Kahdessa roolissa. Mikko Eronen on ollut vuosia sekä Suomenmaan ulkoasupäällikkö että pääluottamusmies. ”Mutta eivät roolit ole ristiriidassa, koska työhöni ei kuulu hirveästi ’työnantajan asioita’. Aika itsestään erottuu se, milloin olen työ- ja milloin luottamusmieshommissa.”

Raikkauden perässä

JOURNALISTI
2.3.2018

Nina Erho, teksti
Maiju Pohjanheimo, kuva

Ulkoasupäällikkö Mikko Eronen tekee Suomenmaan näköistä lehteä.

Vähemmän lehtiä, enemmän työtä. Näin kävi Suomenmaan ulkoasupäällikölle Mikko Eroselle, kun printin ilmestymiskerrat vähenivät pari vuotta sitten kolmesta yhteen kertaan viikossa.

Sanomalehdestä tuli aikakauslehti, johon tarvitaan yhden kuvan uutisten sijasta isoja reppareita, henkilöjuttuja ja kuvituksia.

”Uutiset menevät nyt melko automaattisesti verkkoon, ja minun työni pääpaino on printissä.”

Apunaan Erosella on graafikko, journalistinen taittaja ja kaksi valokuvaajaa. Silti perusteellisia visuaalisia panostuksia ehtii viikkorytmissä tehdä rajallisesti. Toisaalta Erosen omalle tekijänluonteelle aikakauslehden mahdollisuudet sopivat hyvin.

”Hienointa jälkeä syntyy, kun toimittaja, kuvaaja ja minä pääsemme samalle aaltopituudelle, tekemään täysin samaa juttua.”

 

Suomenmaa on keskustan pää-äänenkannattaja. Yrittäessään määritellä, mitä keskustahenkisyys tarkoittaa ulkoasussa, Eronen päätyy siihen, että kyse taitaa sittenkin olla ”meidän, Suomenmaan, näköisyydestä”.

”Toivon, että lehti näyttää raikkaalta ja modernilta, nautittavalta lukea ja viihdyttävältä, ei ummehtuneelta.”

Toistuva mutka matkassa on, että kuvattavien poliitikkojen kiireiset aikataulut ja tavoite saada lehteen monipuolisia, rentoja ruutuja ovat eri planeetoilta. Myös ”sote raikkaasti” vaatii mielikuvitusta. Toisaalta sitäkään ei saa olla liikaa, koska lukijakunta on aika iäkästä.

”Ulkoasun ei ole tarkoitus vaikeuttaa lukemista, vaan helpottaa.”

 

Suomenmaan kaikkien tekijöiden ei Erosen mukaan tarvitse kuulua keskustaan, mutta se pitää tietää, kenelle lehteä tehdään. Kiellettyjä aiheita ei kuulemma ole, eivät edes ”keskustalle vaikeat”.

Jotkut asiat ovat toki herkempiä kuin toiset, eikä lukijoita kannata tahallaan suututtaa. Silti lehtityö on lehtityötä myös puoluelehdessä.

”Ja joskus puolueasioilla voi jopa leikitellä, kuten ennakkoluuloilla siitä, millaisia keskustalaiset ovat.”



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta