Robotti vai toimittaja?

Tunnistatko itse, kumpi jutuista on mediarobotin ja kumpi toimittajan kirjoittama?
JOURNALISTI
27.2.2018


Valtteri-uutisrobotti kirjoitti kuntavalien aikaan hieman yli 750 000 uutisjuttua. Mutta pärjäsikö se paremmin kuin ihminen? 

Lue alla olevat tekstit ja klikkaa jutun lopussa olevaa linkkiä, joka paljastaa arvasitko oikein.

 

1. Suomen Keskusta ykkösenä Torniossa

Suomen Keskusta on Tornion valtuuston suurin puolue ja saa 22 paikkaa uuteen valtuustoon. Se sai eniten ääniä ja sen kannatus oli 47,4 prosenttia. Se kasvattaa eniten paikkamääräänsä ja sai 4 714 ääntä.

Katri Kulmuni (kesk.) sai 7,9 prosenttia äänistä ja eniten ääniä. Hän sai 784 ääntä ja hänet valittiin valtuustoon. Hän sai edellisissä kuntavaaleissa 648 ääntä ja on istuvan valtuuston jäsen. Vasemmistoliitto saa 2. eniten paikkoja Tornion uuteen valtuustoon ja 7 paikkaa uuteen valtuustoon.

Puolueen kannatus oli 16,7 prosenttia ja se sai toiseksi eniten ääniä. Sillä on 2. eniten paikkoja nykyisessä valtuustossa ja se sai 1 663 ääntä. Janne Olsen (sd.) sai 3,4 prosenttia äänistä ja 2. eniten ääniä. Hän sai 337 ääntä ja hänet valittiin valtuustoon. Hän on istuvan valtuuston jäsen ja sai 65 ääntä edellisissä kuntavaaleissa.

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue saa 6 paikkaa Tornion uuteen valtuustoon ja 3. eniten paikkoja uuteen valtuustoon.

Se sai äänistä 15,0 prosenttia ja 4,3 prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin edellisissä kuntavaaleissa. Se kasvattaa paikkamääräänsä toiseksi eniten ja kasvatti edellisiin kuntavaaleihin verrattuna eniten kannatustaan.


2. Keskustalle enemmistö Tornion valtuustoon

Vaalivoittaja Suomen Keskusta nousi täpärästi yksinvaltiuteen Tornion kaupungissa.

Tornio meidän kunta -listan Jari Sainmaa ylsi valtuustoon. Lähes puolet annetuista äänistä kerännyt Suomen Keskusta saa 22 paikkaa uuden valtuuston kaikkiaan 43 paikasta. Näin Keskusta hallitsee tulevalla kaudella Tornion valtuustoa täpärästi yksinkertaisella enemmistöllä.

Muuten vaalitulos ei tuonut suuria yllätyksiä Tornion kaupungissa. Kärkikolmikon järjestys pysyy samana kuin kuluvallakin kaudella.

Toiseksi suurin puolue Vasemmistoliitto menetti yhden paikan ja kolmanneksi suurin Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sai yhden paikan lisää. Tästä puolueen käy kiittäminen ennen muuta Janne Olsenia, joka yli nelinkertaisti henkilökohtaisen äänisaaliinsa viime vaalien 65:stä äänestä 337:ään ääneen ja keräsi Tornion toiseksi suurimman äänisaaliin.

Tornion ylivoimainen äänikuningatar oli keskustan Katri Kulmuni 784 äänellä. Kahden hengen ehdokaslistalta valtuustoon pyrkinyt Jari Sainmaa keräsi 197 ääntä ja nosti Tornio meidän kunta -ryhmän uutena valtuustoon yhden hengen ryhmäksi. Ryhmän toinen ehdokas Marko Koivisto keräsi 35 ääntä ja jäi varalle.

Vaikka kuntakentässä nähtiin paikoin suurtakin myllerrystä, Tornion kaupungissa vanha valta lujittuu entisestään.

Suomen Keskusta on periaatteessa valtuuston yksinvaltias, mutta pienimmällä mahdollisella yliotteella. Kolmen suurimman puolueen valta on sen sijaan kyseenalaistamaton. Yhdessä Keskusta, Vasemmistoliitto ja Suomen Sosialidemokraattinen Puolue hallitsevat neljää viidesosaa valtuustosta.


Kumpi teksti on robotin tekemä? Vastaus löytyy täältä.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta