Huipun tuntumassa

Jarmo Mäkelä

Ylen toimittaja vuodesta 1981 eläköitymiseensä vuonna 2013.

Ylessä muun muassa television ulkomaanosaston esimiehenä sekä Brysselin ja Moskovan kirjeenvaihtajana.

Kirjoittaa Venäjän uutismediaa seuraavaa kolumnia Helsingin Sanomille.

JOURNALISTI
2.3.2018

Manu Haapalainen, teksti
Sampo Korhonen, kuva

Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osaston puheenjohtajaksi valittu Jarmo Mäkelä haluaa toimintaan uutta virtaa.

Ei aivan huipulla, mutta edelleen kunniakkaasti huipun tuntumassa.

Näin voisi tiivistää Ylessä pitkän uran tehneen Jarmo Mäkelän näkemyksen suomalaisen lehdistönvapauden tilasta.

Mäkelän arvio pohjaa kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksiin. Helmikuun alussa Mäkelä valittiin järjestön Suomen osaston puheenjohtajaksi.

Journalismin, ihmisoikeuksien ja kehitysyhteistyön leikkauspisteessä toimiva Toimittajat ilman rajoja tunnetaan parhaiten juuri vuosittaisesta indeksistään. Järjestö sijoitti Suomen vuosien ajan ykköseksi, lehdistönvapauden mallimaaksi.

Viime vuonna Suomi sijoittui kolmanneksi, Norjan ja Ruotsin jälkeen. Tilanne on hyvä, Mäkelä muistuttaa, mutta huolenaiheitakin on ilmaantunut.

”Yleinen käsitys on, että sijoituksen tippuminen johtuu pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja Ylen yhteenotosta. Todennäköisesti syitä on muitakin”, Mäkelä sanoo.

”Meillä päättäjien halu puuttua vihapuheeseen on heikompi kuin muissa Pohjoismaissa, mikä myös vaikuttaa sijoitukseemme. Poliitikot eivät ole osoittaneet eettistä ja moraalista johtajuutta, eivätkä riittävävän suoraan sano, että tämä ei kerta kaikkiaan käy.”

Toisena pääuhkana suomalaiselle lehdistönvapaudelle Mäkelä näkee tiedotusvälineiden talousahdingosta johtuvan journalismin tason laskemisen, kiireen ja pinnallisuuden.

”Toisaalta perinteinen media on meillä edelleen erittäin riippumatonta sekä poliittisista päättäjistä että median omistajista”, hän huomauttaa.

”Journalismin valvonta perustuu meillä itsesääntelyyn, ei niinkään lainsäädäntöön. Näiden seikkojen ansiosta porskutamme vertailuissa edelleen.”

 

Jarmo Mäkelä kutsuttiin puheenjohtajaksi järjestön ulkopuolelta. Puheenjohtajavaihdoksen taustalla oli edellisen puheenjohtajan Ilkka Nousiaisen ja järjestön hallituksen erimielisyys Helsingin Sanomien tietovuotouutisoinnista. Nousiainen piti lehden uutisointia ylilyöntinä.

Mäkelä ei ota kiistoihin kantaa, mutta sanoo järjestön kaipaavan lisävirtaa toimintaansa.

”Toiminnassa on tultu seisovaan tilanteeseen, ja nyt on saatava aikaiseksi uusi alku. Jäsenmäärää pitää kasvattaa ja toiminta saada laajemmin suuren yleisön tietoon.”

Toimittajat ilman rajoja asettaa kansainväliselle toiminnalleen vuosittain painopistemaita. Vuonna 2018 parinkymmenen maan joukkoon kuuluvat muun muassa Venäjä, Turkki ja Yhdysvallat. Järjestö tarkkailee painopistemaiden lehdistönvapaustilannetta ja raportoi niistä erityisen aktiivisesti.

”Tällaisten järjestöjen olemassaolo tarjoaa mahdollisuuden yrittää tehdä jotain epäkohtien korjaamiseksi”, Mäkelä sanoo.

”Vaikutamme kansainvälisesti suuntaamalla huomion ongelmiin. Kehitysmaissa tuemme riippumattoman lehdistön kehittymistä. Tie on pitkä, mutta mitään ei tapahdu, ellei ainakin yritetä.”

Jarmo Mäkelä

Ylen toimittaja vuodesta 1981 eläköitymiseensä vuonna 2013.

Ylessä muun muassa television ulkomaanosaston esimiehenä sekä Brysselin ja Moskovan kirjeenvaihtajana.

Kirjoittaa Venäjän uutismediaa seuraavaa kolumnia Helsingin Sanomille.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta