Kadun joka päivä, että ryhdyin journalistiksi, sanoo meksikolainen toimittaja Omar Gómez.
Meksikon pääkaupungissa Méxicossa sijaitsevan ostoskeskuksen ravintolaan saapuu hermostunut mies. Pohjois-Meksikon Baja Californiasta kotoisin oleva toimittaja Julio Omar Gómez, 37, vilkuilee olkansa yli ja tilaa kamomillateetä.
Pääkaupunki on ollut Omar Gómezin koti ja pakopaikka nyt lähes kahdeksan kuukautta. Kotiseudultaan toimittajan ajoi kolme murhayritystä.
”Työskentelin vapaana toimittajana ja ylläpidin sivustoa, jolla kritisoin osavaltioni korruptoitunutta hallintoa ja kirjoitin järjestäytyneestä rikollisuudesta.”
Omar Gómezin postilaatikkoon alkoi ilmestyä uhkauskirjeitä. Uhkausten jälkeen alkoivat teot.
”Taloni poltettiin ensimmäisen kerran joulukuussa 2016. Onneksi emme olleet silloin kotona.”
Tuhopoltto säikäytti Omar Gómezin, mutta talon peruskorjauksen jälkeen toimittaja ja hänen perheensä pääsivät muuttamaan takaisin kotiinsa. Taloon asennettiin palovaroittimet, ja valvontakamerat. Helmikuussa tuhopolttajat iskivät kuitenkin uudestaan, mutta onnistuivat polttamaan ainoastaan pihalla olleet autot.
Tuhopolttoyrityksen jälkeen Omar Gómez pääsi Meksikon sisäministeriön suojeluohjelmaan ja sai ympäri vuorokauden häntä suojelevat henkivartijat.
”Lisäksi lopetin työt toimittajana, mutta tiesin, ettei se suojelisi minua. Olin mennyt liian pitkälle.”
Omar Gómez oli oikeassa, sillä maaliskuussa toimittaja heräsi savuun ja liekkeihin. Pihalla ollut auto oli sytytetty jälleen palamaan. Palavaa ajoneuvoa katsomaan mennyttä henkivartijaa ammuttiin ja hän kuoli myöhemmin vammoihinsa sairaalassa.
”Luoti oli tarkoitettu minulle. Silloin ymmärsin, että ainoa vaihtoehto oli lähteä pois.”
Omar Gomez päätyi lukuisien muiden tappouhan alla elävien toimittajien tapaan pääkaupunkiin. Toistaiseksi yli 10 miljoonan asukkaan metropoli on tarjonnut journalisteille kohtalaisen suojan. Omar Gomezin mukana seurasi hänen vaimonsa, mutta lapset lähetettiin sukulaisten luokse kaupunkiin, jonka nimeä hän ei halua kertoa. Lapsiaan toimittaja yrittää tavata kerran kuukaudessa.
Perheensä, työnsä ja kotinsa lisäksi Omar Gómez on menettänyt mielenterveytensä.
”Kärsin ahdistuneisuushäiriöstä ja vakavasta masennuksesta. Jos minulla ei olisi perhettä, olisin tappanut itseni. Kadun joka päivä, että ryhdyin journalistiksi.”
Toistaiseksi ketään ei ole pidätetty tuhopoltoista tai henkivartijan murhasta. Hyökkääjät tallentuivat valvontakameroihin, mutta ketään ei ole pidätetty.
Yksi vaarallisimmista
Vuoden 1992 jälkeen Meksikossa on tapettu 92 journalistia tai mediatyöntekijää. Viime vuonna tapettiin yhdeksän journalistia.
Suurin osa murhatuista toimittajista on kirjoittanut järjestäytyneestä rikollisuudesta tai korruptiosta. Valtaosa murhista jää selvittämättä.
Committee to Protect Journalists -järjestön tilastojen mukaan Meksikossa kuolee kolmanneksi eniten toimittajia. Edellä ovat Afganistan ja Irak.
Toimittajien kuolemia tilastoivien järjestöjen luvut poikkeavat hieman toisistaan erilaisten tilastointitapojen takia.
Tilastoja tekevät Toimittajat ilman rajoja (RSF), Committee To Protect Journalists (CPJ) ja Kansainvälinen journalistiliitto (IFJ).
Uusimmassa lehdessä
- Paikallismedia kytkee ihmiset yhteisöönsä. Alajärvelle muuttanut Jukka Vuorio huomasi tarttuvansa pikkukunnan uutisiin sitä painokkaammin, mitä synkemmältä maailma muussa mediassa näyttää.
- Yleisön luottamus täytyy ansaita yhä uudelleen
- Journalistin ohjeiden uudistusehdotukseen paljon kommentteja – ”On jätettävä tilaa myös journalismin houkuttelevuudelle”
- Palkaton sairauspäivä huolettaa – liitto ei hyväksy ehdotusta, jos sitä esitetään neuvotteluissa
