Masentunut. Toimittaja Omar Gómezin joutui muuttamaan pois kotiseudultaan kolmen murhayrityksen jälkeen.

Tappouhanalainen

Yksi vaarallisimmista

Vuoden 1992 jälkeen Meksikossa on tapettu 92 journalistia tai mediatyöntekijää. Viime vuonna tapettiin yhdeksän journalistia.

Suurin osa murhatuista toimittajista on kirjoittanut järjestäytyneestä rikollisuudesta tai korruptiosta. Valtaosa murhista jää selvittämättä.

Committee to Protect Journalists -järjestön tilastojen mukaan Meksikossa kuolee kolmanneksi eniten toimittajia. Edellä ovat Afganistan ja Irak.

Toimittajien kuolemia tilastoivien järjestöjen luvut poikkeavat hieman toisistaan erilaisten tilastointitapojen takia.

Tilastoja tekevät Toimittajat ilman rajoja (RSF), Committee To Protect Journalists (CPJ) ja Kansainvälinen journalistiliitto (IFJ).

JOURNALISTI
9.2.2018

Maija Salmi, teksti
Meeri Koutaniemi, kuva

Kadun joka päivä, että ryhdyin journalistiksi, sanoo meksikolainen toimittaja Omar Gómez.

Meksikon pääkaupungissa Méxicossa sijaitsevan ostoskeskuksen ravintolaan saapuu hermostunut mies. Pohjois-Meksikon Baja Californiasta kotoisin oleva toimittaja Julio Omar Gómez, 37, vilkuilee olkansa yli ja tilaa kamomillateetä.

Pääkaupunki on ollut Omar Gómezin koti ja pakopaikka nyt lähes kahdeksan kuukautta. Kotiseudultaan toimittajan ajoi kolme murhayritystä.

”Työskentelin vapaana toimittajana ja ylläpidin sivustoa, jolla kritisoin osavaltioni korruptoitunutta hallintoa ja kirjoitin järjestäytyneestä rikollisuudesta.”

Omar Gómezin postilaatikkoon alkoi ilmestyä uhkauskirjeitä. Uhkausten jälkeen alkoivat teot.

”Taloni poltettiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2016. Onneksi emme olleet silloin kotona.”

Tuhopoltto säikäytti Omar Gómezin, mutta talon peruskorjauksen jälkeen toimittaja ja hänen perheensä pääsivät muuttamaan takaisin kotiinsa. Taloon asennettiin palovaroittimet, ja valvontakamerat. Helmikuussa tuhopolttajat iskivät kuitenkin uudestaan, mutta onnistuivat polttamaan ainoastaan pihalla olleet autot.

Tuhopolttoyrityksen jälkeen Omar Gómez pääsi Meksikon sisäministeriön suojeluohjelmaan ja sai ympäri vuorokauden häntä suojelevat henkivartijat.

”Lisäksi lopetin työt toimittajana, mutta tiesin, ettei se suojelisi minua. Olin mennyt liian pitkälle.”

 

Omar Gómez oli oikeassa, sillä maaliskuussa toimittaja heräsi savuun ja liekkeihin. Pihalla ollut auto oli sytytetty jälleen palamaan. Palavaa ajoneuvoa katsomaan mennyttä henkivartijaa ammuttiin ja hän kuoli myöhemmin vammoihinsa sairaalassa.

”Luoti oli tarkoitettu minulle. Silloin ymmärsin, että ainoa vaihtoehto oli lähteä pois.”

Omar Gomez päätyi lukuisien muiden tappouhan alla elävien toimittajien tapaan pääkaupunkiin. Toistaiseksi yli 10 miljoonan asukkaan metropoli on tarjonnut journalisteille kohtalaisen suojan. Omar Gomezin mukana seurasi hänen vaimonsa, mutta lapset lähetettiin sukulaisten luokse kaupunkiin, jonka nimeä hän ei halua kertoa. Lapsiaan toimittaja yrittää tavata kerran kuukaudessa.

Perheensä, työnsä ja kotinsa lisäksi Omar Gómez on menettänyt mielenterveytensä.

”Kärsin ahdistuneisuushäiriöstä ja vakavasta masennuksesta. Jos minulla ei olisi perhettä, olisin tappanut itseni. Kadun joka päivä, että ryhdyin journalistiksi.”

Toistaiseksi ketään ei ole pidätetty tuhopoltoista tai henkivartijan murhasta. Hyökkääjät tallentuivat valvontakameroihin, mutta ketään ei ole pidätetty.

Yksi vaarallisimmista

Vuoden 1992 jälkeen Meksikossa on tapettu 92 journalistia tai mediatyöntekijää. Viime vuonna tapettiin yhdeksän journalistia.

Suurin osa murhatuista toimittajista on kirjoittanut järjestäytyneestä rikollisuudesta tai korruptiosta. Valtaosa murhista jää selvittämättä.

Committee to Protect Journalists -järjestön tilastojen mukaan Meksikossa kuolee kolmanneksi eniten toimittajia. Edellä ovat Afganistan ja Irak.

Toimittajien kuolemia tilastoivien järjestöjen luvut poikkeavat hieman toisistaan erilaisten tilastointitapojen takia.

Tilastoja tekevät Toimittajat ilman rajoja (RSF), Committee To Protect Journalists (CPJ) ja Kansainvälinen journalistiliitto (IFJ).



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta