Äänessä lyyrisempi minä

Ann-Mari Huhtasen henkilökohtainen Pyhä järvi -teksti syntyi nopeasti. ”Kirjoitan yleensä vuodattaen, ja alan vasta sitten muokata tekstiä”, Huhtanen kertoo.

Uusi asento. Pyhä järvi oli Ann-Mari Huhtaselle poikkeuksellisen henkilökohtainen teksti. Kun se julkaistiin, hän ei ollut enää töissä Hesarissa, vaan palautetta tuli toisen työn sähköpostiin ja Facebookissa. ”Palaute oli onneksi hyvin hyvää. Tekstin henkilökohtaisuuden takia kielteinen palaute olisi varmaan mennyt tavallista enemmän sisälle.”

Ann-Mari Huhtanen, 34

Helsingin Sanomien määräaikainen kotimaantoimittaja.

Työskennellyt muun muassa Nuoren Voiman päätoimittajana, Imagen toimitussihteerinä, Helsingin Sanomien featuretoimituksessa, Ylioppilaslehdessä ja freelancerina.

Palkittu Sanomalehtien Liiton Vuoden parhaissa 2015 ja Suurella Journalistipalkinnolla työryhmän kanssa 2013.

JOURNALISTI
9.2.2018

Nina Erho, teksti
Heli Blåfield, kuva

”Kun Piiroisen Heidin kuviin tarvittiin teksti, jäin pohtimaan, kirjoittaisinko sen itse, koska mökki ja järvi herättivät paljon ajatuksia ja muistoja. Kotimatkalla mielessäni alkoi soida lauseita, ja laitoin ne ylös. Siinä oli aloitus ja pätkä keskeltä”, sanoo Ann-Mari Huhtanen, joka kirjoitti Pyhä järvi -tekstin viime kesänä Helsingin Sanomien featuretoimituksen toimitussihteerinä.

”Kirjoittamaan pääsin vasta toiseksi viimeisenä työpäivänä, mutta teksti syntyi nopeasti – sisälläni kuplineet lauseet vain tulivat. Editorin mielestä kertojan ääni oli hyvä, mutta lukija tarvitsi runollisuuden rinnalle lisää selittäviä lauseita. Olin samaa mieltä, sillä editori antaa näkemyksensä toimittajan käyttöön, ja teksteistä tehdään yhdessä parempia.

Pyhä järvi poikkeaa paljon siitä, mitä normaalisti teen tai haluan tehdä. Mielestäni huomion ei kuulu kohdistua toimittajaan, vaan merkitystä on tuomisilla yhteiseen pöytään. Tässä tapauksessa kuitenkin tuntui, että pystyisin itseni kautta kertomaan jotain yleisesti tunnistettavaa. Olen epäluuloinen brändijournalismia kohtaan, joten valinta oli hyvinkin harkittu.

Kirjoitan yleensä vuodattaen, ja alan vasta sitten muokata tekstiä. Tämäkin syntyi niin, mutta nyt päässäni puhui ääni, joka antoi rytmin ja painon jo ennen kuin teksti oli ’paperilla’. Luulen, että lyyrisempi minä sai tilaa. Toisaalta luetutin tekstin perheelläni, koska halusin sen olevan totuudenmukainen. Korjasin esimerkiksi sen, montako kertaa isän sydäniskuri löi vedessä.

Kun juttu ilmestyi, halusin ottaa siihen etäisyyttä. Tunne liittyi siihen, mitä olin antanut ulos, mutta en silti tuntenut paljastaneeni itseäni kokonaan. Halusin kertoa vähin elein ja jättää paljon kertomatta. Silti asiat eivät olleet enää niin kipeitä, ettei niitä olisi voinut käsitellä.

Tavallaan sama irtautuminen pitää tehdä joka jutusta. Kirjoitusvaiheessa on mietittävä, mitä ja miten lukija tekstistä saa. Julkaisun jälkeen tekstistä ja sen tulkinnoista on päästettävä irti – muutoin tähän työhön on vaikea pystyä.”

Ann-Mari Huhtanen, 34

Helsingin Sanomien määräaikainen kotimaantoimittaja.

Työskennellyt muun muassa Nuoren Voiman päätoimittajana, Imagen toimitussihteerinä, Helsingin Sanomien featuretoimituksessa, Ylioppilaslehdessä ja freelancerina.

Palkittu Sanomalehtien Liiton Vuoden parhaissa 2015 ja Suurella Journalistipalkinnolla työryhmän kanssa 2013.

Johanna Laitisen valinta

Gummeruksen toimituspäällikkö Johanna Laitinen valitsi Ann-Mari Huhtasen Helsingin Sanomissa 13. elokuuta 2017 julkaistun tekstin lapsuuden järvestä:

”Pyhä järvi on teksti, jonka haluaa lukea nopeasti ja hitaasti. Alussa isä vajoaa pinnan alle. Dramaattinen avaus herättää uteliaisuuden, ja on kauhottava kiireesti eteenpäin. Sitten vastaan tulee tämä ja pitää jarrutella: ’Siinä hän riippuu. Minuutteja, viisi. Riippuu eikä suostu.’ Onko tämä proosaruno?

Pyhä järvi huokuu vakavuutta mutta ei raskautta, hallintaa mutta ei kontrollia. Siinä kiteytyy järven merkitys, kesän ihanuus ja lopullisuuden läheisyys.

Hyvässä tekstissä on jotain samaa kuin elämässä. Niissä pitää olla kauneutta ja syvyyttä.”



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta