Vähemmän vaaleista

JOURNALISTI
9.2.2018

Janne Zareff

janne.zareff@yle.fi

Presidentinvaalit on luultavasti näyttävin politiikan mediatapahtuma, joka osuu esimerkiksi istuvan hallituksen koko kaudelle. Mutta onko se tärkein, kysyy Janne Zareff.

Vaalikoneita. Vaalitenttejä. Uutisia ehdokkaiden lapsuudesta, perheestä, harrastuksista ja tietenkin heidän ajamastaan politiikasta. Ja huipennuksena vaali-illan liveseurannat ja tuloslähetykset miljoonayleisölle.

Lopputulos: nykyinen, mielipidemittausten mukaan kansalaisten vahvasti arvostama presidentti valittiin odotetusti ensimmäisellä kierroksella.

Presidentinvaalit on luultavasti näyttävin politiikan mediatapahtuma, joka osuu esimerkiksi istuvan hallituksen koko kaudelle. Mutta onko se tärkein? Vaikuttaako presidentinvaalien lopputulos meidän kansalaisten elämään enemmän kuin monet, monet hallituksen hankkeet, jotka vaalikaudessa ehditään ajaa läpi?

Kun asiaa miettii, niin se, kenet vaaleissa valitaan, ei ole yhtä tärkeää kuin se, millaisia päätöksiä vaalien välissä tehdään.

Tietenkin vaalien tulos, etenkin eduskuntavaaleissa, määrittää mitä suurimmassa määrin sitä, mitä vaalien välissä tapahtuu. Vaalit ovat tärkeä osa edustuksellisen demokratian toimintaa. Niiden ei kuitenkaan pidä olla ainoa osa sitä.

Demokratian toimimisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että se, mitä vaalien välissä tapahtuu, myös näkyy niissä vaaleissa. Siksi voidaan hyvin sanoa, että kansalaisina meidän on paljon tärkeämpää kiinnittää huomiomme poliitikkojen toimintaan vaalien välissä kuin vaalikampanjoiden ja vaalien aikana.

Näemmekö vielä presidentinvaaleja vastaavan riehan esimerkiksi sote-uudistuksesta, joka määrittää meidän terveydenhuoltomme tason hamaan tulevaisuuteen? Toki uudistuksen käänteitä on uutismediassa seurattu tarkasti ja asiantuntevasti.

Rutiiniseuranta, olipa se miten asiantuntevaa hyvänsä, ei kuitenkaan voi kiinnittää huomiotamme samalla tavalla kuin esimerkiksi presidentinvaalien ympärille rakennettu tiedon karnevaali.

Korostammeko liiaksi vaaleja? Tuskin monikaan ajattelee, että kansalaisten aktiivisuus kuuluu vain niihin. Pitäisikö mediataloissa alkaa suhtautua vaaleihin enemmän rutiiniuutisoitavana ilmiönä ja alkaa niiden sijaan ohjata resursseja niistä tapahtumista kertomiseen, jotka aidosti ja suoraan vaikuttavat meidän kaikkien elämään?



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta