Koneellinen uutisnenä haistelee poikkeuksia

Helsingin yliopistolla kehitetty “uutisrobotin” prototyyppi selvittää faktat ja panee ne tärkeysjärjestykseen.

Valtteri-uutisrobotti on kehitetty Immersive Automation -tutkimushankkeessa

Hanke on VTT:n, Helsingin yliopiston ja Social- och kommunalhögskolanin yhteinen. Mediataloista siinä ovat mukana Alma, Kaleva, KeskiPohjanmaa, KSF Media ja Sanoma. Päärahoittajana hankkeessa on Tekes eli nykyiseltä nimeltään BusinessFinland.

VTT testasi Valtterin kirjoittamia vaaliuutisia antamalla lukijapaneelin arvioida niitä rinnakkain ammattitoimittajien samasta aineistosta kirjoittamien uutisten kanssa.

Ihmisten kirjoittamat uutiset saivat joka suhteessa paremmat arvosanat, mutta myös Valtteri pärjäsi kohtalaisesti, mikä lisäsi mediatalojen kiinnostusta sen jatkokehittelyyn.

Robotin ja toimittajan työn jälkeen voit tutustua täältä.

JOURNALISTI
2.3.2018

Jarno Liski, teksti
Jussi Jääskeläinen, kuvitus

Helsingin yliopistolla kehitetty uutisrobotti Valtteri kirjoitti vuodentakaisista kuntavaaleista hieman yli 750 000 uutisjuttua. Viime vuoden lopulla lukijapaneeli vertaili sokkotestissä Valtterin uutisia kahden toimittajan kirjoittamiin uutisiin.

Valtterin jutut saivat lukijoilta selvästi huonommat arvosanat kuin toimittajien kirjoittamat, mutta silti lukijat pitivät niitä vähintäänkin tyydyttävinä.

Jos haluat kokeilla sokkotestiä itse, löydät esimerkkijutut täältä. Sokkotestin vastaus on tämän jutun lopussa.

Hankkeessa mukana olevat mediatalot ovat kiinnostuneita kokeilemaan uutisrobottia käytännön toimitustyössä. Mikäli Valtterista tulee työkaveri, voi olla kiinnostavaa tietää, miten sen uutisnenä on rakentunut.

Valtterin vaaliuutisten pohjana on sama oikeusministeriön vaalitulosdata, jonka päivittymistä toimittajat vaali-iltoina odottavat. Näiden 311 kunnan 2012 äänestysalueen ja 3 3 316 ehdokkaan tuloksista Valtteri koosti miljoonia erilaisia tosiasiaväitteitä. Ne olivat sellaisia kuin ”kokoomus sai 25 valtuustopaikkaa Helsingissä” tai ”Katri Kulmuni sai 7,9 prosenttia äänistä Torniossa”.

Jokaiselle näistä laskettiin uutisarvo. Siihen vaikuttivat asian poikkeuksellisuus, sen yleinen kiinnostavuus ja yksilöllinen kiinnostavuus lukijalle. Esimerkiksi äänisaaliin poikkeuksellisuus voidaan arvioida suoraan laskemalla.

Yleinen kiinnostavuus määrittyy Valtterin algoritmeissa useiden ihmisten tekemien valintojen pohjalta. Valtterille esimerkiksi koko kunnan tulokset ovat kiinnostavampia kuin yksittäisen äänestysalueen.

Samoin puolueiden äänisaaliit ovat kiinnostavampia kuin yksittäisen ehdokkaan. Näin vain todelliset ääniharavat ylsivät yksilöinä Valtterin juttujen otsikkoihin.

Yksityistä kiinnostavuutta taas olisi mahdollista käyttää apuna esimerkiksi painottamaan lukijan kotikuntaa koskevat faktat uutisarvoisemmiksi kuin kaukaisemmat asiat.

Kun laskutoimitukset on tehty, Valtteri aloittaa kirjoittamisen. Se panee tärkeimmäksi arvostamansa faktan jutun kärkeen ja lataa samaan kappaleeseen seuraavaksi uutisarvoisimmat faktat samasta aihepiiristä.

Kun enintään kuusi tärkeintä faktaa on listattu, aloittaa se uuden kappaleen seuraavaksi tärkeimmästä aiheesta ja niin edelleen, kunnes määritelty juttupituus on saavutettu.


Vastaus: Esimerkkijutuista juttu 1 on mediarobotin kirjoittama, ja juttu 2 toimittajan käsialaa. 

Valtteri-uutisrobotti on kehitetty Immersive Automation -tutkimushankkeessa

Hanke on VTT:n, Helsingin yliopiston ja Social- och kommunalhögskolanin yhteinen. Mediataloista siinä ovat mukana Alma, Kaleva, KeskiPohjanmaa, KSF Media ja Sanoma. Päärahoittajana hankkeessa on Tekes eli nykyiseltä nimeltään BusinessFinland.

VTT testasi Valtterin kirjoittamia vaaliuutisia antamalla lukijapaneelin arvioida niitä rinnakkain ammattitoimittajien samasta aineistosta kirjoittamien uutisten kanssa.

Ihmisten kirjoittamat uutiset saivat joka suhteessa paremmat arvosanat, mutta myös Valtteri pärjäsi kohtalaisesti, mikä lisäsi mediatalojen kiinnostusta sen jatkokehittelyyn.

Robotin ja toimittajan työn jälkeen voit tutustua täältä.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta