Anna hyvän kiertää

Karu aihe, hyvä yhteistyö

Aurora Rämö ja Elina Järvinen tekivät Suomen Kuvalehden Isäntä-juttua viisi ja puoli viikkoa. ”Yllätyin itsekin, miten paljon saimme esiin uutta”, Rämö kertoo.

”Juttuidea syntyi, kun ’sarjahukuttajan’ tapaus oli uutisissa. Lehdissä listattiin tuomioita ja tekoja, mutta häiritsemään jäi, mikä tekijä oli miehiään ja miksi poliisi tarttui asiaan vasta nyt”, sanoo Suomen Kuvalehden toimittaja Aurora Rämö, joka kirjoitti Isäntä-jutun yhdessä kollegansa Elina Järvisen kanssa.

”Ryhdyimme lukemaan esitutkintoja ja tuomioita, joista kävi selväksi, että hukuttamiset ja niiden yritykset olivat pieni osa tapahtumia. Teimme tarkat muistiinpanot siitä, mitä samaa ja mitä ristiriitaista eri kuulusteluissa oli. Pekka Seppäsen tiluksilla oli pyörinyt paljon ihmisiä. Selvitimme, mitä heistä löytyy viranomaistiedoista ja yritimme ottaa yhteyttä. Välikäsiä tarvittiin, koska moni oli elänyt pitkään yhteiskunnan ulkopuolella.

Lähdimme myös käymään Kontiolahdella ja Joensuussa, missä Seppäsen tilukset ja mökki ovat. Papereista ja kertomuksista alkoi hahmottua toistuva kaava. Seppänen keräsi ympärilleen alistetussa asemassa olevia ihmisiä, joita käytti hyväkseen. Vaikka käytökselle ei löytynyt selitystä, samojen asioiden kuuleminen eri ihmisiltä eri aikakausilta varmisti muuta. Yllätyin itsekin, miten paljon saimme esiin uutta.

Juttuun valitsimme kuvaavimmat keissit ja ne, joista omaiset halusivat puhua. Vielä traagisempiakin asioita oli, mutta annostelua oli tehtävä, koska emme halunneet jutusta ajateltavan: onpa kauheeta mutta ei tällaista oikeasti tapahdu.

Kirjoittamista varten teimme tarkan jaksorakenteen. Toinen otti Jussi Hannikaisen tarinan ja toinen Jaana Holopaisen. Näkemyseroja meille ei tullut, vaan kaksi tekijää toimi superhyvin. Mietimme sanomisen tapaa ja johtopäätöksiä yhdessä. Editori Reijo Vahtokari yhdenmukaisti tekstin ja näki sen, mille itse olimme jo sokeita.

Teimme juttua viisi ja puoli viikkoa plus editointi. Se on hyvin poikkeuksellista, mutta nopeammin näitä ihmisiä olisi ollut mahdoton löytää ja asioita ymmärtää. Vaikeinta oli tiedon saaminen poliisilta. Helpotus olivat moneen kertaan sivuutetut ihmiset, jotka halusivat jollekin puhua.”

Elina Järvinen, 46

Toimittaja Suomen Kuvalehdessä. Työskennellyt siellä vuodesta 2000, joista viisi vuotta toimitussihteerinä. Sitä ennen Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä.

 

Aurora Rämö, 30

Toimittaja Suomen Kuvalehdessä vuodesta 2014. Aiemmin työskennellyt Helsingin Sanomissa, Ylioppilaslehdessä ja Ylessä.

Ann-Mari Huhtasen valinta

Toimittaja Ann-Mari Huhtanen valitsi Aurora Rämön ja Elina Järvisen Suomen Kuvalehdessä 18. maaliskuuta 2017 julkaistun jutun Isäntä:
”Kun päivälehdet vuonna 2016 kertoivat ’sarjahukuttajan’ syytteistä, uutisointi lähes huusi featurejuttua. Isäntä vastasi huutoon täydellisesti. Juttu on kylmäävää luettavaa siitä, miten yksi ihminen on tyrannisoinut pitkään ilman, että viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.
Aloitus näennäisesti kaukaa ja pienestä toimii. Jutussa on hienoja jaksojen aloitus- ja
lopetuslauseita sekä huippuun vietyä lauserytmiikkaa. Sitä, kuinka Kontiolahdella on voinut tapahtua näin, lähestytään hiljalleen rakentaen. Kerronnan vihjeet huolehtivat siitä, että lukija pysyy imussa.”