Pintaa syvemmältä

Emilia Salorannan työ seurapiiritoimittajana on paljon muutakin kuin kuvatekstejä gaaloista.

Kultainen Venla -gaalassa Emilia Saloranta haastatteli muun muassa Ellen Jokikunnasta. ”Työ saattaa näyttää glamourilta, mutta haastattelujen jälkeen siirryimme Kansallisoopperan kellariin kirjoittamaan verkkojuttuja ja tekemään voittajien haastatteluita.”

JOURNALISTI
9.2.2018

Nina Erho, teksti
Anna Autio, kuva

Iltatöitä, kiirettä ja kepeyttä, joka ei varsinaisesti ime ammatillista arvostusta. Kaksitoista vuotta seurapiiritoimittajana työskennellyt Emilia Saloranta luettelee työhönsä liittyvät stereotypiat. Todellisuus on muutakin.

Keikat eivät ole pelkkiä gaaloja, ja julkkikset hyvin tunteva saa kirjoittaa monipuolisia juttuja. Verkko on tehnyt seurapiirijournalismistakin uutiskisan.

”Se on näin kunnianhimoiselle keskeistä. Haluan kertoa ihmisten tarinat uutisotsikoiden takaa ensimmäisenä.”

Koska Saloranta on freelancer, työn aikatauluissa on kolmen lapsen äidille mieleistä joustoa. Toisaalta ajoissa laaditut suunnitelmat siitä, mistä Me Naisten viikoittainen Radalla-palsta syntyy, sallivat ottaa kalenteriin muitakin töitä.

Toki välillä, kun tekeillä on palstan lisäksi Mimmien kansihaastattelu, asiakaslehden julkkisjuttu ja blogipostauksia, mies on työmatkalla ja lapsilla on flunssa, Saloranta juoksee niin, ettei ehdi tukkaansa kammata.

”Toisaalta olen lomistani tarkka. Työssään pitää pystyä venymään, mutta burn outin kanssa ei kannata flirttailla.”

Vaikka seurapiirien meininki on ulkoisesti halailevaa, tulosta tekee vain toimittaja, joka osaa kysyä myös kipeitä kysymyksiä. Isoa haastattelua pyytäessään Saloranta kertoo heti, ettei hänellä ole kansiotsikkoon valtaa. Harvoin kun joku suuttuu, hän pyytää anteeksi ja on saanut haastatteluja myös jatkossa.

Ammattitaitoa on myös erottaa toisistaan asiat, jotka kannattaa kirjoittaa heti ja asiat, joiden kanssa kärsivällisyys palkitaan.

”Omaa avoimuuttani saan välillä suitsia, mutta toisaalta se joskus kirvoittaa haastateltavan vastauksiin lisää syvyyttä.”

Kun Saloranta opiskeli valtiotieteellisessä, hänen haaveensa oli päästä eduskuntaan. Pian tie alkoi näyttää kärsimättömästä turhan pitkältä, mutta toivetta asioihin vaikuttamisesta ei tarvinnut unohtaa.

”Vertaistukitarinoiden arvoa ei pidä vähätellä. Julkkisten sanomisilla on monille yllättävän paljon väliä.”



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta