Maanpaossa. Etiopialainen toimittaja Muluken Tesfaw sai joulukuussa 2016 turvapaikan Suomesta. Hän käy kielikoulua ja pyrkii aktivistina vaikuttamaan siihen, miten Euroopan maat kirjoittavat Afrikasta.

Turvassa

JOURNALISTI
9.2.2018

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Minna Kurjenluoma, kuva

Toimittaja Muluken Tesfaw joutui jättämään kotimaansa Etiopian, kun maan hallitus oli aikeissa passittaa miehen vankilaan. Hän sai Suomesta turvapaikan vuonna 2016.

Etiopialainen toimittaja Muluken Tesfaw päätyi Suomeen vähän sattumalta. Ironista kyllä, hän tuli Suomeen lehdistönvapauden nimissä – ja joutui jäämään lehdistönvapauden puutteen takia.

Oli toukokuu 2016, ja Suomi isännöi maailman lehdistönvapauden päivän kunniaksi järjestettyä kansainvälistä konferenssia. Helsinkiin saapui noin 800 toimittajaa ja muuta media-alan ammattilaista ympäri maailmaa. Kehittyvistä maista tuli osallistujia ulkoministeriön kutsumana ja maksamana.

Tesfaw oli yksi heistä. Hän vain ei koskaan päässyt lähtemään takaisin kotimaahansa. Etiopian hallitusta kritisoiva toimittaja oli vaarassa joutua vankilaan.

Pian konferenssin jälkeen Tesfaw kävi Ruotsissa sikäläisten kollegoiden kutsumana. Siellä ollessaan hän sai lähipiiriltään Etiopiasta viestejä, ettei olisi turvallista palata. Poliisi oli kuulustellut hänen kollegaansa ja kysynyt hänen olinpaikastaan.

Tesfaw haki turvapaikkaa Ruotsista, jossa on isompi etiopialaisten yhteisö kuin Suomessa. Dublinin sopimuksen nojalla hänet kuitenkin siirrettiin Suomeen, jonka kautta hän oli tullut Eurooppaan. Hän anoi turvapaikkaa täällä.

Joulukuussa 2016, vain pari viikkoa Maahanmuuttoviraston haastattelun jälkeen, Tesfaw sai myönteisen päätöksen.

”Se oli hyvin nopeaa”, hän toteaa noin vuotta myöhemmin, loppuvuodesta 2017.

Päätöksen nopeudesta voi päätellä, että Tesfaw oli ilmeisessä vaarassa.

”Henkilökohtainen uhka ja vainon vaara oli niin selvä”, sanoo Journalistiliiton kansainvälinen asiamies Juha Rekola.

 

Kesän 2016 jälkeen parisenkymmentä Suomesta turvapaikkaa hakenutta toimittajaa on ottanut yhteyttä Journalistiliittoon. Rekola on kirjoittanut heistä lausuntoja, joissa on avannut heidän kotimaidensa tilannetta ja toimittajan työn erityistä luonnetta.

Rekola kertoo, että joissain tapauksissa hallinto-oikeus on käyttänyt hänen lausuntojensa tietoja perusteina ja kumonnut Maahanmuuttoviraston antamia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Myös Tesfaw otti yhteyttä liittoon. Rekola jutteli hänen oikeusavustajansa kanssa, ja he totesivat, että mitään lausuntoa ei edes tarvitse kirjoittaa. Tesfawiin kohdistuva vaara oli ilmeinen muutenkin.

Tesfaw on kirjoittanut lukuisista ihmisoikeusrikkomuksista ja korruptiosta. Hän on kirjoittanut esimerkiksi maiden pakkolunastuksista, jotka johtivat mielenosoituksiin, joihin hallitus vastasi väkivallalla ja tappoi mielenosoittajia.

Suomeen saapumisensa jälkeen Tesfaw julkaisi kirjan, jossa hän syyttää Etiopian hallitusta etnisen ryhmän kansanmurhasta. Kirja oli yksi syy hakea turvapaikkaa: jos hän olisi julkaissut kirjan Etiopiassa ollessaan, hän olisi voinut joutua vankilaan.

Etiopia on Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittain julkaisemassa lehdistönvapausindeksissä huonoimman viidenneksen joukossa, sijalla 150. Järjestön mukaan maassa käytetään systemaattisesti terrorismisyytteitä toimittajia vastaan.

Seurauksena voi olla vuosien vankilatuomioita, ja toimittajia saatetaan pitää pidätettyinä pitkiäkin aikoja ilman oikeudenkäyntiä. Lehtiä on lakkautettu, niin myös Tesfawin omistama sanomalehti.

Tesfaw kertoo, että hänellä on ystäviä vaarassa, vangittuina ja maanpaossa. Hän kertoo itse olleensa pidätettynä kerran, kymmenen päivän ajan, mutta syytteitä ei nostettu. Vuoden 2015 parlamenttivaalien aikaan hän piileksi eräässä luostarissa.

”Valtapuolue hallitsee 100 prosenttia parlamentin paikoista. Ne olivat symboliset vaalit.”

 

Tesfawista kuulee, että hän on erittäin huolissaan. Hän ihmettelee, miksi länsimaisessa mediassa kerrotaan niin vähän Etiopiasta, vaikka tilanne siellä on kaoottinen. Ja hän haluaa, että Euroopan maat eivät tukisi kehitysyhteistyövaroilla Etiopian hallintoa.

Tesfaw jatkaa Etiopian ongelmista kirjoittamista Suomesta käsin, alustaksi vain on vaihtunut sosiaalinen media. Hänellä on Facebookissa yli 57 000 seuraajaa, ja hän kirjoittaa sinne jopa monta kertaa päivässä. Hän kertoo saavansa kontakteiltaan Etiopiasta tietoja.

Omien sanojensa mukaan Tesfaw on kulkenut polun, jonka alussa hän oli toimittaja, keskellä bloggaaja, ja nykyään hän on aktivisti.

”Etiopiassa tosin on lähes sama asia olla journalisti, bloggaaja tai aktivisti.”

Hän haluaisi jatkaa toimittajan töitä Suomessakin, mutta kielimuurin takia se on vaikeaa. Hän kuitenkin ajattelee, että Suomi on täynnä mahdollisuuksia. Suomessa on vapaus. Viime vuoden loppupuolella Tesfaw sai myös vaimonsa Suomeen.

Tällä hetkellä Tesfaw on työttömänä, käy kielikoulua ja kirjoittaa aktivistina. Tulevaisuudessa hän haluaisi jatkaa psykologian opintojaan, julkaista kirjoja ja lehtiä tai perustaa etiopialaisen kahvilan.

Ennen kaikkea hän haluaa vaikuttaa siihen, että Euroopan maat muuttavat politiikkaansa Afrikan suhteen eivätkä anna kehitysapua seuraamatta sitä, mihin raha käytetään.

 

Tesfaw kaivaa puhelimestaan esiin Facebookin kansikuvansa. Kuvassa on nuori mies mielenosoituksessa.

”Hänet tapettiin. Tunsin hänet, hän oli turistiopas.”

Tesfaw kertoo, että mies oli sosiaalinen ja sanavalmis, ja vietti työnsä takia suurimman osan ajasta ulkomaalaisten kanssa. Hänet tapettiin isojen mielenosoitusten yhteydessä, niin kuin monia muitakin.

Tesfaw ei ole vaihtanut kansikuvaansa yli vuoteen, koska haluaa muistaa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta