Päänavaaja

Moni media teki alkuvuonna omia #metoo-selvityksiään. Ylen Sara Rigatellin jutussa kerrottiin elokuvaohjaaja Lauri Törhösen nimi.

Sara Rigatelli

Ylen ajankohtaistoimituksen toimittaja.

Työskennellyt Yleisradiossa vuodesta 2000. Tehnyt koko työuransa Ylessä.

#metoo-kampanjan alkaessa muun muassa Helsingin Sanomat uutisoi seksuaalisesta häirinnästä elokuva-alalla ja ohjaaja Heidi Lindénin keräämissä kertomuksissa toistuvista nimistä.

Suomalaismedia ei vielä syksyllä paljastanut esiin tulleiden henkilöiden nimiä.

JOURNALISTI
9.2.2018

Manu Haapalainen, teksti
Joonas Brandt, kuva

Ylen toimittaja Sara Rigatelli pääsi aiheen kimppuun tammikuun alkupuolella. Rigatellin tehtäväksi tuli selvitellä seksuaalista häirintää koskevia kertomuksia. Pian selvisi, että elokuvaohjaaja Lauri Törhösen tapaus oli yksi räikeimmistä.

 

Rigatellin juttu Törhösen harjoittamasta seksuaalisesta häirinnästä ilmestyi tammikuun lopussa Ylen verkkosivuilla. Sen todistusvoima on vastaansanomaton. Rigatellin haastattelemista noin 20 naisesta useat esiintyvät jutussa omilla nimillään. Kertomukset Törhösen toiminnasta ovat uskottavia ja keskenään samansuuntaisia.

Rigatelli kuvailee jutun tekoprosessia monella tavalla poikkeavaksi. Heti alkuun oli selvää, että muutkin tiedotusvälineet olivat aiheen kimpussa.

”Haastattelemistani naisista osa koki puhumisen siksikin raskaaksi, että olivat kertoneet kokemuksensa jo muillekin”, Rigatelli sanoo.

”Heidän vakuuttamisessaan puhumaan omilla nimillään oli työtä. Luottamuksen saavuttaminen taas uuteen toimittajaan ei ollut helppoa.”

 

Rigatelli sanoo ajan olleen haastatelluille kypsä muutenkin kuin #metoo-keskustelun ajankohtaisuuden vuoksi. Moni haastateltava oli aiemmin, nuorempana, pelännyt tekevänsä hallaa omalle uralleen, jos lähtisi syyttämään Törhöstä, Taideteollisen korkeakoulun pitkäaikaista elokuvakerronnan professoria.

”Nyt heillä on jo ura, he tietävät olevansa alallaan osaavia. Pelkoa uran menettämisestä ei enää tarvitse tuntea.”

Sara Rigatelli kertoo, että Törhösen nimen julkistamista pohdittiin huolellisesti sekä toimituksessa että Ylen juristin kanssa. Lopulta Törhösen ohjaajan ja professorin roolissaan käyttämä valta perusteli julkaisupäätöksen. Kaikki tapaukset eivät myöskään ole ”ikivanhoja”. Törhösen professuuri jatkui vuoteen 2006 saakka.

”Lynkkausmielialaa ei tarvita, eikä uusia nimiä ole syytä julkaista vain siksi, että niitä vaaditaan, selvittämättä kutakin tapausta huolella”, Rigatelli sanoo.

”Törhösen toiminta on ollut räikeää. Kouluun pyrkivät ovat nuoria, usein suoraan lukiosta tulleita ihmisiä. Asetelma on hurja, kun pääsykokeessa annetaan ymmärtää, että sisäänpääsyyn voi vaikuttaa professoria miellyttämällä.”

Rigatelli jatkaa aiheen tutkimista. Ilmiö on paljon elokuva-alaa laajempi, hän huomauttaa. Esille tulleissa nimissä on toki myös elokuvaihmisiä.

”Mutta mediassa syntynyt mielikuva aukottomasta listasta tai kaikkien tuntemasta raiskaajaringistä ei pidä paikkaansa.”

Sara Rigatelli

Ylen ajankohtaistoimituksen toimittaja.

Työskennellyt Yleisradiossa vuodesta 2000. Tehnyt koko työuransa Ylessä.

#metoo-kampanjan alkaessa muun muassa Helsingin Sanomat uutisoi seksuaalisesta häirinnästä elokuva-alalla ja ohjaaja Heidi Lindénin keräämissä kertomuksissa toistuvista nimistä.

Suomalaismedia ei vielä syksyllä paljastanut esiin tulleiden henkilöiden nimiä.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta