Äänessä lyyrisempi minä

Ann-Mari Huhtasen henkilökohtainen Pyhä järvi -teksti syntyi nopeasti. ”Kirjoitan yleensä vuodattaen, ja alan vasta sitten muokata tekstiä”, Huhtanen kertoo.

Uusi asento. Pyhä järvi oli Ann-Mari Huhtaselle poikkeuksellisen henkilökohtainen teksti. Kun se julkaistiin, hän ei ollut enää töissä Hesarissa, vaan palautetta tuli toisen työn sähköpostiin ja Facebookissa. ”Palaute oli onneksi hyvin hyvää. Tekstin henkilökohtaisuuden takia kielteinen palaute olisi varmaan mennyt tavallista enemmän sisälle.”

Ann-Mari Huhtanen, 34

Helsingin Sanomien määräaikainen kotimaantoimittaja.

Työskennellyt muun muassa Nuoren Voiman päätoimittajana, Imagen toimitussihteerinä, Helsingin Sanomien featuretoimituksessa, Ylioppilaslehdessä ja freelancerina.

Palkittu Sanomalehtien Liiton Vuoden parhaissa 2015 ja Suurella Journalistipalkinnolla työryhmän kanssa 2013.

JOURNALISTI
9.2.2018

Nina Erho, teksti
Heli Blåfield, kuva

”Kun Piiroisen Heidin kuviin tarvittiin teksti, jäin pohtimaan, kirjoittaisinko sen itse, koska mökki ja järvi herättivät paljon ajatuksia ja muistoja. Kotimatkalla mielessäni alkoi soida lauseita, ja laitoin ne ylös. Siinä oli aloitus ja pätkä keskeltä”, sanoo Ann-Mari Huhtanen, joka kirjoitti Pyhä järvi -tekstin viime kesänä Helsingin Sanomien featuretoimituksen toimitussihteerinä.

”Kirjoittamaan pääsin vasta toiseksi viimeisenä työpäivänä, mutta teksti syntyi nopeasti – sisälläni kuplineet lauseet vain tulivat. Editorin mielestä kertojan ääni oli hyvä, mutta lukija tarvitsi runollisuuden rinnalle lisää selittäviä lauseita. Olin samaa mieltä, sillä editori antaa näkemyksensä toimittajan käyttöön, ja teksteistä tehdään yhdessä parempia.

Pyhä järvi poikkeaa paljon siitä, mitä normaalisti teen tai haluan tehdä. Mielestäni huomion ei kuulu kohdistua toimittajaan, vaan merkitystä on tuomisilla yhteiseen pöytään. Tässä tapauksessa kuitenkin tuntui, että pystyisin itseni kautta kertomaan jotain yleisesti tunnistettavaa. Olen epäluuloinen brändijournalismia kohtaan, joten valinta oli hyvinkin harkittu.

Kirjoitan yleensä vuodattaen, ja alan vasta sitten muokata tekstiä. Tämäkin syntyi niin, mutta nyt päässäni puhui ääni, joka antoi rytmin ja painon jo ennen kuin teksti oli ’paperilla’. Luulen, että lyyrisempi minä sai tilaa. Toisaalta luetutin tekstin perheelläni, koska halusin sen olevan totuudenmukainen. Korjasin esimerkiksi sen, montako kertaa isän sydäniskuri löi vedessä.

Kun juttu ilmestyi, halusin ottaa siihen etäisyyttä. Tunne liittyi siihen, mitä olin antanut ulos, mutta en silti tuntenut paljastaneeni itseäni kokonaan. Halusin kertoa vähin elein ja jättää paljon kertomatta. Silti asiat eivät olleet enää niin kipeitä, ettei niitä olisi voinut käsitellä.

Tavallaan sama irtautuminen pitää tehdä joka jutusta. Kirjoitusvaiheessa on mietittävä, mitä ja miten lukija tekstistä saa. Julkaisun jälkeen tekstistä ja sen tulkinnoista on päästettävä irti – muutoin tähän työhön on vaikea pystyä.”

Ann-Mari Huhtanen, 34

Helsingin Sanomien määräaikainen kotimaantoimittaja.

Työskennellyt muun muassa Nuoren Voiman päätoimittajana, Imagen toimitussihteerinä, Helsingin Sanomien featuretoimituksessa, Ylioppilaslehdessä ja freelancerina.

Palkittu Sanomalehtien Liiton Vuoden parhaissa 2015 ja Suurella Journalistipalkinnolla työryhmän kanssa 2013.

Johanna Laitisen valinta

Gummeruksen toimituspäällikkö Johanna Laitinen valitsi Ann-Mari Huhtasen Helsingin Sanomissa 13. elokuuta 2017 julkaistun tekstin lapsuuden järvestä:

”Pyhä järvi on teksti, jonka haluaa lukea nopeasti ja hitaasti. Alussa isä vajoaa pinnan alle. Dramaattinen avaus herättää uteliaisuuden, ja on kauhottava kiireesti eteenpäin. Sitten vastaan tulee tämä ja pitää jarrutella: ’Siinä hän riippuu. Minuutteja, viisi. Riippuu eikä suostu.’ Onko tämä proosaruno?

Pyhä järvi huokuu vakavuutta mutta ei raskautta, hallintaa mutta ei kontrollia. Siinä kiteytyy järven merkitys, kesän ihanuus ja lopullisuuden läheisyys.

Hyvässä tekstissä on jotain samaa kuin elämässä. Niissä pitää olla kauneutta ja syvyyttä.”



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta