Huipun tuntumassa

Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osaston puheenjohtajaksi valittu Jarmo Mäkelä haluaa toimintaan uutta virtaa.
JOURNALISTI
2.3.2018

Manu Haapalainen, teksti
Sampo Korhonen, kuva

Ei aivan huipulla, mutta edelleen kunniakkaasti huipun tuntumassa.

Näin voisi tiivistää Ylessä pitkän uran tehneen Jarmo Mäkelän näkemyksen suomalaisen lehdistönvapauden tilasta.

Mäkelän arvio pohjaa kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksiin. Helmikuun alussa Mäkelä valittiin järjestön Suomen osaston puheenjohtajaksi.

Journalismin, ihmisoikeuksien ja kehitysyhteistyön leikkauspisteessä toimiva Toimittajat ilman rajoja tunnetaan parhaiten juuri vuosittaisesta indeksistään. Järjestö sijoitti Suomen vuosien ajan ykköseksi, lehdistönvapauden mallimaaksi.

Viime vuonna Suomi sijoittui kolmanneksi, Norjan ja Ruotsin jälkeen. Tilanne on hyvä, Mäkelä muistuttaa, mutta huolenaiheitakin on ilmaantunut.

”Yleinen käsitys on, että sijoituksen tippuminen johtuu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja Ylen yhteenotosta. Todennäköisesti syitä on muitakin”, Mäkelä sanoo.

”Meillä päättäjien halu puuttua vihapuheeseen on heikompi kuin muissa Pohjoismaissa, mikä myös vaikuttaa sijoitukseemme. Poliitikot eivät ole osoittaneet eettistä ja moraalista johtajuutta, eivätkä riittävävän suoraan sano, että tämä ei kerta kaikkiaan käy.”

Toisena pääuhkana suomalaiselle lehdistönvapaudelle Mäkelä näkee tiedotusvälineiden talousahdingosta johtuvan journalismin tason laskemisen, kiireen ja pinnallisuuden.

”Toisaalta perinteinen media on meillä edelleen erittäin riippumatonta sekä poliittisista päättäjistä että median omistajista”, hän huomauttaa.

”Journalismin valvonta perustuu meillä itsesääntelyyn, ei niinkään lainsäädäntöön. Näiden seikkojen ansiosta porskutamme vertailuissa edelleen.”

 

Jarmo Mäkelä kutsuttiin puheenjohtajaksi järjestön ulkopuolelta. Puheenjohtajavaihdoksen taustalla oli edellisen puheenjohtajan Ilkka Nousiaisen ja järjestön hallituksen erimielisyys Helsingin Sanomien tietovuotouutisoinnista. Nousiainen piti lehden uutisointia ylilyöntinä.

Mäkelä ei ota kiistoihin kantaa, mutta sanoo järjestön kaipaavan lisävirtaa toimintaansa.

”Toiminnassa on tultu seisovaan tilanteeseen, ja nyt on saatava aikaiseksi uusi alku. Jäsenmäärää pitää kasvattaa ja toiminta saada laajemmin suuren yleisön tietoon.”

Toimittajat ilman rajoja asettaa kansainväliselle toiminnalleen vuosittain painopistemaita. Vuonna 2018 parinkymmenen maan joukkoon kuuluvat muun muassa Venäjä, Turkki ja Yhdysvallat. Järjestö tarkkailee painopistemaiden lehdistönvapaustilannetta ja raportoi niistä erityisen aktiivisesti.

”Tällaisten järjestöjen olemassaolo tarjoaa mahdollisuuden yrittää tehdä jotain epäkohtien korjaamiseksi”, Mäkelä sanoo.

”Vaikutamme kansainvälisesti suuntaamalla huomion ongelmiin. Kehitysmaissa tuemme riippumattoman lehdistön kehittymistä. Tie on pitkä, mutta mitään ei tapahdu, ellei ainakin yritetä.”

Jarmo Mäkelä

Ylen toimittaja vuodesta 1981 eläköitymiseensä vuonna 2013.

Ylessä muun muassa television ulkomaanosaston esimiehenä sekä Brysselin ja Moskovan kirjeenvaihtajana.

Kirjoittaa Venäjän uutismediaa seuraavaa kolumnia Helsingin Sanomille.

Jarmo Mäkelä

Ylen toimittaja vuodesta 1981 eläköitymiseensä vuonna 2013.

Ylessä muun muassa television ulkomaanosaston esimiehenä sekä Brysselin ja Moskovan kirjeenvaihtajana.

Kirjoittaa Venäjän uutismediaa seuraavaa kolumnia Helsingin Sanomille.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta