Huipun tuntumassa

Jarmo Mäkelä

Ylen toimittaja vuodesta 1981 eläköitymiseensä vuonna 2013.

Ylessä muun muassa television ulkomaanosaston esimiehenä sekä Brysselin ja Moskovan kirjeenvaihtajana.

Kirjoittaa Venäjän uutismediaa seuraavaa kolumnia Helsingin Sanomille.

JOURNALISTI
2.3.2018

Manu Haapalainen, teksti
Sampo Korhonen, kuva

Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osaston puheenjohtajaksi valittu Jarmo Mäkelä haluaa toimintaan uutta virtaa.

Ei aivan huipulla, mutta edelleen kunniakkaasti huipun tuntumassa.

Näin voisi tiivistää Ylessä pitkän uran tehneen Jarmo Mäkelän näkemyksen suomalaisen lehdistönvapauden tilasta.

Mäkelän arvio pohjaa kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksiin. Helmikuun alussa Mäkelä valittiin järjestön Suomen osaston puheenjohtajaksi.

Journalismin, ihmisoikeuksien ja kehitysyhteistyön leikkauspisteessä toimiva Toimittajat ilman rajoja tunnetaan parhaiten juuri vuosittaisesta indeksistään. Järjestö sijoitti Suomen vuosien ajan ykköseksi, lehdistönvapauden mallimaaksi.

Viime vuonna Suomi sijoittui kolmanneksi, Norjan ja Ruotsin jälkeen. Tilanne on hyvä, Mäkelä muistuttaa, mutta huolenaiheitakin on ilmaantunut.

”Yleinen käsitys on, että sijoituksen tippuminen johtuu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja Ylen yhteenotosta. Todennäköisesti syitä on muitakin”, Mäkelä sanoo.

”Meillä päättäjien halu puuttua vihapuheeseen on heikompi kuin muissa Pohjoismaissa, mikä myös vaikuttaa sijoitukseemme. Poliitikot eivät ole osoittaneet eettistä ja moraalista johtajuutta, eivätkä riittävävän suoraan sano, että tämä ei kerta kaikkiaan käy.”

Toisena pääuhkana suomalaiselle lehdistönvapaudelle Mäkelä näkee tiedotusvälineiden talousahdingosta johtuvan journalismin tason laskemisen, kiireen ja pinnallisuuden.

”Toisaalta perinteinen media on meillä edelleen erittäin riippumatonta sekä poliittisista päättäjistä että median omistajista”, hän huomauttaa.

”Journalismin valvonta perustuu meillä itsesääntelyyn, ei niinkään lainsäädäntöön. Näiden seikkojen ansiosta porskutamme vertailuissa edelleen.”

 

Jarmo Mäkelä kutsuttiin puheenjohtajaksi järjestön ulkopuolelta. Puheenjohtajavaihdoksen taustalla oli edellisen puheenjohtajan Ilkka Nousiaisen ja järjestön hallituksen erimielisyys Helsingin Sanomien tietovuotouutisoinnista. Nousiainen piti lehden uutisointia ylilyöntinä.

Mäkelä ei ota kiistoihin kantaa, mutta sanoo järjestön kaipaavan lisävirtaa toimintaansa.

”Toiminnassa on tultu seisovaan tilanteeseen, ja nyt on saatava aikaiseksi uusi alku. Jäsenmäärää pitää kasvattaa ja toiminta saada laajemmin suuren yleisön tietoon.”

Toimittajat ilman rajoja asettaa kansainväliselle toiminnalleen vuosittain painopistemaita. Vuonna 2018 parinkymmenen maan joukkoon kuuluvat muun muassa Venäjä, Turkki ja Yhdysvallat. Järjestö tarkkailee painopistemaiden lehdistönvapaustilannetta ja raportoi niistä erityisen aktiivisesti.

”Tällaisten järjestöjen olemassaolo tarjoaa mahdollisuuden yrittää tehdä jotain epäkohtien korjaamiseksi”, Mäkelä sanoo.

”Vaikutamme kansainvälisesti suuntaamalla huomion ongelmiin. Kehitysmaissa tuemme riippumattoman lehdistön kehittymistä. Tie on pitkä, mutta mitään ei tapahdu, ellei ainakin yritetä.”

Jarmo Mäkelä

Ylen toimittaja vuodesta 1981 eläköitymiseensä vuonna 2013.

Ylessä muun muassa television ulkomaanosaston esimiehenä sekä Brysselin ja Moskovan kirjeenvaihtajana.

Kirjoittaa Venäjän uutismediaa seuraavaa kolumnia Helsingin Sanomille.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta