Konkretiaa, kiitos

JOURNALISTI
2.3.2018

Anna-Sofia Nieminen

sohvi.nieminen@gmail.com

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja.

Uhkakuvissa löytyy, mutta perustiedot puuttuvat. ”Journalismi on pääosin epäonnistunut ilmastonmuutoksen käsittelyssä”, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Viime syksynä tartuimme luotsaamassani lukiolaisten aikakauslehdessä Improbaturissa isoon aiheeseen: ilmastonmuutokseen. Toimitussihteeri Mari Uusivirta kirjoitti verkkoon kolmen jutun sarjan, jonka ensimmäisessä osassa keskityttiin siihen, miksi ilmastonmuutoksesta pitäisi kiinnostua. Kun juttu oli julkaistu, pyysimme lukijoilta palautetta.

Viesti oli selvä: hyvä juttu, mutta saisiko lisää konkretiaa, kiitos. Lukijat kaipasivat perustietoja ilmastonmuutoksesta. Mitä se tarkoittaa, mistä se johtuu, mitä siitä seuraa, miksi se on iso asia? Lisäksi he halusivat vinkkejä, mitä itse voisivat tehdä ilmaston hyväksi. Teimme juttusarjan seuraavat osat näitä toiveita kuunnellen.

Minulle palaute kertoi, että journalismi on pääosin epäonnistunut ilmastonmuutoksen käsittelyssä. Uutisissa on maalailtu kaukaisia uhkakuvia, raportoitu poliittisista prosesseista, roiskittu vaikeita termejä ja toisteltu mantraa siitä, että lämpötilan nousu pitäisi rajata kahteen asteeseen. Samaan aikaan osalla lukijoista ei ole edes perustietoja aiheesta.

En tarkoita, ettei olisi tärkeää vaikkapa seurata kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. Rinnalla pitäisi kuitenkin kulkea kouriintuntuva analyysi siitä, mitä ilmastonmuutos merkitsee.

 

Onneksi toimituksissa tunnutaan nyt heränneen tähän. Erityismaininnan ansaitsee Ylen Tehtävänä tulevaisuus -kokonaisuus, joka käsitteli aikamme suurinta uutista sille kuuluvalla tavalla: suuresti. Syksyn 2017 aikana julkaistuun kokonaisuuteen kuului muun muassa lukuisia tekstejä, podcasteja ja videoita.

Vaikka kokonaisuus oli suuri, monien yksittäisten juttujen aiheet olivat arkisia. Käsittelyyn pääsivät esimerkiksi uudet tavat kasvattaa perunaa, betonin ilmastovaikutukset ja opettaja, joka luopui lentomatkoista ja pitkistä suihkuista ilmaston hyväksi.

Minua ilahdutti erityisesti Jari Hanskan Tulevaisuus hanskassa -podcast, johon sisältyi myös fiktiivisiä minikuunnelmia tulevaisuudesta. Kuunnellessa opin valtavasti uutta ja nauroin monta kertaa ääneen. Podcast osoitti minulle, että vaikka ilmastonmuutos on vakava aihe, siitä ei tarvitse kertoa ryppyotsaisesti. Luovuus ja huumori on sallittua.

Tärkeintä on kuitenkin konkretia, jotta lukijat ymmärtävät, mistä edes puhutaan.



4 2020
Arkisto

Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Mitt i vårt livs största story

”Det som händer ställer journalisten i svår position. Vi vinner ingenting på att skapa oro, men är trots allt satta till att granska makten, att ställa våra frågor i en situation där entydlig forskning saknas”, skiver Mikaela Löv.

Näin tehdään valaistus elokuvaan

Elokuvan valaistus on tarkkaa sunnittelua. Matleena Kuusela kertoo, miten työ eteni kesällä ensi-iltansa saavan Eden-elokuvan kohdalla.

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Uutismies jakoi ympärilleen hyvää mieltä

Kuolleita: Toimittaja Jussi Salokorpi 2.3.1964 Vaasa – 23.3.2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta