Kahdessa roolissa. Mikko Eronen on ollut vuosia sekä Suomenmaan ulkoasupäällikkö että pääluottamusmies. ”Mutta eivät roolit ole ristiriidassa, koska työhöni ei kuulu hirveästi ’työnantajan asioita’. Aika itsestään erottuu se, milloin olen työ- ja milloin luottamusmieshommissa.”

Raikkauden perässä

JOURNALISTI
2.3.2018

Nina Erho, teksti
Maiju Pohjanheimo, kuva

Ulkoasupäällikkö Mikko Eronen tekee Suomenmaan näköistä lehteä.

Vähemmän lehtiä, enemmän työtä. Näin kävi Suomenmaan ulkoasupäällikölle Mikko Eroselle, kun printin ilmestymiskerrat vähenivät pari vuotta sitten kolmesta yhteen kertaan viikossa.

Sanomalehdestä tuli aikakauslehti, johon tarvitaan yhden kuvan uutisten sijasta isoja reppareita, henkilöjuttuja ja kuvituksia.

”Uutiset menevät nyt melko automaattisesti verkkoon, ja minun työni pääpaino on printissä.”

Apunaan Erosella on graafikko, journalistinen taittaja ja kaksi valokuvaajaa. Silti perusteellisia visuaalisia panostuksia ehtii viikkorytmissä tehdä rajallisesti. Toisaalta Erosen omalle tekijänluonteelle aikakauslehden mahdollisuudet sopivat hyvin.

”Hienointa jälkeä syntyy, kun toimittaja, kuvaaja ja minä pääsemme samalle aaltopituudelle, tekemään täysin samaa juttua.”

 

Suomenmaa on keskustan pää-äänenkannattaja. Yrittäessään määritellä, mitä keskustahenkisyys tarkoittaa ulkoasussa, Eronen päätyy siihen, että kyse taitaa sittenkin olla ”meidän, Suomenmaan, näköisyydestä”.

”Toivon, että lehti näyttää raikkaalta ja modernilta, nautittavalta lukea ja viihdyttävältä, ei ummehtuneelta.”

Toistuva mutka matkassa on, että kuvattavien poliitikkojen kiireiset aikataulut ja tavoite saada lehteen monipuolisia, rentoja ruutuja ovat eri planeetoilta. Myös ”sote raikkaasti” vaatii mielikuvitusta. Toisaalta sitäkään ei saa olla liikaa, koska lukijakunta on aika iäkästä.

”Ulkoasun ei ole tarkoitus vaikeuttaa lukemista, vaan helpottaa.”

 

Suomenmaan kaikkien tekijöiden ei Erosen mukaan tarvitse kuulua keskustaan, mutta se pitää tietää, kenelle lehteä tehdään. Kiellettyjä aiheita ei kuulemma ole, eivät edes ”keskustalle vaikeat”.

Jotkut asiat ovat toki herkempiä kuin toiset, eikä lukijoita kannata tahallaan suututtaa. Silti lehtityö on lehtityötä myös puoluelehdessä.

”Ja joskus puolueasioilla voi jopa leikitellä, kuten ennakkoluuloilla siitä, millaisia keskustalaiset ovat.”



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta