Vähemmän vaaleista

JOURNALISTI
9.2.2018

Janne Zareff

janne.zareff@yle.fi

Presidentinvaalit on luultavasti näyttävin politiikan mediatapahtuma, joka osuu esimerkiksi istuvan hallituksen koko kaudelle. Mutta onko se tärkein, kysyy Janne Zareff.

Vaalikoneita. Vaalitenttejä. Uutisia ehdokkaiden lapsuudesta, perheestä, harrastuksista ja tietenkin heidän ajamastaan politiikasta. Ja huipennuksena vaali-illan liveseurannat ja tuloslähetykset miljoonayleisölle.

Lopputulos: nykyinen, mielipidemittausten mukaan kansalaisten vahvasti arvostama presidentti valittiin odotetusti ensimmäisellä kierroksella.

Presidentinvaalit on luultavasti näyttävin politiikan mediatapahtuma, joka osuu esimerkiksi istuvan hallituksen koko kaudelle. Mutta onko se tärkein? Vaikuttaako presidentinvaalien lopputulos meidän kansalaisten elämään enemmän kuin monet, monet hallituksen hankkeet, jotka vaalikaudessa ehditään ajaa läpi?

Kun asiaa miettii, niin se, kenet vaaleissa valitaan, ei ole yhtä tärkeää kuin se, millaisia päätöksiä vaalien välissä tehdään.

Tietenkin vaalien tulos, etenkin eduskuntavaaleissa, määrittää mitä suurimmassa määrin sitä, mitä vaalien välissä tapahtuu. Vaalit ovat tärkeä osa edustuksellisen demokratian toimintaa. Niiden ei kuitenkaan pidä olla ainoa osa sitä.

Demokratian toimimisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että se, mitä vaalien välissä tapahtuu, myös näkyy niissä vaaleissa. Siksi voidaan hyvin sanoa, että kansalaisina meidän on paljon tärkeämpää kiinnittää huomiomme poliitikkojen toimintaan vaalien välissä kuin vaalikampanjoiden ja vaalien aikana.

Näemmekö vielä presidentinvaaleja vastaavan riehan esimerkiksi sote-uudistuksesta, joka määrittää meidän terveydenhuoltomme tason hamaan tulevaisuuteen? Toki uudistuksen käänteitä on uutismediassa seurattu tarkasti ja asiantuntevasti.

Rutiiniseuranta, olipa se miten asiantuntevaa hyvänsä, ei kuitenkaan voi kiinnittää huomiotamme samalla tavalla kuin esimerkiksi presidentinvaalien ympärille rakennettu tiedon karnevaali.

Korostammeko liiaksi vaaleja? Tuskin monikaan ajattelee, että kansalaisten aktiivisuus kuuluu vain niihin. Pitäisikö mediataloissa alkaa suhtautua vaaleihin enemmän rutiiniuutisoitavana ilmiönä ja alkaa niiden sijaan ohjata resursseja niistä tapahtumista kertomiseen, jotka aidosti ja suoraan vaikuttavat meidän kaikkien elämään?



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta