Myösin paikka

JOURNALISTI
2.3.2018

Vesa Heikkinen

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Kun ihminen kirjoittaa, hän saattaa kuulla lauseensa sisäisenä puheena, jossa on mahdollista painottaa sanoja halutulla tavalla. Mutta lukija ei kirjoittajan päänsisäistä prosodiaa kuule, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Sain sähköpostia. Kirjoittaja on huolestunut myös-sanan tolkuttomasta käytöstä. Miksi tuo vikkelä veijari tuntuu kovin usein istahtavan tekstissä väärään paikkaan? Voi olla suorastaan mahdotonta jatkaa sellaisen tekstin lukemista, jonka logiikan yksi pieni sana onnistuu sotkemaan.

Kiitos postista! Kyllä: tämä asia kismittää myös minua. Siis: myös minua tämä asia kismittää. Näinkin: minua kismittää myös tämä asia. Ehkä jopa: minua tämä asia myös kismittää.

Myös on yksi fokuspartikkeleista, kuten Iso suomen kielioppi todistaa. Se voi liikkua lauseessa melko vapaasti ja liittyä siinä erilaisiin elementteihin. Liittyessään johonkin lauseen osista myös nostaa tuon osan fokukseen, huomion kohteeksi.

Pikkusanaksi usein sanotulla myös-sanalla on kielenkäytössä isoja merkitystehtäviä. Kieliopin esimerkit valaisevat tätä hyvin: unohdin sateenvarjoni myös eilen (olen unohtanut sen muulloinkin), unohdin myös sateenvarjoni eilen (unohdin jotain muutakin), myös minä unohdin sateenvarjoni eilen (joku muukin unohti), minä myös unohdin sateenvarjoni (en ainoastaan rikkonut sitä).

Mutta miksi myös ei aina laskeudu luontevasti oikeaan paikkaan kirjoituksissa? Kielentutkijat ovat arvelleet, että syy olisi puheessa. Tätä valaisee Elina Heikkilä Kielikello-artikkelissaan (2/2011): ”Puhutussa kielessä fokuspartikkelien sijoittelu on melko vapaata, koska puhuja voi torjua virhetulkinnat painottamalla tarkoittamaansa sanaa.”

Kun ihminen kirjoittaa, hän saattaa kuulla lauseensa sisäisenä puheena, jossa on mahdollista painottaa sanoja halutulla tavalla. Mutta lukija ei kirjoittajan päänsisäistä prosodiaa kuule.

Kirjoittajan ja lukijan sukset saattavat mennä ristiin. Siinä sitä sitten ollaan turvallaan myös-merkityksissä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta