JSN lanseerasi vastuullisen journalismin merkin

JOURNALISTI
2.3.2018

Manu Marttinen, teksti

Neuvosto toivoo, että tiedotusvälineet ottavat merkin käyttöön pysyvästi.

Julkisen sanan neuvosto on tehnyt tiedotusvälineiden käyttöön Vastuullisen journalismin merkin. Sitä voivat käyttää JSN:n sääntelyn piiriin kuuluvat tiedotusvälineet, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan Journalistin ohjeita.

Merkin käyttöä valvoo ja hallinnoi Julkisen sanan neuvosto.

Merkistä on olemassa pysty- ja vaakaversio neljänä eri värivaihtoehtona. JSN suosittelee käyttämään merkin lanseerausvaiheessa ensisijaisesti merkin sinistä pystyversiota, jossa lukee ”vastuullista journalismia”. Merkistä on tehty ruotsin- ja pohjoissaamenkieliset merkkiversiot.

Neuvosto toivoo, että tiedotusvälineet ottavat merkin käyttöön pysyvästi.

Julkisen sanan neuvosto, Vastuullisen journalismin merkki

5 2020

Arkisto

Koronavirusepidemia vyöryi päälle kuin hyökyaalto. Hallinnon ja viranomaisten viestijöille koittivat vaikeat ajat. Median palvelu ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla, THL:n viestintäjohtaja Päivi Väyrynen sanoo.

Kuvauskeikkojen sijaan jyväskyläläinen freelancer Pasi Hakala on tehnyt tänä keväänä töitä kasvisravintolan keittiössä.

Toinen ammatti pelasti valokuvaaja Pasi Hakalan kevään – 66 prosenttia freelancereista kertoo keikkojen vähentyneen koronakriisin aikana

Kuuluuko kääntäminen jokaisen toimittajan perustaitoihin? Mediatalojen mukaan kyllä, mutta koulutusta tarjotaan vähän

Kirkkopolitiikkaa Horisontissa käsitellyt toimittaja Samuli Suonpää toivoo, että Horisonttia tehtäisiin kirkon sijaan Ylellä. ”Olen ylpeä joka jaksosta minkä olen tehnyt, mutta monta hyvää juttua jäi tekemättä. Ehkä ne tärkeimmät.”

Palkittua uskontojournalismiohjelmaa on tehty vuosia kirkon viestinnässä. Entisten tekijöiden mukaan järjestely ei toimi, ja seurauksena on riippumattomuusongelmia.

Yritys lupasi tonnien juttupalkkion, jos sen tilaaman tekstin myisi Hesariin tai naistenlehtiin

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Annika Karvonen on testannut työssään konekäännöksiä tekevää ohjelmaa. Hänen työtään se ei ole nopeuttanut, mutta joissain tilanteissa siitä voi olla apua.

Kääntäjille koneapuri ja roima palkanalennus - ammattilaiset ja tutkijat tyrmäävät konekäännökset

Kaivosyhtiö halusi varata oikeuden vaatia Anitra Rönköltä ja hänen työpariltaan kustannuksia, jotka aiheutuisivat sen virheellisenä pitämästä uutisoinnista. Jutun julkaisun jälkeen yhtiöstä ei kuitenkaan ole enää kuulunut.

Kun freelancer joutuu haastateltavan painostamaksi, toimeksiantajan tuki on tärkeää. Jälkipuintiin tuhrautuu työaikaa, vaikka jutussa olisi kaikki kunnossa.

Alexia Sahl är glad över att ha fått både praktikplats och sommarjobb på Vasabladet och Syd-Österbotten. ”En sommar utan jobb skulle vara otroligt tråkigt och ekonomiskt tuff.”

Alexia Sahl inleder drömjobbet på distans

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Pekka Moliis arvelee, että tulevan kesän loma saattaa olla poikkeuksellinen, koska korona on syönyt satunnaiset juttukeikat vakituisten toimeksiantojen rinnalta. Ainakaan matkoille tulee tuskin lähdettyä.

Lomalle jäämistä suunnittelevan freelancerin vaakakupeissa ovat tulot ja työkyky. Vapaata varten on varattava aikaa ja rahaa.

Meillä viestintäalan osaajilla on liikaa valtaa journalistisiin sisältöihin, eikä se ole lopulta omakaan etumme, kirjoittaa Jaakko Kilpeläinen

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Maakuntalehdillä ei ole nuorille mitään tarjottavaa, kirjoittaa Tuija Siltamäki

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Coronaviruset har haft flera effekter på SPT:s nya regionalt stärkta organisation. Nytillträdda Jeanette Östman har exempelvis inte kunnat arbeta lika mycket ute på fältet, där hon trivs allra bäst.

När nyhetsbyrån SPT förstärkte närvaron i regionerna valde Östman att återvända

Joskus on käytävä ihan pankkikonttorissakin, kuten Solja Virkkunen teki Nokialla. Lehteen Virkkunen kirjoitti pankkien päivittäispalveluista.

Solja Virkkunen tekee Kuluttaja-lehteen testejä, joista kirjoittaminen on erityisen tarkkaa työtä

Petri Laine testasi toukokuun alkupuolella Retki-lehdelle kotatelttoja. ”Retkeily on aina ollut lähellä sydäntäni, vaikka olen alkanut harrastaa sitä systemaattisemmin vasta nyt aikuisiällä”, Laine sanoo. ”Realistisempi kuva työstäni olisi silti sotkuinen työpöytä ja kaksi monitoria.”

Retki-lehden päätoimittaja Petri Laine selvittää, millaisessa teltassa lukija nukkuu parhaiten

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Sami Koiviston mukaan journalistien häirinnän esillä pitäminen madaltaa kynnystä puhua siitä. Hän korostaa, että häirintä on myös työsuojelukysymys, josta työnantajalla on vastuunsa. ”Kenenkään ei pidä kokea, että häirintä on luonnollinen osa tätä työtä”, Koivisto painottaa.

Mediatalot ohjeistavat työntekijöitä häirinnän kohtaamiseen vaihtelevasti – Yle jakoi ohjeensa kaikille

Nu ska köttpirogens historia få en egen bok

Media Work -tutkimus kertoo keskittymisen vaikeutuneen

Seiskan Jari Peltomäki haluaa tarjota laadukkaita sirkushuveja

Mediatietoisuuspeli auttaa tunnistamaan valeuutiset

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Kullaa kestää gallupmuistoissa

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

Palkkatuki olisi media-alan liittojen mieleen

Koronakriisi sai viestijät kiireisiksi

Järjestöt haluavat pitää lomautus-yt:t nopeina

« Takaisin

Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta