Maanpaossa. Etiopialainen toimittaja Muluken Tesfaw sai joulukuussa 2016 turvapaikan Suomesta. Hän käy kielikoulua ja pyrkii aktivistina vaikuttamaan siihen, miten Euroopan maat kirjoittavat Afrikasta.

Turvassa

JOURNALISTI
9.2.2018

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Minna Kurjenluoma, kuva

Toimittaja Muluken Tesfaw joutui jättämään kotimaansa Etiopian, kun maan hallitus oli aikeissa passittaa miehen vankilaan. Hän sai Suomesta turvapaikan vuonna 2016.

Etiopialainen toimittaja Muluken Tesfaw päätyi Suomeen vähän sattumalta. Ironista kyllä, hän tuli Suomeen lehdistönvapauden nimissä – ja joutui jäämään lehdistönvapauden puutteen takia.

Oli toukokuu 2016, ja Suomi isännöi maailman lehdistönvapauden päivän kunniaksi järjestettyä kansainvälistä konferenssia. Helsinkiin saapui noin 800 toimittajaa ja muuta media-alan ammattilaista ympäri maailmaa. Kehittyvistä maista tuli osallistujia ulkoministeriön kutsumana ja maksamana.

Tesfaw oli yksi heistä. Hän vain ei koskaan päässyt lähtemään takaisin kotimaahansa. Etiopian hallitusta kritisoiva toimittaja oli vaarassa joutua vankilaan.

Pian konferenssin jälkeen Tesfaw kävi Ruotsissa sikäläisten kollegoiden kutsumana. Siellä ollessaan hän sai lähipiiriltään Etiopiasta viestejä, ettei olisi turvallista palata. Poliisi oli kuulustellut hänen kollegaansa ja kysynyt hänen olinpaikastaan.

Tesfaw haki turvapaikkaa Ruotsista, jossa on isompi etiopialaisten yhteisö kuin Suomessa. Dublinin sopimuksen nojalla hänet kuitenkin siirrettiin Suomeen, jonka kautta hän oli tullut Eurooppaan. Hän anoi turvapaikkaa täällä.

Joulukuussa 2016, vain pari viikkoa Maahanmuuttoviraston haastattelun jälkeen, Tesfaw sai myönteisen päätöksen.

”Se oli hyvin nopeaa”, hän toteaa noin vuotta myöhemmin, loppuvuodesta 2017.

Päätöksen nopeudesta voi päätellä, että Tesfaw oli ilmeisessä vaarassa.

”Henkilökohtainen uhka ja vainon vaara oli niin selvä”, sanoo Journalistiliiton kansainvälinen asiamies Juha Rekola.

 

Kesän 2016 jälkeen parisenkymmentä Suomesta turvapaikkaa hakenutta toimittajaa on ottanut yhteyttä Journalistiliittoon. Rekola on kirjoittanut heistä lausuntoja, joissa on avannut heidän kotimaidensa tilannetta ja toimittajan työn erityistä luonnetta.

Rekola kertoo, että joissain tapauksissa hallinto-oikeus on käyttänyt hänen lausuntojensa tietoja perusteina ja kumonnut Maahanmuuttoviraston antamia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Myös Tesfaw otti yhteyttä liittoon. Rekola jutteli hänen oikeusavustajansa kanssa, ja he totesivat, että mitään lausuntoa ei edes tarvitse kirjoittaa. Tesfawiin kohdistuva vaara oli ilmeinen muutenkin.

Tesfaw on kirjoittanut lukuisista ihmisoikeusrikkomuksista ja korruptiosta. Hän on kirjoittanut esimerkiksi maiden pakkolunastuksista, jotka johtivat mielenosoituksiin, joihin hallitus vastasi väkivallalla ja tappoi mielenosoittajia.

Suomeen saapumisensa jälkeen Tesfaw julkaisi kirjan, jossa hän syyttää Etiopian hallitusta etnisen ryhmän kansanmurhasta. Kirja oli yksi syy hakea turvapaikkaa: jos hän olisi julkaissut kirjan Etiopiassa ollessaan, hän olisi voinut joutua vankilaan.

Etiopia on Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuosittain julkaisemassa lehdistönvapausindeksissä huonoimman viidenneksen joukossa, sijalla 150. Järjestön mukaan maassa käytetään systemaattisesti terrorismisyytteitä toimittajia vastaan.

Seurauksena voi olla vuosien vankilatuomioita, ja toimittajia saatetaan pitää pidätettyinä pitkiäkin aikoja ilman oikeudenkäyntiä. Lehtiä on lakkautettu, niin myös Tesfawin omistama sanomalehti.

Tesfaw kertoo, että hänellä on ystäviä vaarassa, vangittuina ja maanpaossa. Hän kertoo itse olleensa pidätettynä kerran, kymmenen päivän ajan, mutta syytteitä ei nostettu. Vuoden 2015 parlamenttivaalien aikaan hän piileksi eräässä luostarissa.

”Valtapuolue hallitsee 100 prosenttia parlamentin paikoista. Ne olivat symboliset vaalit.”

 

Tesfawista kuulee, että hän on erittäin huolissaan. Hän ihmettelee, miksi länsimaisessa mediassa kerrotaan niin vähän Etiopiasta, vaikka tilanne siellä on kaoottinen. Ja hän haluaa, että Euroopan maat eivät tukisi kehitysyhteistyövaroilla Etiopian hallintoa.

Tesfaw jatkaa Etiopian ongelmista kirjoittamista Suomesta käsin, alustaksi vain on vaihtunut sosiaalinen media. Hänellä on Facebookissa yli 57 000 seuraajaa, ja hän kirjoittaa sinne jopa monta kertaa päivässä. Hän kertoo saavansa kontakteiltaan Etiopiasta tietoja.

Omien sanojensa mukaan Tesfaw on kulkenut polun, jonka alussa hän oli toimittaja, keskellä bloggaaja, ja nykyään hän on aktivisti.

”Etiopiassa tosin on lähes sama asia olla journalisti, bloggaaja tai aktivisti.”

Hän haluaisi jatkaa toimittajan töitä Suomessakin, mutta kielimuurin takia se on vaikeaa. Hän kuitenkin ajattelee, että Suomi on täynnä mahdollisuuksia. Suomessa on vapaus. Viime vuoden loppupuolella Tesfaw sai myös vaimonsa Suomeen.

Tällä hetkellä Tesfaw on työttömänä, käy kielikoulua ja kirjoittaa aktivistina. Tulevaisuudessa hän haluaisi jatkaa psykologian opintojaan, julkaista kirjoja ja lehtiä tai perustaa etiopialaisen kahvilan.

Ennen kaikkea hän haluaa vaikuttaa siihen, että Euroopan maat muuttavat politiikkaansa Afrikan suhteen eivätkä anna kehitysapua seuraamatta sitä, mihin raha käytetään.

 

Tesfaw kaivaa puhelimestaan esiin Facebookin kansikuvansa. Kuvassa on nuori mies mielenosoituksessa.

”Hänet tapettiin. Tunsin hänet, hän oli turistiopas.”

Tesfaw kertoo, että mies oli sosiaalinen ja sanavalmis, ja vietti työnsä takia suurimman osan ajasta ulkomaalaisten kanssa. Hänet tapettiin isojen mielenosoitusten yhteydessä, niin kuin monia muitakin.

Tesfaw ei ole vaihtanut kansikuvaansa yli vuoteen, koska haluaa muistaa.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta