Myynnissä mahtavaa kamaa

Missä menee kiinnostavien erikoisuuksien esittelyn ja oman konsernin myyntipalveluiden esittelyn raja?

Journalistin ohjeet 6 ja 16

JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

JOURNALISTI
2.3.2018

Nina Erho, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Helsingin Sanomat julkaisi tammikuussa Tampereella myyntiin tulleesta ”linnamaisesta jetset-tornista” ihailevan jutun, jonka kuvalähde oli saman konsernin Oikotie-verkkopalvelu. Pian jutulle kyseltiin Twitterissä journalistista perustetta ja kaupallinen yhteistyö -merkintää.

Päätoimittaja Antero Mukka perustelee jutun tekemistä aiheen kiinnostavuudella. Glorian aiempi juttu asunnon omistajista oli herättänyt paljon somepöhinää, ja Hesarin oman statistiikan mukaan poikkeukselliset asunnot kiinnostavat lukijoita.

Mukan mielestä on ”jonkinmoinen journalistinen voimavara”, että tornin tapaisista keisseistä saadaan dataa ja valokuvia talon sisältä.

”Yhtään juttua ei silti tehdä siksi, että edistettäisiin jonkun bisneksiä. Toisaalta konserniyhteys ei voi estää kiinnostavan asian kertomista.”

Hesarin jutussa mainittiin, että asunto ei tällä hetkellä ole myynnissä Oikotiellä, joka on osa Sanoma konsernia.

Ongelmallisena Mukka ei pidä myöskään jutun kohdettaan ihailevaa sävyä, koska ”suuren yleisön kiinnostus juttutyyppiin kumpuaa myyntikohteiden överiydestä ja outoudesta, ei todellisesta ostomahdollisuudesta tai -halustakaan”.

”Eri asia olisi kehua automallia tai ison uudiskohteen asuntoja.”

 

Hesarin jutusta ei ole kanneltu Julkisen sanan neuvostoon, mutta neuvosto on viime vuosina pohtinut muutaman muun jutun yhteyttä saman konsernin kaupallisiin verkkopalveluihin Journalistin ohjeiden 6 ja 16 valossa.

Langettavat tulivat vuosina 2017 ja 2013 Iltalehdelle jutuista ”Matildan upea tarra-Volvo” ja ”formulakuskien suosikkiauto” sekä Ilta- Sanomille vuonna 2016 jutusta ”Suomen suurin yksiö”. Jutuissa oli linkkejä samojen konsernien Autotalli- ja Oikotie-palveluihin.

Tarra-Volvo-jutussa ongelmana oli myös lukijan kehottaminen myyntipalveluun, suosikkiautojutussa mainosmainen sävy ja yksiöjutussa journalistisen panoksen ja konserniyhteys-maininnan puute.

 

Juttu on piilomainontaa, jos piilomainonnan kriteerit täyttyvät, neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sanoo. Niitä ovat mainosmaisuus, ostokehotukset ja hintatiedot, suorat linkit mainostajan sivustolle, oman journalistisen panoksen puuttuminen ja mainostajalta peräisin olevat kuvat.

Toisaalta neuvosto punnitsee myös, onko juttu tehty aidosti palvelujournalismiksi vai onko sillä haettu konsernin myyntipalvelulle huomiota. Siten langettavan voi saada juttu, jossa kaikki piilomainonnan kriteerit eivät täyty ja vapauttavan juttu, jossa on ongelmallisia osia.

Samassa kokouksessa Tarra-Volvon langettavan kanssa vapauttavan sai Iltalehden asuntojen hintatasoa käsitellyt juttu, jossa linkitettiin saman konsernin Etuovi-palveluun. Vaikka jutun journalistinen panos oli vähäinen, siinä oli asumissivustolle sopiva näkökulma. Juttu ei ollut mainosmainen eikä sisältänyt ostokehotuksia.

”Pelkästään ’laiska journalismi’ ei tee jutusta piilomainontaa.”

 

Tuotteita käsitteleviä juttuja JSN on hyväksynyt laajasti, jos ne ovat olleet journalistisesti eli lukijoiden kiinnostuksella perusteltuja ja sopineet aiheeltaan osastoon, jossa ne julkaistaan.

Tanssahtelua journalismin ja mainonnan rajalla ja sen vaikutusta journalismin uskottavuuteen Grundström ei halua ryhtyä ”yleisesti paheksumaan”. JSN ratkaisee, onko juttu tehty hyvän journalistisen tavan mukaisesti eli noudattaako se Journalistin ohjeita.

”Lukijoiden ärtymys tai se, että he päättävät mieluummin seurata jotain vakavampaa mediaa, on sitten eri asia.”

Journalistin ohjeet 6 ja 16

JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta