Hetki muualla. Aurora Rämö (edessä) ja Elina Järvinen tekivät juttuaan välillä Pasilan Windsorissa ja Hotelli Pasilassa, jotka ovat Otavamedian kulmien harvoja kuppiloita. ”Kun kökkii aamusta asti toimituksen kopeissa, ihan jo perspektiivin takia on hyvä nähdä välillä muita ihmisiä, vaikka töitä tekisikin. Maisemanvaihdos selkeyttää ajatuksia. Ja juotiin me bisseäkin!”

Karu aihe, hyvä yhteistyö

Elina Järvinen, 46

Toimittaja Suomen Kuvalehdessä. Työskennellyt siellä vuodesta 2000, joista viisi vuotta toimitussihteerinä. Sitä ennen Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä.

 

Aurora Rämö, 30

Toimittaja Suomen Kuvalehdessä vuodesta 2014. Aiemmin työskennellyt Helsingin Sanomissa, Ylioppilaslehdessä ja Ylessä.

JOURNALISTI
2.3.2018

Nina Erho, teksti
Laura Oja, kuva

Aurora Rämö ja Elina Järvinen tekivät Suomen Kuvalehden Isäntä-juttua viisi ja puoli viikkoa. ”Yllätyin itsekin, miten paljon saimme esiin uutta”, Rämö kertoo.

”Juttuidea syntyi, kun ’sarjahukuttajan’ tapaus oli uutisissa. Lehdissä listattiin tuomioita ja tekoja, mutta häiritsemään jäi, mikä tekijä oli miehiään ja miksi poliisi tarttui asiaan vasta nyt”, sanoo Suomen Kuvalehden toimittaja Aurora Rämö, joka kirjoitti Isäntä-jutun yhdessä kollegansa Elina Järvisen kanssa.

”Ryhdyimme lukemaan esitutkintoja ja tuomioita, joista kävi selväksi, että hukuttamiset ja niiden yritykset olivat pieni osa tapahtumia. Teimme tarkat muistiinpanot siitä, mitä samaa ja mitä ristiriitaista eri kuulusteluissa oli. Pekka Seppäsen tiluksilla oli pyörinyt paljon ihmisiä. Selvitimme, mitä heistä löytyy viranomaistiedoista ja yritimme ottaa yhteyttä. Välikäsiä tarvittiin, koska moni oli elänyt pitkään yhteiskunnan ulkopuolella.

Lähdimme myös käymään Kontiolahdella ja Joensuussa, missä Seppäsen tilukset ja mökki ovat. Papereista ja kertomuksista alkoi hahmottua toistuva kaava. Seppänen keräsi ympärilleen alistetussa asemassa olevia ihmisiä, joita käytti hyväkseen. Vaikka käytökselle ei löytynyt selitystä, samojen asioiden kuuleminen eri ihmisiltä eri aikakausilta varmisti muuta. Yllätyin itsekin, miten paljon saimme esiin uutta.

Juttuun valitsimme kuvaavimmat keissit ja ne, joista omaiset halusivat puhua. Vielä traagisempiakin asioita oli, mutta annostelua oli tehtävä, koska emme halunneet jutusta ajateltavan: onpa kauheeta mutta ei tällaista oikeasti tapahdu.

Kirjoittamista varten teimme tarkan jaksorakenteen. Toinen otti Jussi Hannikaisen tarinan ja toinen Jaana Holopaisen. Näkemyseroja meille ei tullut, vaan kaksi tekijää toimi superhyvin. Mietimme sanomisen tapaa ja johtopäätöksiä yhdessä. Editori Reijo Vahtokari yhdenmukaisti tekstin ja näki sen, mille itse olimme jo sokeita.

Teimme juttua viisi ja puoli viikkoa plus editointi. Se on hyvin poikkeuksellista, mutta nopeammin näitä ihmisiä olisi ollut mahdoton löytää ja asioita ymmärtää. Vaikeinta oli tiedon saaminen poliisilta. Helpotus olivat moneen kertaan sivuutetut ihmiset, jotka halusivat jollekin puhua.”

Elina Järvinen, 46

Toimittaja Suomen Kuvalehdessä. Työskennellyt siellä vuodesta 2000, joista viisi vuotta toimitussihteerinä. Sitä ennen Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä.

 

Aurora Rämö, 30

Toimittaja Suomen Kuvalehdessä vuodesta 2014. Aiemmin työskennellyt Helsingin Sanomissa, Ylioppilaslehdessä ja Ylessä.

Ann-Mari Huhtasen valinta

Toimittaja Ann-Mari Huhtanen valitsi Aurora Rämön ja Elina Järvisen Suomen Kuvalehdessä 18. maaliskuuta 2017 julkaistun jutun Isäntä:

”Kun päivälehdet vuonna 2016 kertoivat ’sarjahukuttajan’ syytteistä, uutisointi lähes huusi featurejuttua. Isäntä vastasi huutoon täydellisesti. Juttu on kylmäävää luettavaa siitä, miten yksi ihminen on tyrannisoinut pitkään ilman, että viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Aloitus näennäisesti kaukaa ja pienestä toimii. Jutussa on hienoja jaksojen aloitus- ja lopetuslauseita sekä huippuun vietyä lauserytmiikkaa. Sitä, kuinka Kontiolahdella on voinut tapahtua näin, lähestytään hiljalleen rakentaen. Kerronnan vihjeet huolehtivat siitä, että lukija pysyy imussa.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta