Offentligt i teorin men inte i praktiken

Enligt lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet har var och en rätt att ta del av offentliga myndighetshandlingar. Den rätten får inte inskränkas på grund av resursbrist hos myndigheterna, skriver Lina Laurent.
JOURNALISTI
2.3.2018

Lina Laurent

lina.laurent@vintermedia.fi

Skribenten är frilansjournalist från Helsingfors och Kuru

Rösten i andra ändan av telefonlinjen låter aningen matt:

”Jamen du kan väl föreställa dig mängden dokument vi borde gå igenom. Det handlar om hundratals eller tusentals papper. Att ur den högen handplocka just de dokument du vill ha är ett enormt arbete och vi har inte på något sätt resurser för det.”

Ja. Jag ser framför mig tingsrättens arkiv, eller egentligen min föreställning av arkivet: oändliga rader med tjocka dokumentmappar i en anonym källare. Mappar som jag nu vill att den här ensamma tjänstemannen borde gå igenom vid sidan om sitt övriga arbete, bara för att jag kanske hittar en nyhet där. Är det inte lite orimligt? Jag börjar tycka synd om tjänstemannen. Borde jag bara be ut en del av pappren?

Det är tjänstemannen som ringt upp mig. Hen vill kolla vilka av de dokument jag bett om som intresserar mig allra mest. Dags att prioritera.

 

Jag trodde att det skulle vara lättare att få information från tingsrätterna. Visserligen var jag bekant med de problem journalistkolleger haft med att få ut offentliga handlingar, men jag kände orsak till optimism. En av de sex tingsrätter jag närmat mig hade nämligen i rask takt serverat statistik över de beslut jag var intresserad av. Den e-postade också en del av besluten som pdf-dokument. Även en annan tingsrätt svarade snabbt – handlingarna jag var intresserade av skulle finnas till påseende inom en vecka.

Men sedan kom svaren från ett par andra tingsrätter. Samtal och e-brev som förklarade att det visserligen är min rätt att få ut handlingarna men att arbetet är otroligt resurskrävande eftersom handlingarna bara finns på papper. Det skulle också vara närapå omöjligt att få siffror på antalet beslut i en viss kategori eftersom datasystemen (som för övrigt kallas Sakari och Tuomas) inte möjliggör omfattande sökningar för just detta ändamål.

År 2011 skrev professor Heikki Kuutti i boken Julkisuusjournalismi (offentlighetsjournalistik) att ”det inte ger en särskilt smickrande bild av myndigheternas tekniska färdigheter att man inte kan göra datasökningar för det begärda materialet”. Kuutti hade tillsammans med sina studenter vid Jyväskylä universitet i en omfattande studie granskat bland annat hur myndigheter tillämpade offentlighetslagen i praktiken.

Att olika tingsrätter använder olika system och klassificeringar är häpnadsväckande, också att en stor del av dokumentationen bara finns på papper. Nu handlade det inte om att hitta handlingar från början av 1990-talet utan om färska sådana.

 

Enligt lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet har var och en rätt att ta del av offentliga myndighetshandlingar. Den rätten får inte inskränkas på grund av resursbrist hos myndigheterna eller vara beroende av enskilda tjänstemäns bemötande.

Och hur gick det med de handlingar jag till slut fick titta på? Fanns där en nyhet?

Ja och nej. Jag kunde både bekräfta och avfärda påståenden som mina källor nämnt. I tingsrätternas beslut och särskilt i motiveringarna till dem hittade jag också förklaringar som gav en mindre svart-vit bild av verkligheten.

Svar jag aldrig fått utan att ställa frågorna.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta