Myynnissä mahtavaa kamaa

Journalistin ohjeet 6 ja 16

JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

JOURNALISTI
2.3.2018

Nina Erho, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Missä menee kiinnostavien erikoisuuksien esittelyn ja oman konsernin myyntipalveluiden esittelyn raja?

Helsingin Sanomat julkaisi tammikuussa Tampereella myyntiin tulleesta ”linnamaisesta jetset-tornista” ihailevan jutun, jonka kuvalähde oli saman konsernin Oikotie-verkkopalvelu. Pian jutulle kyseltiin Twitterissä journalistista perustetta ja kaupallinen yhteistyö -merkintää.

Päätoimittaja Antero Mukka perustelee jutun tekemistä aiheen kiinnostavuudella. Glorian aiempi juttu asunnon omistajista oli herättänyt paljon somepöhinää, ja Hesarin oman statistiikan mukaan poikkeukselliset asunnot kiinnostavat lukijoita.

Mukan mielestä on ”jonkinmoinen journalistinen voimavara”, että tornin tapaisista keisseistä saadaan dataa ja valokuvia talon sisältä.

”Yhtään juttua ei silti tehdä siksi, että edistettäisiin jonkun bisneksiä. Toisaalta konserniyhteys ei voi estää kiinnostavan asian kertomista.”

Hesarin jutussa mainittiin, että asunto ei tällä hetkellä ole myynnissä Oikotiellä, joka on osa Sanoma konsernia.

Ongelmallisena Mukka ei pidä myöskään jutun kohdettaan ihailevaa sävyä, koska ”suuren yleisön kiinnostus juttutyyppiin kumpuaa myyntikohteiden överiydestä ja outoudesta, ei todellisesta ostomahdollisuudesta tai -halustakaan”.

”Eri asia olisi kehua automallia tai ison uudiskohteen asuntoja.”

 

Hesarin jutusta ei ole kanneltu Julkisen sanan neuvostoon, mutta neuvosto on viime vuosina pohtinut muutaman muun jutun yhteyttä saman konsernin kaupallisiin verkkopalveluihin Journalistin ohjeiden 6 ja 16 valossa.

Langettavat tulivat vuosina 2017 ja 2013 Iltalehdelle jutuista ”Matildan upea tarra-Volvo” ja ”formulakuskien suosikkiauto” sekä Ilta- Sanomille vuonna 2016 jutusta ”Suomen suurin yksiö”. Jutuissa oli linkkejä samojen konsernien Autotalli- ja Oikotie-palveluihin.

Tarra-Volvo-jutussa ongelmana oli myös lukijan kehottaminen myyntipalveluun, suosikkiautojutussa mainosmainen sävy ja yksiöjutussa journalistisen panoksen ja konserniyhteys-maininnan puute.

 

Juttu on piilomainontaa, jos piilomainonnan kriteerit täyttyvät, neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sanoo. Niitä ovat mainosmaisuus, ostokehotukset ja hintatiedot, suorat linkit mainostajan sivustolle, oman journalistisen panoksen puuttuminen ja mainostajalta peräisin olevat kuvat.

Toisaalta neuvosto punnitsee myös, onko juttu tehty aidosti palvelujournalismiksi vai onko sillä haettu konsernin myyntipalvelulle huomiota. Siten langettavan voi saada juttu, jossa kaikki piilomainonnan kriteerit eivät täyty ja vapauttavan juttu, jossa on ongelmallisia osia.

Samassa kokouksessa Tarra-Volvon langettavan kanssa vapauttavan sai Iltalehden asuntojen hintatasoa käsitellyt juttu, jossa linkitettiin saman konsernin Etuovi-palveluun. Vaikka jutun journalistinen panos oli vähäinen, siinä oli asumissivustolle sopiva näkökulma. Juttu ei ollut mainosmainen eikä sisältänyt ostokehotuksia.

”Pelkästään ’laiska journalismi’ ei tee jutusta piilomainontaa.”

 

Tuotteita käsitteleviä juttuja JSN on hyväksynyt laajasti, jos ne ovat olleet journalistisesti eli lukijoiden kiinnostuksella perusteltuja ja sopineet aiheeltaan osastoon, jossa ne julkaistaan.

Tanssahtelua journalismin ja mainonnan rajalla ja sen vaikutusta journalismin uskottavuuteen Grundström ei halua ryhtyä ”yleisesti paheksumaan”. JSN ratkaisee, onko juttu tehty hyvän journalistisen tavan mukaisesti eli noudattaako se Journalistin ohjeita.

”Lukijoiden ärtymys tai se, että he päättävät mieluummin seurata jotain vakavampaa mediaa, on sitten eri asia.”

Journalistin ohjeet 6 ja 16

JO 6: Käsitellessään omalle tiedotusvälineelle, konsernille tai sen omistajille merkittäviä asioita journalistin on hyvä tehdä asiayhteys lukijalle, kuulijalle ja katsojalle selväksi.

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta