Katseen kohteena

Onnistuneessa henkilökuvassa on jotain aitoa, särkyvää ja läsnäoloa ilman rooleja, sanoo valokuvaaja Päivi Ristell.

Päivi Ristell

34-vuotias helsinkiläinen valokuvaaja.

Työskentelee Sanoma Media Finlandin valokuvaajana. Kuvaa Sanoman eri julkaisuihin, kuten Gloriaan, Glorian Kotiin, Kodin Kuvalehteen, Me Naisiin ja Glorian Ruokaan ja Viiniin.

Viettää vapaa-aikaa perheensä ja lastensa (2 ja 7 v.) kanssa. Harrastaa kaupunkikulttuuria, pyöräilyä ja hotjoogaa. Rakastaa matkailua, mutta potee lentomatkustamisesta lisääntyvässä määrin huonoa omaatuntoa ilmastonmuutoksen takia.

JOURNALISTI
2.3.2018

Nina Erho, teksti
Päivi Ristell, kuva

Päivi Ristellin mielestä valokuvaajan tärkein taito on valon hahmottaminen. Sillä voi piirtää esiin kauniisti ja mielenkiintoisesti mutta jättää jotain myös varjoon, konkreettisella tai metaforisella tasolla.

Paljon ihmisiä kuvaavalle hyvä kakkonen on kontaktin luominen kuvattavaan. Ristell itse tekee sen olemalla oma, avoin itsensä.

”Kuvaan mahdollisimman paljon ja pitkään ja juttelen samalla siitä, mitä sattuu olemaan mielessä. Samalla yritän napata myös ruutuja, joissa kuvattava ei ole niin tietoinen kamerasta.”

Valokuvauksesta Ristell innostui lukion kurssilla, jossa vedostettiin pimiössä mustavalkokuvia. Kun hän sai ylioppilaslahjaksi järjestelmäkameran, muut uravaihtoehdot hälvenivät.

Nykyisin Ristell kuvaa Sanoman aikakauslehdille henkilöitä, muotia, sisustusta ja ruokaa. Onnistuneeseen henkilökuvaan hän sanoo tallentuvan jotain aitoa, särkyvää, läsnäoloa ilman rooleja.

”Paljon kiteytyy katseeseen. Siihen, miten minä katson kuvattavaa ja miten hän katsoo kameran kautta minua ja muita katsojia.”

 

Muoti-, ruoka- ja sisustuskuvauksissa hienointa on konkreettinen tiimityö alan toimittajien kanssa. Lisäksi ne tarkoittavat monipuolista työtä ja tarpeellisia taukoja intensiiviseen vuorovaikutukseen henkilökuvattavien kanssa.

Vaikka muotikuvausten keskiössä on tavara, myös ne voivat olla luovaa tarinankerrontaa. Yksi esimerkki ovat muotimerkki Samujin kuvat, joissa Ristell ihailee ”vähäeleistä pohjoismaista melankoliaa”.

Haikeutta ja melankoliaa hän tunnistaa usein myös omista kuvistaan. Sen juuret ovat pikkusisaren menettämisessä, jota hän on käsitellyt kurssitöissään Muurlan Opistolla ja laajemmin opinnäytetyössään Lahden Muotoiluinstituutissa.

”Toisaalta onnistuneita kuvia on muitakin kuin melankolisia. On ihanaa tallentaa myös onnenhetkiä, joita on elämässä paljon.”

Journalistin Omakuvan Ristell otti Sanoman studioilla, missä hän tekee arviolta 70 prosenttia työstään. Omakuvaus on hänelle hyvinkin tuttua valon testauksista kuvattavien ollessa meikattavana, mutta julkaistavassa omakuvassa tuntui erilaiselta, jopa jännittävältä, olla.

Tunnetta hälvensi asettuminen Glorian muotikuvauksista tuttuihin lavasteisiin. Niissä päivällä paistanutta pastellista valoa Ristell ei kuvaan halunnut, vaan otti päävalon pois ja käänsi spotteja itseensä.

Tuloksena syntyi jotain muuta kuin sitä siistiä ja kaunista, mitä aikakauslehtien studioissa paljon kuvataan. Asennossaan ja ilmeessään Ristell näkee väsymystä työpäivän jälkeen. Vielä piilossa on perheen kolmas lapsi, loppukesästä syntyvä.

Päivi Ristell

34-vuotias helsinkiläinen valokuvaaja.

Työskentelee Sanoma Media Finlandin valokuvaajana. Kuvaa Sanoman eri julkaisuihin, kuten Gloriaan, Glorian Kotiin, Kodin Kuvalehteen, Me Naisiin ja Glorian Ruokaan ja Viiniin.

Viettää vapaa-aikaa perheensä ja lastensa (2 ja 7 v.) kanssa. Harrastaa kaupunkikulttuuria, pyöräilyä ja hotjoogaa. Rakastaa matkailua, mutta potee lentomatkustamisesta lisääntyvässä määrin huonoa omaatuntoa ilmastonmuutoksen takia.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta