Vähemmän vaaleista

JOURNALISTI
9.2.2018

Janne Zareff

janne.zareff@yle.fi

Presidentinvaalit on luultavasti näyttävin politiikan mediatapahtuma, joka osuu esimerkiksi istuvan hallituksen koko kaudelle. Mutta onko se tärkein, kysyy Janne Zareff.

Vaalikoneita. Vaalitenttejä. Uutisia ehdokkaiden lapsuudesta, perheestä, harrastuksista ja tietenkin heidän ajamastaan politiikasta. Ja huipennuksena vaali-illan liveseurannat ja tuloslähetykset miljoonayleisölle.

Lopputulos: nykyinen, mielipidemittausten mukaan kansalaisten vahvasti arvostama presidentti valittiin odotetusti ensimmäisellä kierroksella.

Presidentinvaalit on luultavasti näyttävin politiikan mediatapahtuma, joka osuu esimerkiksi istuvan hallituksen koko kaudelle. Mutta onko se tärkein? Vaikuttaako presidentinvaalien lopputulos meidän kansalaisten elämään enemmän kuin monet, monet hallituksen hankkeet, jotka vaalikaudessa ehditään ajaa läpi?

Kun asiaa miettii, niin se, kenet vaaleissa valitaan, ei ole yhtä tärkeää kuin se, millaisia päätöksiä vaalien välissä tehdään.

Tietenkin vaalien tulos, etenkin eduskuntavaaleissa, määrittää mitä suurimmassa määrin sitä, mitä vaalien välissä tapahtuu. Vaalit ovat tärkeä osa edustuksellisen demokratian toimintaa. Niiden ei kuitenkaan pidä olla ainoa osa sitä.

Demokratian toimimisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että se, mitä vaalien välissä tapahtuu, myös näkyy niissä vaaleissa. Siksi voidaan hyvin sanoa, että kansalaisina meidän on paljon tärkeämpää kiinnittää huomiomme poliitikkojen toimintaan vaalien välissä kuin vaalikampanjoiden ja vaalien aikana.

Näemmekö vielä presidentinvaaleja vastaavan riehan esimerkiksi sote-uudistuksesta, joka määrittää meidän terveydenhuoltomme tason hamaan tulevaisuuteen? Toki uudistuksen käänteitä on uutismediassa seurattu tarkasti ja asiantuntevasti.

Rutiiniseuranta, olipa se miten asiantuntevaa hyvänsä, ei kuitenkaan voi kiinnittää huomiotamme samalla tavalla kuin esimerkiksi presidentinvaalien ympärille rakennettu tiedon karnevaali.

Korostammeko liiaksi vaaleja? Tuskin monikaan ajattelee, että kansalaisten aktiivisuus kuuluu vain niihin. Pitäisikö mediataloissa alkaa suhtautua vaaleihin enemmän rutiiniuutisoitavana ilmiönä ja alkaa niiden sijaan ohjata resursseja niistä tapahtumista kertomiseen, jotka aidosti ja suoraan vaikuttavat meidän kaikkien elämään?



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta