Alkuvuoden yt-neuvotteluissa irtisanomisia

JOURNALISTI
2.3.2018

Nina Erho, teksti

Yt-neuvotteluja on käynnissä Turun Sanomissa ja Mediatalo Esassa.

Savon Sanomat tiedotti 12. helmikuuta yt-neuvottelujen päätteeksi neljän toimittajan irtisanomisesta. Lisäksi toimituksessa osa-aikaistettiin kaksi, yksi määräaikainen työsuhde päättyi ja eläkkeelle siirtyy yksi toimittaja. Savon Sanomat on osa mediakonserni Keskisuomalaista.

Alkuvuodesta journalisteja on yt-neuvottelujen päätteeksi irtisanottu myös Salon Seudun Sanomista, Radio Voimasta ja Demokraatista.

Salon Seudun Sanomista irtisanottiin kolme henkilöä, joista yksi toimituksesta. Lisäksi toimituksessa toteutetaan eläkejärjestelyjä. Salon Seudun Sanomat on osa TS-Yhtymää.

Radio Voimasta irtisanottiin yksi journalisti, eikä määräaikaisia työsuhteita uusita.

Radio Voima on osa Mediatalo Esaa, joka kuuluu Keskisuomalainen-konserniin.

Demokraatista irtisanottiin neljä henkilöä, joista kolme journalisteja.

 

Turun Sanomissa ovat käynnissä koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Töiden päättyminen uhkaa 22 henkilöä, joista toimituksessa työskentelevien osuus on 16 työntekijää.

Journalistiliiton jäsenistä muodostuva lehden toimitusosasto on vedonnut Turun Sanomat Oy:n ja TS-Yhtymän omistajiin irtisanomisten välttämiseksi.

”Printtivetoisen median liiketoimintamallien muutokseen olisi reagoitava muulla tavoin kuin vähentämällä väkeä, jotta tärkeätä osaamista ei mene hukkaan ja inhimillisiltä vaikeuksilta vältytään”, osasto toteaa. Se on huolissaan journalistien jaksamisesta sekä siitä, miten Turun Sanomat pysyy jatkossakin laadukkaana mediana.

Mediatalo Esassa käynnissä ovat yt-neuvottelut, joiden mahdolliset henkilövaikutukset koskevat korkeintaan 12 työsuhdetta. Kaikkiaan neuvottelut koskevat yli sataa työntekijää. Mediatalo Esan medioita ovat Etelä-Suomen Sanomat, Itä-Häme, Uusi Lahti -lehti, Seutu4-lehdet ja Radio Voima.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta