Katseen kohteena

Onnistuneessa henkilökuvassa on jotain aitoa, särkyvää ja läsnäoloa ilman rooleja, sanoo valokuvaaja Päivi Ristell.

Päivi Ristell

34-vuotias helsinkiläinen valokuvaaja.

Työskentelee Sanoma Media Finlandin valokuvaajana. Kuvaa Sanoman eri julkaisuihin, kuten Gloriaan, Glorian Kotiin, Kodin Kuvalehteen, Me Naisiin ja Glorian Ruokaan ja Viiniin.

Viettää vapaa-aikaa perheensä ja lastensa (2 ja 7 v.) kanssa. Harrastaa kaupunkikulttuuria, pyöräilyä ja hotjoogaa. Rakastaa matkailua, mutta potee lentomatkustamisesta lisääntyvässä määrin huonoa omaatuntoa ilmastonmuutoksen takia.

JOURNALISTI
2.3.2018

Nina Erho, teksti
Päivi Ristell, kuva

Päivi Ristellin mielestä valokuvaajan tärkein taito on valon hahmottaminen. Sillä voi piirtää esiin kauniisti ja mielenkiintoisesti mutta jättää jotain myös varjoon, konkreettisella tai metaforisella tasolla.

Paljon ihmisiä kuvaavalle hyvä kakkonen on kontaktin luominen kuvattavaan. Ristell itse tekee sen olemalla oma, avoin itsensä.

”Kuvaan mahdollisimman paljon ja pitkään ja juttelen samalla siitä, mitä sattuu olemaan mielessä. Samalla yritän napata myös ruutuja, joissa kuvattava ei ole niin tietoinen kamerasta.”

Valokuvauksesta Ristell innostui lukion kurssilla, jossa vedostettiin pimiössä mustavalkokuvia. Kun hän sai ylioppilaslahjaksi järjestelmäkameran, muut uravaihtoehdot hälvenivät.

Nykyisin Ristell kuvaa Sanoman aikakauslehdille henkilöitä, muotia, sisustusta ja ruokaa. Onnistuneeseen henkilökuvaan hän sanoo tallentuvan jotain aitoa, särkyvää, läsnäoloa ilman rooleja.

”Paljon kiteytyy katseeseen. Siihen, miten minä katson kuvattavaa ja miten hän katsoo kameran kautta minua ja muita katsojia.”

 

Muoti-, ruoka- ja sisustuskuvauksissa hienointa on konkreettinen tiimityö alan toimittajien kanssa. Lisäksi ne tarkoittavat monipuolista työtä ja tarpeellisia taukoja intensiiviseen vuorovaikutukseen henkilökuvattavien kanssa.

Vaikka muotikuvausten keskiössä on tavara, myös ne voivat olla luovaa tarinankerrontaa. Yksi esimerkki ovat muotimerkki Samujin kuvat, joissa Ristell ihailee ”vähäeleistä pohjoismaista melankoliaa”.

Haikeutta ja melankoliaa hän tunnistaa usein myös omista kuvistaan. Sen juuret ovat pikkusisaren menettämisessä, jota hän on käsitellyt kurssitöissään Muurlan Opistolla ja laajemmin opinnäytetyössään Lahden Muotoiluinstituutissa.

”Toisaalta onnistuneita kuvia on muitakin kuin melankolisia. On ihanaa tallentaa myös onnenhetkiä, joita on elämässä paljon.”

Journalistin Omakuvan Ristell otti Sanoman studioilla, missä hän tekee arviolta 70 prosenttia työstään. Omakuvaus on hänelle hyvinkin tuttua valon testauksista kuvattavien ollessa meikattavana, mutta julkaistavassa omakuvassa tuntui erilaiselta, jopa jännittävältä, olla.

Tunnetta hälvensi asettuminen Glorian muotikuvauksista tuttuihin lavasteisiin. Niissä päivällä paistanutta pastellista valoa Ristell ei kuvaan halunnut, vaan otti päävalon pois ja käänsi spotteja itseensä.

Tuloksena syntyi jotain muuta kuin sitä siistiä ja kaunista, mitä aikakauslehtien studioissa paljon kuvataan. Asennossaan ja ilmeessään Ristell näkee väsymystä työpäivän jälkeen. Vielä piilossa on perheen kolmas lapsi, loppukesästä syntyvä.

Päivi Ristell

34-vuotias helsinkiläinen valokuvaaja.

Työskentelee Sanoma Media Finlandin valokuvaajana. Kuvaa Sanoman eri julkaisuihin, kuten Gloriaan, Glorian Kotiin, Kodin Kuvalehteen, Me Naisiin ja Glorian Ruokaan ja Viiniin.

Viettää vapaa-aikaa perheensä ja lastensa (2 ja 7 v.) kanssa. Harrastaa kaupunkikulttuuria, pyöräilyä ja hotjoogaa. Rakastaa matkailua, mutta potee lentomatkustamisesta lisääntyvässä määrin huonoa omaatuntoa ilmastonmuutoksen takia.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta