Totta, tarua ja sinne päin

JOURNALISTI
9.2.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Presidentinvaalien yhteydessä harjoitettu faktantarkistus ei paljastanut varsinaisia skandaaleja ehdokkaista ja heidän tiedoistaan. Kampanjapuheissa oli vaihtelevasti faktaa, fiktiota ja sinne päin ankkuroitua tietoa. Presidenttiehdokkaat ”puhuvat pääosin totta”, kuten Aamulehti summasi asian varsinaisen äänestyspäivän aattona 27. tammikuuta.

Äänestäjän kannalta olennaista on tietää, millaisiin tietoihin ehdokkaat perustavat mielipiteensä. Tässä journalisteilla tiedonvälittäjinä ja faktantarkistajilla tietojen oikeellisuuden arvioitsijoina on tärkeä rooli.

Yhtä tärkeää on ymmärtää tietojen merkitys ja se, miten tietoja käytetään. Faktat on arvioitava, ne on asetettava kehyksiinsä. Pelkillä faktoilla ei maata hallita, mutta ilman niitä elämä käy suorastaan sietämättömäksi. Sama vaikutus on faktojen valikoinnilla ja vääristelyllä.

Journalistin tehtävä on välittää oikeita ja olennaisia tietoja, jotta ihmisillä on edellytykset ymmärtää maailman menoa. Tehtävään on rakennettu sisään ajatus siitä, että journalismi perustuu tarkistetuille faktoille. Virheellisiä tietoja ei julkisteta. Mahdolliset virheet korjataan.

Faktantarkistuksen tarpeellisuus on korostunut informaatiotulvan voimistuessa: valeuutiset ja vaikuttaminen eri muodoissaan perustuvat usein suoraan sumutukseen. Luotettava ja monipuolinen journalismi on hyvä vastalääke tähän vaivaan. Sen turvaaminen on parasta arjen faktantarkistusta.

Vaaleihin liittyvä, kampanjatyyppinen faktantarkistus toimii hyvänä muistutuksena siitä, että virheellisillä tiedoilla saa vinoa julkisuutta.

Alma Median faktantarkistajien mukaan tammikuun lopun presidentinvaaleissa ehdokkaat terästäytyivät kampanjan kuluessa, kun he oivalsivat, että tenteissä tarkkailtiin heidän lausumiaan. Aamulehti tosin totesi, että ”oli välillä jopa vaikeaa löytää tarkistettavia faktoja” ehdokkaiden puheista. Mielipiteitä faktantarkistaja ei arvioi. Vastuun niistä kantaa sanoja.

Vaaleja tulee ja menee. Tärkeimmät päätökset ja suuret linjaukset tehdään vaalien välillä, ja se on faktapohjaisessa journalismissakin tärkeämpi aika. Hyvä on faktana muistaa, mitä itse kukin on kampanjapuheissa ja ehdokastenteissä julki kuuluttanut.

Faktoilla on erityinen merkitys silloin, kun puheita muutetaan teoiksi. Silloin vallan vahtikoiralla ei aina ole käytössään erikoisyksikköä tietojen oikeellisuutta tarkistamassa.

Omistajat avainasemassa

STT:llä on kaksi toivon lähdettä: omistajat ja valtio. Molempia tarvitaan, jos uutistoimisto halutaan pelastaa. Aikaa on vähän. Helsingin Sanomien 30. tammikuuta julkaiseman uutisen mukaan ratkaisut on tehtävä tulevan kevään kuluessa.

Toimitusjohtaja Mika Pettersson toteaa, että henkilöstön vähennykset eivät enää tule kyseeseen, jos STT halutaan säilyttää uutistoimistona.

Maan hallitus päätti syksyllä tukea kaupallisen television uutis- ja ajankohtaistoimintaa kahdella miljoonalla eurolla. STT:n tukeminen olisi vähintään yhtä perusteltua. Se lisäisi median elinvoimaa kautta maan.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on todennut, että tukea voidaan harkita. Ehtona on, että STT:n pelastamiseen sitoutuvat myös omistajat, joista suurimmat ovat Sanoma Media, Alma Media ja TS-yhtymä. Ne ovat nyt paljon vartijoina.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta