Turvassa

Toimittaja Muluken Tesfaw joutui jättämään kotimaansa Etiopian, kun maan hallitus oli aikeissa passittaa miehen vankilaan. Hän sai Suomesta turvapaikan vuonna 2016.

Maanpaossa. Etiopialainen toimittaja Muluken Tesfaw sai joulukuussa 2016 turvapaikan Suomesta. Hän käy kielikoulua ja pyrkii aktivistina vaikuttamaan siihen, miten Euroopan maat kirjoittavat Afrikasta.

JOURNALISTI
9.2.2018

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Minna Kurjenluoma, kuva

Etiopialainen toimittaja Muluken Tesfaw päätyi Suomeen vähän sattumalta. Ironista kyllä, hän tuli Suomeen lehdistönvapauden nimissä – ja joutui jäämään lehdistönvapauden puutteen takia.

Oli toukokuu 2016, ja Suomi isännöi maailman lehdistönvapauden päivän kunniaksi järjestettyä kansainvälistä konferenssia. Helsinkiin saapui noin 800 toimittajaa ja muuta media-alan ammattilaista ympäri maailmaa. Kehittyvistä maista tuli osallistujia ulkoministeriön kutsumana ja maksamana.

Tesfaw oli yksi heistä. Hän vain ei koskaan päässyt lähtemään takaisin kotimaahansa. Etiopian hallitusta kritisoiva toimittaja oli vaarassa joutua vankilaan.

Pian konferenssin jälkeen Tesfaw kävi Ruotsissa sikäläisten kollegoiden kutsumana. Siellä ollessaan hän sai lähipiiriltään Etiopiasta viestejä, ettei olisi turvallista palata. Poliisi oli kuulustellut hänen kollegaansa ja kysynyt hänen olinpaikastaan.

Tesfaw haki turvapaikkaa Ruotsista, jossa on isompi etiopialaisten yhteisö kuin Suomessa. Dublinin sopimuksen nojalla hänet kuitenkin siirrettiin Suomeen, jonka kautta hän oli tullut Eurooppaan. Hän anoi turvapaikkaa täällä.

Joulukuussa 2016, vain pari viikkoa Maahanmuuttoviraston haastattelun jälkeen, Tesfaw sai myönteisen päätöksen.

”Se oli hyvin nopeaa”, hän toteaa noin vuotta myöhemmin, loppuvuodesta 2017.

Päätöksen nopeudesta voi päätellä, että Tesfaw oli ilmeisessä vaarassa.

”Henkilökohtainen uhka ja vainon vaara oli niin selvä”, sanoo Journalistiliiton kansainvälinen asiamies Juha Rekola.

 

Kesän 2016 jälkeen parisenkymmentä Suomesta turvapaikkaa hakenutta toimittajaa on ottanut yhteyttä Journalistiliittoon. Rekola on kirjoittanut heistä lausuntoja, joissa on avannut heidän kotimaidensa tilannetta ja toimittajan työn erityistä luonnetta.

Rekola kertoo, että joissain tapauksissa hallinto-oikeus on käyttänyt hänen lausuntojensa tietoja perusteina ja kumonnut Maahanmuuttoviraston antamia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Myös Tesfaw otti yhteyttä liittoon. Rekola jutteli hänen oikeusavustajansa kanssa, ja he totesivat, että mitään lausuntoa ei edes tarvitse kirjoittaa. Tesfawiin kohdistuva vaara oli ilmeinen muutenkin.

Tesfaw on kirjoittanut lukuisista ihmisoikeusrikkomuksista ja korruptiosta. Hän on kirjoittanut esimerkiksi maiden pakkolunastuksista, jotka johtivat mielenosoituksiin, joihin hallitus vastasi väkivallalla ja tappoi mielenosoittajia.

Suomeen saapumisensa jälkeen Tesfaw julkaisi kirjan, jossa hän syyttää Etiopian hallitusta etnisen ryhmän kansanmurhasta. Kirja oli yksi syy hakea turvapaikkaa: jos hän olisi julkaissut kirjan Etiopiassa ollessaan, hän olisi voinut joutua vankilaan.

Etiopia on Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittain julkaisemassa lehdistönvapausindeksissä huonoimman viidenneksen joukossa, sijalla 150. Järjestön mukaan maassa käytetään systemaattisesti terrorismisyytteitä toimittajia vastaan.

Seurauksena voi olla vuosien vankilatuomioita, ja toimittajia saatetaan pitää pidätettyinä pitkiäkin aikoja ilman oikeudenkäyntiä. Lehtiä on lakkautettu, niin myös Tesfawin omistama sanomalehti.

Tesfaw kertoo, että hänellä on ystäviä vaarassa, vangittuina ja maanpaossa. Hän kertoo itse olleensa pidätettynä kerran, kymmenen päivän ajan, mutta syytteitä ei nostettu. Vuoden 2015 parlamenttivaalien aikaan hän piileksi eräässä luostarissa.

”Valtapuolue hallitsee 100 prosenttia parlamentin paikoista. Ne olivat symboliset vaalit.”

 

Tesfawista kuulee, että hän on erittäin huolissaan. Hän ihmettelee, miksi länsimaisessa mediassa kerrotaan niin vähän Etiopiasta, vaikka tilanne siellä on kaoottinen. Ja hän haluaa, että Euroopan maat eivät tukisi kehitysyhteistyövaroilla Etiopian hallintoa.

Tesfaw jatkaa Etiopian ongelmista kirjoittamista Suomesta käsin, alustaksi vain on vaihtunut sosiaalinen media. Hänellä on Facebookissa yli 57 000 seuraajaa, ja hän kirjoittaa sinne jopa monta kertaa päivässä. Hän kertoo saavansa kontakteiltaan Etiopiasta tietoja.

Omien sanojensa mukaan Tesfaw on kulkenut polun, jonka alussa hän oli toimittaja, keskellä bloggaaja, ja nykyään hän on aktivisti.

”Etiopiassa tosin on lähes sama asia olla journalisti, bloggaaja tai aktivisti.”

Hän haluaisi jatkaa toimittajan töitä Suomessakin, mutta kielimuurin takia se on vaikeaa. Hän kuitenkin ajattelee, että Suomi on täynnä mahdollisuuksia. Suomessa on vapaus. Viime vuoden loppupuolella Tesfaw sai myös vaimonsa Suomeen.

Tällä hetkellä Tesfaw on työttömänä, käy kielikoulua ja kirjoittaa aktivistina. Tulevaisuudessa hän haluaisi jatkaa psykologian opintojaan, julkaista kirjoja ja lehtiä tai perustaa etiopialaisen kahvilan.

Ennen kaikkea hän haluaa vaikuttaa siihen, että Euroopan maat muuttavat politiikkaansa Afrikan suhteen eivätkä anna kehitysapua seuraamatta sitä, mihin raha käytetään.

 

Tesfaw kaivaa puhelimestaan esiin Facebookin kansikuvansa. Kuvassa on nuori mies mielenosoituksessa.

”Hänet tapettiin. Tunsin hänet, hän oli turistiopas.”

Tesfaw kertoo, että mies oli sosiaalinen ja sanavalmis, ja vietti työnsä takia suurimman osan ajasta ulkomaalaisten kanssa. Hänet tapettiin isojen mielenosoitusten yhteydessä, niin kuin monia muitakin.

Tesfaw ei ole vaihtanut kansikuvaansa yli vuoteen, koska haluaa muistaa.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta