Uutinen vaaliaamuna

JOURNALISTI
9.2.2018

Vesa Heikkinen

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Pari kelettä pääsi ilmoille. Miten Yle voi tällä tavalla uutisoiden dissata demokratiaa, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Joskus yksittäinen uutinen alkaa yskittää. Näin kävi presidentinvaalipäivän aamuna, kun kuuntelin Ylen radiouutisia, hörpin aamukahvia ja virittäydyin tämän demokratian juhlapäivän ylevään tunnelmaan.

Täh! Mitä siellä oikein sanottiin! Että Niinistön valinta varmistuu jo ennakkoäänien perusteella?

Kahvia läikähti kaulukselle, unet karisivat silmistä. Oli pakko mennä Ylen nettisivuille tarkistamaan, mistä oikein on kysymys. Pian löysinkin räväkästi otsikoidun jutun: Professori: Niinistön valinta varmistuu jo iltakahdeksalta – vaalipäivän yllätysnousijaa ei tule.

Pam! Turha siis mennä enää äänestämään. Niinistö on jo voittanut.

Pari kelettä pääsi ilmoille. Miten Yle voi tällä tavalla uutisoiden dissata demokratiaa!

Primitiivireaktiosta toivuttuani yritin miettiä analyyttisesti, mikä Ylen vaaliuutisessa mättää. Sekö, että moni äänestäjä luki uutisesta vain somessa levitetyn otsikon? Toki se, mutta jokin muukin, jokin kontekstiin liittyvä.

Me kielentutkijat puhumme paljon kontekstista, usein hämärästi. Termillä viitataan milloin yksittäisen sanan kanssa samassa tekstissä käytettyihin muihin sanoin, milloin tilanteeseen, jossa sanaa on käytetty, milloin tekstin julkaisualustaan, milloin abstrakteihin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin.

Kaikki nämä kontekstit ovat olennaisia, kun mietitään sitä, miten tekstien viestejä tulkitaan. Nyt tulkinnan kannalta erityisen merkitykselliseksi tuli uutisen julkaisemisen ajankohta.

Kun potentiaaliselle äänestäjälle kerrotaan vaalipäivän aamuna Ylen uutisessa oikein rohvessoorin tietoihin viitaten, että vaalit ovat jo ratkenneet, miten äänestäjä tätä tekstiä tulkitsee? Kriittisimmät huutavat, että propagandaa. Uneliaimmat tuumivat, että se oli sitten siinä. Takaisin nukkumaan.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta