Huipun tuntumassa

Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osaston puheenjohtajaksi valittu Jarmo Mäkelä haluaa toimintaan uutta virtaa.

Jarmo Mäkelä

Ylen toimittaja vuodesta 1981 eläköitymiseensä vuonna 2013.

Ylessä muun muassa television ulkomaanosaston esimiehenä sekä Brysselin ja Moskovan kirjeenvaihtajana.

Kirjoittaa Venäjän uutismediaa seuraavaa kolumnia Helsingin Sanomille.

JOURNALISTI
2.3.2018

Manu Haapalainen, teksti
Sampo Korhonen, kuva

Ei aivan huipulla, mutta edelleen kunniakkaasti huipun tuntumassa.

Näin voisi tiivistää Ylessä pitkän uran tehneen Jarmo Mäkelän näkemyksen suomalaisen lehdistönvapauden tilasta.

Mäkelän arvio pohjaa kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksiin. Helmikuun alussa Mäkelä valittiin järjestön Suomen osaston puheenjohtajaksi.

Journalismin, ihmisoikeuksien ja kehitysyhteistyön leikkauspisteessä toimiva Toimittajat ilman rajoja tunnetaan parhaiten juuri vuosittaisesta indeksistään. Järjestö sijoitti Suomen vuosien ajan ykköseksi, lehdistönvapauden mallimaaksi.

Viime vuonna Suomi sijoittui kolmanneksi, Norjan ja Ruotsin jälkeen. Tilanne on hyvä, Mäkelä muistuttaa, mutta huolenaiheitakin on ilmaantunut.

”Yleinen käsitys on, että sijoituksen tippuminen johtuu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja Ylen yhteenotosta. Todennäköisesti syitä on muitakin”, Mäkelä sanoo.

”Meillä päättäjien halu puuttua vihapuheeseen on heikompi kuin muissa Pohjoismaissa, mikä myös vaikuttaa sijoitukseemme. Poliitikot eivät ole osoittaneet eettistä ja moraalista johtajuutta, eivätkä riittävävän suoraan sano, että tämä ei kerta kaikkiaan käy.”

Toisena pääuhkana suomalaiselle lehdistönvapaudelle Mäkelä näkee tiedotusvälineiden talousahdingosta johtuvan journalismin tason laskemisen, kiireen ja pinnallisuuden.

”Toisaalta perinteinen media on meillä edelleen erittäin riippumatonta sekä poliittisista päättäjistä että median omistajista”, hän huomauttaa.

”Journalismin valvonta perustuu meillä itsesääntelyyn, ei niinkään lainsäädäntöön. Näiden seikkojen ansiosta porskutamme vertailuissa edelleen.”

 

Jarmo Mäkelä kutsuttiin puheenjohtajaksi järjestön ulkopuolelta. Puheenjohtajavaihdoksen taustalla oli edellisen puheenjohtajan Ilkka Nousiaisen ja järjestön hallituksen erimielisyys Helsingin Sanomien tietovuotouutisoinnista. Nousiainen piti lehden uutisointia ylilyöntinä.

Mäkelä ei ota kiistoihin kantaa, mutta sanoo järjestön kaipaavan lisävirtaa toimintaansa.

”Toiminnassa on tultu seisovaan tilanteeseen, ja nyt on saatava aikaiseksi uusi alku. Jäsenmäärää pitää kasvattaa ja toiminta saada laajemmin suuren yleisön tietoon.”

Toimittajat ilman rajoja asettaa kansainväliselle toiminnalleen vuosittain painopistemaita. Vuonna 2018 parinkymmenen maan joukkoon kuuluvat muun muassa Venäjä, Turkki ja Yhdysvallat. Järjestö tarkkailee painopistemaiden lehdistönvapaustilannetta ja raportoi niistä erityisen aktiivisesti.

”Tällaisten järjestöjen olemassaolo tarjoaa mahdollisuuden yrittää tehdä jotain epäkohtien korjaamiseksi”, Mäkelä sanoo.

”Vaikutamme kansainvälisesti suuntaamalla huomion ongelmiin. Kehitysmaissa tuemme riippumattoman lehdistön kehittymistä. Tie on pitkä, mutta mitään ei tapahdu, ellei ainakin yritetä.”

Jarmo Mäkelä

Ylen toimittaja vuodesta 1981 eläköitymiseensä vuonna 2013.

Ylessä muun muassa television ulkomaanosaston esimiehenä sekä Brysselin ja Moskovan kirjeenvaihtajana.

Kirjoittaa Venäjän uutismediaa seuraavaa kolumnia Helsingin Sanomille.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta