Päänavaaja

Sara Rigatelli

Ylen ajankohtaistoimituksen toimittaja.

Työskennellyt Yleisradiossa vuodesta 2000. Tehnyt koko työuransa Ylessä.

#metoo-kampanjan alkaessa muun muassa Helsingin Sanomat uutisoi seksuaalisesta häirinnästä elokuva-alalla ja ohjaaja Heidi Lindénin keräämissä kertomuksissa toistuvista nimistä.

Suomalaismedia ei vielä syksyllä paljastanut esiin tulleiden henkilöiden nimiä.

JOURNALISTI
9.2.2018

Manu Haapalainen, teksti
Joonas Brandt, kuva

Moni media teki alkuvuonna omia #metoo-selvityksiään. Ylen Sara Rigatellin jutussa kerrottiin elokuvaohjaaja Lauri Törhösen nimi.

Ylen toimittaja Sara Rigatelli pääsi aiheen kimppuun tammikuun alkupuolella. Rigatellin tehtäväksi tuli selvitellä seksuaalista häirintää koskevia kertomuksia. Pian selvisi, että elokuvaohjaaja Lauri Törhösen tapaus oli yksi räikeimmistä.

 

Rigatellin juttu Törhösen harjoittamasta seksuaalisesta häirinnästä ilmestyi tammikuun lopussa Ylen verkkosivuilla. Sen todistusvoima on vastaansanomaton. Rigatellin haastattelemista noin 20 naisesta useat esiintyvät jutussa omilla nimillään. Kertomukset Törhösen toiminnasta ovat uskottavia ja keskenään samansuuntaisia.

Rigatelli kuvailee jutun tekoprosessia monella tavalla poikkeavaksi. Heti alkuun oli selvää, että muutkin tiedotusvälineet olivat aiheen kimpussa.

”Haastattelemistani naisista osa koki puhumisen siksikin raskaaksi, että olivat kertoneet kokemuksensa jo muillekin”, Rigatelli sanoo.

”Heidän vakuuttamisessaan puhumaan omilla nimillään oli työtä. Luottamuksen saavuttaminen taas uuteen toimittajaan ei ollut helppoa.”

 

Rigatelli sanoo ajan olleen haastatelluille kypsä muutenkin kuin #metoo-keskustelun ajankohtaisuuden vuoksi. Moni haastateltava oli aiemmin, nuorempana, pelännyt tekevänsä hallaa omalle uralleen, jos lähtisi syyttämään Törhöstä, Taideteollisen korkeakoulun pitkäaikaista elokuvakerronnan professoria.

”Nyt heillä on jo ura, he tietävät olevansa alallaan osaavia. Pelkoa uran menettämisestä ei enää tarvitse tuntea.”

Sara Rigatelli kertoo, että Törhösen nimen julkistamista pohdittiin huolellisesti sekä toimituksessa että Ylen juristin kanssa. Lopulta Törhösen ohjaajan ja professorin roolissaan käyttämä valta perusteli julkaisupäätöksen. Kaikki tapaukset eivät myöskään ole ”ikivanhoja”. Törhösen professuuri jatkui vuoteen 2006 saakka.

”Lynkkausmielialaa ei tarvita, eikä uusia nimiä ole syytä julkaista vain siksi, että niitä vaaditaan, selvittämättä kutakin tapausta huolella”, Rigatelli sanoo.

”Törhösen toiminta on ollut räikeää. Kouluun pyrkivät ovat nuoria, usein suoraan lukiosta tulleita ihmisiä. Asetelma on hurja, kun pääsykokeessa annetaan ymmärtää, että sisäänpääsyyn voi vaikuttaa professoria miellyttämällä.”

Rigatelli jatkaa aiheen tutkimista. Ilmiö on paljon elokuva-alaa laajempi, hän huomauttaa. Esille tulleissa nimissä on toki myös elokuvaihmisiä.

”Mutta mediassa syntynyt mielikuva aukottomasta listasta tai kaikkien tuntemasta raiskaajaringistä ei pidä paikkaansa.”

Sara Rigatelli

Ylen ajankohtaistoimituksen toimittaja.

Työskennellyt Yleisradiossa vuodesta 2000. Tehnyt koko työuransa Ylessä.

#metoo-kampanjan alkaessa muun muassa Helsingin Sanomat uutisoi seksuaalisesta häirinnästä elokuva-alalla ja ohjaaja Heidi Lindénin keräämissä kertomuksissa toistuvista nimistä.

Suomalaismedia ei vielä syksyllä paljastanut esiin tulleiden henkilöiden nimiä.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta