Myösin paikka

JOURNALISTI
2.3.2018

Vesa Heikkinen

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Kun ihminen kirjoittaa, hän saattaa kuulla lauseensa sisäisenä puheena, jossa on mahdollista painottaa sanoja halutulla tavalla. Mutta lukija ei kirjoittajan päänsisäistä prosodiaa kuule, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Sain sähköpostia. Kirjoittaja on huolestunut myös-sanan tolkuttomasta käytöstä. Miksi tuo vikkelä veijari tuntuu kovin usein istahtavan tekstissä väärään paikkaan? Voi olla suorastaan mahdotonta jatkaa sellaisen tekstin lukemista, jonka logiikan yksi pieni sana onnistuu sotkemaan.

Kiitos postista! Kyllä: tämä asia kismittää myös minua. Siis: myös minua tämä asia kismittää. Näinkin: minua kismittää myös tämä asia. Ehkä jopa: minua tämä asia myös kismittää.

Myös on yksi fokuspartikkeleista, kuten Iso suomen kielioppi todistaa. Se voi liikkua lauseessa melko vapaasti ja liittyä siinä erilaisiin elementteihin. Liittyessään johonkin lauseen osista myös nostaa tuon osan fokukseen, huomion kohteeksi.

Pikkusanaksi usein sanotulla myös-sanalla on kielenkäytössä isoja merkitystehtäviä. Kieliopin esimerkit valaisevat tätä hyvin: unohdin sateenvarjoni myös eilen (olen unohtanut sen muulloinkin), unohdin myös sateenvarjoni eilen (unohdin jotain muutakin), myös minä unohdin sateenvarjoni eilen (joku muukin unohti), minä myös unohdin sateenvarjoni (en ainoastaan rikkonut sitä).

Mutta miksi myös ei aina laskeudu luontevasti oikeaan paikkaan kirjoituksissa? Kielentutkijat ovat arvelleet, että syy olisi puheessa. Tätä valaisee Elina Heikkilä Kielikello-artikkelissaan (2/2011): ”Puhutussa kielessä fokuspartikkelien sijoittelu on melko vapaata, koska puhuja voi torjua virhetulkinnat painottamalla tarkoittamaansa sanaa.”

Kun ihminen kirjoittaa, hän saattaa kuulla lauseensa sisäisenä puheena, jossa on mahdollista painottaa sanoja halutulla tavalla. Mutta lukija ei kirjoittajan päänsisäistä prosodiaa kuule.

Kirjoittajan ja lukijan sukset saattavat mennä ristiin. Siinä sitä sitten ollaan turvallaan myös-merkityksissä.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta