellisissä kuntavaaleissa.

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue saa 6 paikkaa Tornion uuteen valtuustoon ja 3. eniten paikkoja uuteen valtuustoon.

Se sai äänistä 15,0 prosenttia ja 4,3 prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin edellisissä kuntavaaleissa. Se kasvattaa paikkamääräänsä toiseksi eniten ja kasvatti edellisiin kuntavaaleihin verrattuna eniten kannatustaan.


2. Keskustalle enemmistö Tornion valtuustoon

Vaalivoittaja Suomen Keskusta nousi täpärästi yksinvaltiuteen Tornion kaupungissa.

Tornio meidän kunta -listan Jari Sainmaa ylsi valtuustoon. Lähes puolet annetuista äänistä kerännyt Suomen Keskusta saa 22 paikkaa uuden valtuuston kaikkiaan 43 paikasta. Näin Keskusta hallitsee tulevalla kaudella Tornion valtuustoa täpärästi yksinkertaisella enemmistöllä.

Muuten vaalitulos ei tuonut suuria yllätyksiä Tornion kaupungissa. Kärkikolmikon järjestys pysyy samana kuin kuluvallakin kaudella.

Toiseksi suurin puolue Vasemmistoliitto menetti yhden paikan ja kolmanneksi suurin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sai yhden paikan lisää. Tästä puolueen käy kiittäminen ennen muuta Janne Olsenia, joka yli nelinkertaisti henkilökohtaisen äänisaaliinsa viime vaalien 65:stä äänestä 337:ään ääneen ja keräsi Tornion toiseksi suurimman äänisaaliin.

Tornion ylivoimainen äänikuningatar oli keskustan Katri Kulmuni 784 äänellä. Kahden hengen ehdokaslistalta valtuustoon pyrkinyt Jari Sainmaa keräsi 197 ääntä ja nosti Tornio meidän kunta -ryhmän uutena valtuustoon yhden hengen ryhmäksi. Ryhmän toinen ehdokas Marko Koivisto keräsi 35 ääntä ja jäi varalle.

Vaikka kuntakentässä nähtiin paikoin suurtakin myllerrystä, Tornion kaupungissa vanha valta lujittuu entisestään.

Suomen Keskusta on periaatteessa valtuuston yksinvaltias, mutta pienimmällä mahdollisella yliotteella. Kolmen suurimman puolueen valta on sen sijaan kyseenalaistamaton. Yhdessä Keskusta, Vasemmistoliitto ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue hallitsevat neljää viidesosaa valtuustosta.


Kumpi teksti on robotin tekemä? Vastaus löytyy täältä.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta