Katseen kohteena

Onnistuneessa henkilökuvassa on jotain aitoa, särkyvää ja läsnäoloa ilman rooleja, sanoo valokuvaaja Päivi Ristell.
JOURNALISTI
2.3.2018

Nina Erho, teksti
Päivi Ristell, kuva

Päivi Ristellin mielestä valokuvaajan tärkein taito on valon hahmottaminen. Sillä voi piirtää esiin kauniisti ja mielenkiintoisesti mutta jättää jotain myös varjoon, konkreettisella tai metaforisella tasolla.

Paljon ihmisiä kuvaavalle hyvä kakkonen on kontaktin luominen kuvattavaan. Ristell itse tekee sen olemalla oma, avoin itsensä.

”Kuvaan mahdollisimman paljon ja pitkään ja juttelen samalla siitä, mitä sattuu olemaan mielessä. Samalla yritän napata myös ruutuja, joissa kuvattava ei ole niin tietoinen kamerasta.”

Valokuvauksesta Ristell innostui lukion kurssilla, jossa vedostettiin pimiössä mustavalkokuvia. Kun hän sai ylioppilaslahjaksi järjestelmäkameran, muut uravaihtoehdot hälvenivät.

Nykyisin Ristell kuvaa Sanoman aikakauslehdille henkilöitä, muotia, sisustusta ja ruokaa. Onnistuneeseen henkilökuvaan hän sanoo tallentuvan jotain aitoa, särkyvää, läsnäoloa ilman rooleja.

”Paljon kiteytyy katseeseen. Siihen, miten minä katson kuvattavaa ja miten hän katsoo kameran kautta minua ja muita katsojia.”

 

Muoti-, ruoka- ja sisustuskuvauksissa hienointa on konkreettinen tiimityö alan toimittajien kanssa. Lisäksi ne tarkoittavat monipuolista työtä ja tarpeellisia taukoja intensiiviseen vuorovaikutukseen henkilökuvattavien kanssa.

Vaikka muotikuvausten keskiössä on tavara, myös ne voivat olla luovaa tarinankerrontaa. Yksi esimerkki ovat muotimerkki Samujin kuvat, joissa Ristell ihailee ”vähäeleistä pohjoismaista melankoliaa”.

Haikeutta ja melankoliaa hän tunnistaa usein myös omista kuvistaan. Sen juuret ovat pikkusisaren menettämisessä, jota hän on käsitellyt kurssitöissään Muurlan Opistolla ja laajemmin opinnäytetyössään Lahden Muotoiluinstituutissa.

”Toisaalta onnistuneita kuvia on muitakin kuin melankolisia. On ihanaa tallentaa myös onnenhetkiä, joita on elämässä paljon.”

Journalistin Omakuvan Ristell otti Sanoman studioilla, missä hän tekee arviolta 70 prosenttia työstään. Omakuvaus on hänelle hyvinkin tuttua valon testauksista kuvattavien ollessa meikattavana, mutta julkaistavassa omakuvassa tuntui erilaiselta, jopa jännittävältä, olla.

Tunnetta hälvensi asettuminen Glorian muotikuvauksista tuttuihin lavasteisiin. Niissä päivällä paistanutta pastellista valoa Ristell ei kuvaan halunnut, vaan otti päävalon pois ja käänsi spotteja itseensä.

Tuloksena syntyi jotain muuta kuin sitä siistiä ja kaunista, mitä aikakauslehtien studioissa paljon kuvataan. Asennossaan ja ilmeessään Ristell näkee väsymystä työpäivän jälkeen. Vielä piilossa on perheen kolmas lapsi, loppukesästä syntyvä.

Päivi Ristell

34-vuotias helsinkiläinen valokuvaaja.

Työskentelee Sanoma Media Finlandin valokuvaajana. Kuvaa Sanoman eri julkaisuihin, kuten Gloriaan, Glorian Kotiin, Kodin Kuvalehteen, Me Naisiin ja Glorian Ruokaan ja Viiniin.

Viettää vapaa-aikaa perheensä ja lastensa (2 ja 7 v.) kanssa. Harrastaa kaupunkikulttuuria, pyöräilyä ja hotjoogaa. Rakastaa matkailua, mutta potee lentomatkustamisesta lisääntyvässä määrin huonoa omaatuntoa ilmastonmuutoksen takia.

Päivi Ristell

34-vuotias helsinkiläinen valokuvaaja.

Työskentelee Sanoma Media Finlandin valokuvaajana. Kuvaa Sanoman eri julkaisuihin, kuten Gloriaan, Glorian Kotiin, Kodin Kuvalehteen, Me Naisiin ja Glorian Ruokaan ja Viiniin.

Viettää vapaa-aikaa perheensä ja lastensa (2 ja 7 v.) kanssa. Harrastaa kaupunkikulttuuria, pyöräilyä ja hotjoogaa. Rakastaa matkailua, mutta potee lentomatkustamisesta lisääntyvässä määrin huonoa omaatuntoa ilmastonmuutoksen takia.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta