Kahdessa roolissa. Mikko Eronen on ollut vuosia sekä Suomenmaan ulkoasupäällikkö että pääluottamusmies. ”Mutta eivät roolit ole ristiriidassa, koska työhöni ei kuulu hirveästi ’työnantajan asioita’. Aika itsestään erottuu se, milloin olen työ- ja milloin luottamusmieshommissa.”

Raikkauden perässä

JOURNALISTI
2.3.2018

Nina Erho, teksti
Maiju Pohjanheimo, kuva

Ulkoasupäällikkö Mikko Eronen tekee Suomenmaan näköistä lehteä.

Vähemmän lehtiä, enemmän työtä. Näin kävi Suomenmaan ulkoasupäällikölle Mikko Eroselle, kun printin ilmestymiskerrat vähenivät pari vuotta sitten kolmesta yhteen kertaan viikossa.

Sanomalehdestä tuli aikakauslehti, johon tarvitaan yhden kuvan uutisten sijasta isoja reppareita, henkilöjuttuja ja kuvituksia.

”Uutiset menevät nyt melko automaattisesti verkkoon, ja minun työni pääpaino on printissä.”

Apunaan Erosella on graafikko, journalistinen taittaja ja kaksi valokuvaajaa. Silti perusteellisia visuaalisia panostuksia ehtii viikkorytmissä tehdä rajallisesti. Toisaalta Erosen omalle tekijänluonteelle aikakauslehden mahdollisuudet sopivat hyvin.

”Hienointa jälkeä syntyy, kun toimittaja, kuvaaja ja minä pääsemme samalle aaltopituudelle, tekemään täysin samaa juttua.”

 

Suomenmaa on keskustan pää-äänenkannattaja. Yrittäessään määritellä, mitä keskustahenkisyys tarkoittaa ulkoasussa, Eronen päätyy siihen, että kyse taitaa sittenkin olla ”meidän, Suomenmaan, näköisyydestä”.

”Toivon, että lehti näyttää raikkaalta ja modernilta, nautittavalta lukea ja viihdyttävältä, ei ummehtuneelta.”

Toistuva mutka matkassa on, että kuvattavien poliitikkojen kiireiset aikataulut ja tavoite saada lehteen monipuolisia, rentoja ruutuja ovat eri planeetoilta. Myös ”sote raikkaasti” vaatii mielikuvitusta. Toisaalta sitäkään ei saa olla liikaa, koska lukijakunta on aika iäkästä.

”Ulkoasun ei ole tarkoitus vaikeuttaa lukemista, vaan helpottaa.”

 

Suomenmaan kaikkien tekijöiden ei Erosen mukaan tarvitse kuulua keskustaan, mutta se pitää tietää, kenelle lehteä tehdään. Kiellettyjä aiheita ei kuulemma ole, eivät edes ”keskustalle vaikeat”.

Jotkut asiat ovat toki herkempiä kuin toiset, eikä lukijoita kannata tahallaan suututtaa. Silti lehtityö on lehtityötä myös puoluelehdessä.

”Ja joskus puolueasioilla voi jopa leikitellä, kuten ennakkoluuloilla siitä, millaisia keskustalaiset ovat.”



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta