Koneellinen uutisnenä haistelee poikkeuksia

Helsingin yliopistolla kehitetty “uutisrobotin” prototyyppi selvittää faktat ja panee ne tärkeysjärjestykseen.
JOURNALISTI
2.3.2018

Jarno Liski, teksti
Jussi Jääskeläinen, kuvitus

Helsingin yliopistolla kehitetty uutisrobotti Valtteri kirjoitti vuodentakaisista kuntavaaleista hieman yli 750 000 uutisjuttua. Viime vuoden lopulla lukijapaneeli vertaili sokkotestissä Valtterin uutisia kahden toimittajan kirjoittamiin uutisiin.

Valtterin jutut saivat lukijoilta selvästi huonommat arvosanat kuin toimittajien kirjoittamat, mutta silti lukijat pitivät niitä vähintäänkin tyydyttävinä.

Jos haluat kokeilla sokkotestiä itse, löydät esimerkkijutut täältä. Sokkotestin vastaus on tämän jutun lopussa.

Hankkeessa mukana olevat mediatalot ovat kiinnostuneita kokeilemaan uutisrobottia käytännön toimitustyössä. Mikäli Valtterista tulee työkaveri, voi olla kiinnostavaa tietää, miten sen uutisnenä on rakentunut.

Valtterin vaaliuutisten pohjana on sama oikeusministeriön vaalitulosdata, jonka päivittymistä toimittajat vaali-iltoina odottavat. Näiden 311 kunnan 2012 äänestysalueen ja 3 3 316 ehdokkaan tuloksista Valtteri koosti miljoonia erilaisia tosiasiaväitteitä. Ne olivat sellaisia kuin ”kokoomus sai 25 valtuustopaikkaa Helsingissä” tai ”Katri Kulmuni sai 7,9 prosenttia äänistä Torniossa”.

Jokaiselle näistä laskettiin uutisarvo. Siihen vaikuttivat asian poikkeuksellisuus, sen yleinen kiinnostavuus ja yksilöllinen kiinnostavuus lukijalle. Esimerkiksi äänisaaliin poikkeuksellisuus voidaan arvioida suoraan laskemalla.

Yleinen kiinnostavuus määrittyy Valtterin algoritmeissa useiden ihmisten tekemien valintojen pohjalta. Valtterille esimerkiksi koko kunnan tulokset ovat kiinnostavampia kuin yksittäisen äänestysalueen.

Samoin puolueiden äänisaaliit ovat kiinnostavampia kuin yksittäisen ehdokkaan. Näin vain todelliset ääniharavat ylsivät yksilöinä Valtterin juttujen otsikkoihin.

Yksityistä kiinnostavuutta taas olisi mahdollista käyttää apuna esimerkiksi painottamaan lukijan kotikuntaa koskevat faktat uutisarvoisemmiksi kuin kaukaisemmat asiat.

Kun laskutoimitukset on tehty, Valtteri aloittaa kirjoittamisen. Se panee tärkeimmäksi arvostamansa faktan jutun kärkeen ja lataa samaan kappaleeseen seuraavaksi uutisarvoisimmat faktat samasta aihepiiristä.

Kun enintään kuusi tärkeintä faktaa on listattu, aloittaa se uuden kappaleen seuraavaksi tärkeimmästä aiheesta ja niin edelleen, kunnes määritelty juttupituus on saavutettu.


Vastaus: Esimerkkijutuista juttu 1 on mediarobotin kirjoittama, ja juttu 2 toimittajan käsialaa. 

Valtteri-uutisrobotti on kehitetty Immersive Automation -tutkimushankkeessa

Hanke on VTT:n, Helsingin yliopiston ja Social- och kommunalhögskolanin yhteinen. Mediataloista siinä ovat mukana Alma, Kaleva, KeskiPohjanmaa, KSF Media ja Sanoma. Päärahoittajana hankkeessa on Tekes eli nykyiseltä nimeltään BusinessFinland.

VTT testasi Valtterin kirjoittamia vaaliuutisia antamalla lukijapaneelin arvioida niitä rinnakkain ammattitoimittajien samasta aineistosta kirjoittamien uutisten kanssa.

Ihmisten kirjoittamat uutiset saivat joka suhteessa paremmat arvosanat, mutta myös Valtteri pärjäsi kohtalaisesti, mikä lisäsi mediatalojen kiinnostusta sen jatkokehittelyyn.

Robotin ja toimittajan työn jälkeen voit tutustua täältä.

Valtteri-uutisrobotti on kehitetty Immersive Automation -tutkimushankkeessa

Hanke on VTT:n, Helsingin yliopiston ja Social- och kommunalhögskolanin yhteinen. Mediataloista siinä ovat mukana Alma, Kaleva, KeskiPohjanmaa, KSF Media ja Sanoma. Päärahoittajana hankkeessa on Tekes eli nykyiseltä nimeltään BusinessFinland.

VTT testasi Valtterin kirjoittamia vaaliuutisia antamalla lukijapaneelin arvioida niitä rinnakkain ammattitoimittajien samasta aineistosta kirjoittamien uutisten kanssa.

Ihmisten kirjoittamat uutiset saivat joka suhteessa paremmat arvosanat, mutta myös Valtteri pärjäsi kohtalaisesti, mikä lisäsi mediatalojen kiinnostusta sen jatkokehittelyyn.

Robotin ja toimittajan työn jälkeen voit tutustua täältä.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta