Totta, tarua ja sinne päin

JOURNALISTI
9.2.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Presidentinvaalien yhteydessä harjoitettu faktantarkistus ei paljastanut varsinaisia skandaaleja ehdokkaista ja heidän tiedoistaan. Kampanjapuheissa oli vaihtelevasti faktaa, fiktiota ja sinne päin ankkuroitua tietoa. Presidenttiehdokkaat ”puhuvat pääosin totta”, kuten Aamulehti summasi asian varsinaisen äänestyspäivän aattona 27. tammikuuta.

Äänestäjän kannalta olennaista on tietää, millaisiin tietoihin ehdokkaat perustavat mielipiteensä. Tässä journalisteilla tiedonvälittäjinä ja faktantarkistajilla tietojen oikeellisuuden arvioitsijoina on tärkeä rooli.

Yhtä tärkeää on ymmärtää tietojen merkitys ja se, miten tietoja käytetään. Faktat on arvioitava, ne on asetettava kehyksiinsä. Pelkillä faktoilla ei maata hallita, mutta ilman niitä elämä käy suorastaan sietämättömäksi. Sama vaikutus on faktojen valikoinnilla ja vääristelyllä.

Journalistin tehtävä on välittää oikeita ja olennaisia tietoja, jotta ihmisillä on edellytykset ymmärtää maailman menoa. Tehtävään on rakennettu sisään ajatus siitä, että journalismi perustuu tarkistetuille faktoille. Virheellisiä tietoja ei julkisteta. Mahdolliset virheet korjataan.

Faktantarkistuksen tarpeellisuus on korostunut informaatiotulvan voimistuessa: valeuutiset ja vaikuttaminen eri muodoissaan perustuvat usein suoraan sumutukseen. Luotettava ja monipuolinen journalismi on hyvä vastalääke tähän vaivaan. Sen turvaaminen on parasta arjen faktantarkistusta.

Vaaleihin liittyvä, kampanjatyyppinen faktantarkistus toimii hyvänä muistutuksena siitä, että virheellisillä tiedoilla saa vinoa julkisuutta.

Alma Median faktantarkistajien mukaan tammikuun lopun presidentinvaaleissa ehdokkaat terästäytyivät kampanjan kuluessa, kun he oivalsivat, että tenteissä tarkkailtiin heidän lausumiaan. Aamulehti tosin totesi, että ”oli välillä jopa vaikeaa löytää tarkistettavia faktoja” ehdokkaiden puheista. Mielipiteitä faktantarkistaja ei arvioi. Vastuun niistä kantaa sanoja.

Vaaleja tulee ja menee. Tärkeimmät päätökset ja suuret linjaukset tehdään vaalien välillä, ja se on faktapohjaisessa journalismissakin tärkeämpi aika. Hyvä on faktana muistaa, mitä itse kukin on kampanjapuheissa ja ehdokastenteissä julki kuuluttanut.

Faktoilla on erityinen merkitys silloin, kun puheita muutetaan teoiksi. Silloin vallan vahtikoiralla ei aina ole käytössään erikoisyksikköä tietojen oikeellisuutta tarkistamassa.

Omistajat avainasemassa

STT:llä on kaksi toivon lähdettä: omistajat ja valtio. Molempia tarvitaan, jos uutistoimisto halutaan pelastaa. Aikaa on vähän. Helsingin Sanomien 30. tammikuuta julkaiseman uutisen mukaan ratkaisut on tehtävä tulevan kevään kuluessa.

Toimitusjohtaja Mika Pettersson toteaa, että henkilöstön vähennykset eivät enää tule kyseeseen, jos STT halutaan säilyttää uutistoimistona.

Maan hallitus päätti syksyllä tukea kaupallisen television uutis- ja ajankohtaistoimintaa kahdella miljoonalla eurolla. STT:n tukeminen olisi vähintään yhtä perusteltua. Se lisäisi median elinvoimaa kautta maan.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on todennut, että tukea voidaan harkita. Ehtona on, että STT:n pelastamiseen sitoutuvat myös omistajat, joista suurimmat ovat Sanoma Media, Alma Media ja TS-yhtymä. Ne ovat nyt paljon vartijoina.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta