Koneellinen uutisnenä haistelee poikkeuksia

Helsingin yliopistolla kehitetty “uutisrobotin” prototyyppi selvittää faktat ja panee ne tärkeysjärjestykseen.

Valtteri-uutisrobotti on kehitetty Immersive Automation -tutkimushankkeessa

Hanke on VTT:n, Helsingin yliopiston ja Social- och kommunalhögskolanin yhteinen. Mediataloista siinä ovat mukana Alma, Kaleva, KeskiPohjanmaa, KSF Media ja Sanoma. Päärahoittajana hankkeessa on Tekes eli nykyiseltä nimeltään BusinessFinland.

VTT testasi Valtterin kirjoittamia vaaliuutisia antamalla lukijapaneelin arvioida niitä rinnakkain ammattitoimittajien samasta aineistosta kirjoittamien uutisten kanssa.

Ihmisten kirjoittamat uutiset saivat joka suhteessa paremmat arvosanat, mutta myös Valtteri pärjäsi kohtalaisesti, mikä lisäsi mediatalojen kiinnostusta sen jatkokehittelyyn.

Robotin ja toimittajan työn jälkeen voit tutustua täältä.

JOURNALISTI
2.3.2018

Jarno Liski, teksti
Jussi Jääskeläinen, kuvitus

Helsingin yliopistolla kehitetty uutisrobotti Valtteri kirjoitti vuodentakaisista kuntavaaleista hieman yli 750 000 uutisjuttua. Viime vuoden lopulla lukijapaneeli vertaili sokkotestissä Valtterin uutisia kahden toimittajan kirjoittamiin uutisiin.

Valtterin jutut saivat lukijoilta selvästi huonommat arvosanat kuin toimittajien kirjoittamat, mutta silti lukijat pitivät niitä vähintäänkin tyydyttävinä.

Jos haluat kokeilla sokkotestiä itse, löydät esimerkkijutut täältä. Sokkotestin vastaus on tämän jutun lopussa.

Hankkeessa mukana olevat mediatalot ovat kiinnostuneita kokeilemaan uutisrobottia käytännön toimitustyössä. Mikäli Valtterista tulee työkaveri, voi olla kiinnostavaa tietää, miten sen uutisnenä on rakentunut.

Valtterin vaaliuutisten pohjana on sama oikeusministeriön vaalitulosdata, jonka päivittymistä toimittajat vaali-iltoina odottavat. Näiden 311 kunnan 2012 äänestysalueen ja 3 3 316 ehdokkaan tuloksista Valtteri koosti miljoonia erilaisia tosiasiaväitteitä. Ne olivat sellaisia kuin ”kokoomus sai 25 valtuustopaikkaa Helsingissä” tai ”Katri Kulmuni sai 7,9 prosenttia äänistä Torniossa”.

Jokaiselle näistä laskettiin uutisarvo. Siihen vaikuttivat asian poikkeuksellisuus, sen yleinen kiinnostavuus ja yksilöllinen kiinnostavuus lukijalle. Esimerkiksi äänisaaliin poikkeuksellisuus voidaan arvioida suoraan laskemalla.

Yleinen kiinnostavuus määrittyy Valtterin algoritmeissa useiden ihmisten tekemien valintojen pohjalta. Valtterille esimerkiksi koko kunnan tulokset ovat kiinnostavampia kuin yksittäisen äänestysalueen.

Samoin puolueiden äänisaaliit ovat kiinnostavampia kuin yksittäisen ehdokkaan. Näin vain todelliset ääniharavat ylsivät yksilöinä Valtterin juttujen otsikkoihin.

Yksityistä kiinnostavuutta taas olisi mahdollista käyttää apuna esimerkiksi painottamaan lukijan kotikuntaa koskevat faktat uutisarvoisemmiksi kuin kaukaisemmat asiat.

Kun laskutoimitukset on tehty, Valtteri aloittaa kirjoittamisen. Se panee tärkeimmäksi arvostamansa faktan jutun kärkeen ja lataa samaan kappaleeseen seuraavaksi uutisarvoisimmat faktat samasta aihepiiristä.

Kun enintään kuusi tärkeintä faktaa on listattu, aloittaa se uuden kappaleen seuraavaksi tärkeimmästä aiheesta ja niin edelleen, kunnes määritelty juttupituus on saavutettu.


Vastaus: Esimerkkijutuista juttu 1 on mediarobotin kirjoittama, ja juttu 2 toimittajan käsialaa. 

Valtteri-uutisrobotti on kehitetty Immersive Automation -tutkimushankkeessa

Hanke on VTT:n, Helsingin yliopiston ja Social- och kommunalhögskolanin yhteinen. Mediataloista siinä ovat mukana Alma, Kaleva, KeskiPohjanmaa, KSF Media ja Sanoma. Päärahoittajana hankkeessa on Tekes eli nykyiseltä nimeltään BusinessFinland.

VTT testasi Valtterin kirjoittamia vaaliuutisia antamalla lukijapaneelin arvioida niitä rinnakkain ammattitoimittajien samasta aineistosta kirjoittamien uutisten kanssa.

Ihmisten kirjoittamat uutiset saivat joka suhteessa paremmat arvosanat, mutta myös Valtteri pärjäsi kohtalaisesti, mikä lisäsi mediatalojen kiinnostusta sen jatkokehittelyyn.

Robotin ja toimittajan työn jälkeen voit tutustua täältä.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta