Kultainen Venla -gaalassa Emilia Saloranta haastatteli muun muassa Ellen Jokikunnasta. ”Työ saattaa näyttää glamourilta, mutta haastattelujen jälkeen siirryimme Kansallisoopperan kellariin kirjoittamaan verkkojuttuja ja tekemään voittajien haastatteluita.”

Pintaa syvemmältä

JOURNALISTI
9.2.2018

Nina Erho, teksti
Anna Autio, kuva

Emilia Salorannan työ seurapiiritoimittajana on paljon muutakin kuin kuvatekstejä gaaloista.

Iltatöitä, kiirettä ja kepeyttä, joka ei varsinaisesti ime ammatillista arvostusta. Kaksitoista vuotta seurapiiritoimittajana työskennellyt Emilia Saloranta luettelee työhönsä liittyvät stereotypiat. Todellisuus on muutakin.

Keikat eivät ole pelkkiä gaaloja, ja julkkikset hyvin tunteva saa kirjoittaa monipuolisia juttuja. Verkko on tehnyt seurapiirijournalismistakin uutiskisan.

”Se on näin kunnianhimoiselle keskeistä. Haluan kertoa ihmisten tarinat uutisotsikoiden takaa ensimmäisenä.”

Koska Saloranta on freelancer, työn aikatauluissa on kolmen lapsen äidille mieleistä joustoa. Toisaalta ajoissa laaditut suunnitelmat siitä, mistä Me Naisten viikoittainen Radalla-palsta syntyy, sallivat ottaa kalenteriin muitakin töitä.

Toki välillä, kun tekeillä on palstan lisäksi Mimmien kansihaastattelu, asiakaslehden julkkisjuttu ja blogipostauksia, mies on työmatkalla ja lapsilla on flunssa, Saloranta juoksee niin, ettei ehdi tukkaansa kammata.

”Toisaalta olen lomistani tarkka. Työssään pitää pystyä venymään, mutta burn outin kanssa ei kannata flirttailla.”

Vaikka seurapiirien meininki on ulkoisesti halailevaa, tulosta tekee vain toimittaja, joka osaa kysyä myös kipeitä kysymyksiä. Isoa haastattelua pyytäessään Saloranta kertoo heti, ettei hänellä ole kansiotsikkoon valtaa. Harvoin kun joku suuttuu, hän pyytää anteeksi ja on saanut haastatteluja myös jatkossa.

Ammattitaitoa on myös erottaa toisistaan asiat, jotka kannattaa kirjoittaa heti ja asiat, joiden kanssa kärsivällisyys palkitaan.

”Omaa avoimuuttani saan välillä suitsia, mutta toisaalta se joskus kirvoittaa haastateltavan vastauksiin lisää syvyyttä.”

Kun Saloranta opiskeli valtiotieteellisessä, hänen haaveensa oli päästä eduskuntaan. Pian tie alkoi näyttää kärsimättömästä turhan pitkältä, mutta toivetta asioihin vaikuttamisesta ei tarvinnut unohtaa.

”Vertaistukitarinoiden arvoa ei pidä vähätellä. Julkkisten sanomisilla on monille yllättävän paljon väliä.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta