Äänessä lyyrisempi minä

Ann-Mari Huhtasen henkilökohtainen Pyhä järvi -teksti syntyi nopeasti. ”Kirjoitan yleensä vuodattaen, ja alan vasta sitten muokata tekstiä”, Huhtanen kertoo.

Uusi asento. Pyhä järvi oli Ann-Mari Huhtaselle poikkeuksellisen henkilökohtainen teksti. Kun se julkaistiin, hän ei ollut enää töissä Hesarissa, vaan palautetta tuli toisen työn sähköpostiin ja Facebookissa. ”Palaute oli onneksi hyvin hyvää. Tekstin henkilökohtaisuuden takia kielteinen palaute olisi varmaan mennyt tavallista enemmän sisälle.”

Ann-Mari Huhtanen, 34

Helsingin Sanomien määräaikainen kotimaantoimittaja.

Työskennellyt muun muassa Nuoren Voiman päätoimittajana, Imagen toimitussihteerinä, Helsingin Sanomien featuretoimituksessa, Ylioppilaslehdessä ja freelancerina.

Palkittu Sanomalehtien Liiton Vuoden parhaissa 2015 ja Suurella Journalistipalkinnolla työryhmän kanssa 2013.

”Kun Piiroisen Heidin kuviin tarvittiin teksti, jäin pohtimaan, kirjoittaisinko sen itse, koska mökki ja järvi herättivät paljon ajatuksia ja muistoja. Kotimatkalla mielessäni alkoi soida lauseita, ja laitoin ne ylös. Siinä oli aloitus ja pätkä keskeltä”, sanoo Ann-Mari Huhtanen, joka kirjoitti Pyhä järvi -tekstin viime kesänä Helsingin Sanomien featuretoimituksen toimitussihteerinä.

”Kirjoittamaan pääsin vasta toiseksi viimeisenä työpäivänä, mutta teksti syntyi nopeasti – sisälläni kuplineet lauseet vain tulivat. Editorin mielestä kertojan ääni oli hyvä, mutta lukija tarvitsi runollisuuden rinnalle lisää selittäviä lauseita. Olin samaa mieltä, sillä editori antaa näkemyksensä toimittajan käyttöön, ja teksteistä tehdään yhdessä parempia.

Pyhä järvi poikkeaa paljon siitä, mitä normaalisti teen tai haluan tehdä. Mielestäni huomion ei kuulu kohdistua toimittajaan, vaan merkitystä on tuomisilla yhteiseen pöytään. Tässä tapauksessa kuitenkin tuntui, että pystyisin itseni kautta kertomaan jotain yleisesti tunnistettavaa. Olen epäluuloinen brändijournalismia kohtaan, joten valinta oli hyvinkin harkittu.

Kirjoitan yleensä vuodattaen, ja alan vasta sitten muokata tekstiä. Tämäkin syntyi niin, mutta nyt päässäni puhui ääni, joka antoi rytmin ja painon jo ennen kuin teksti oli ’paperilla’. Luulen, että lyyrisempi minä sai tilaa. Toisaalta luetutin tekstin perheelläni, koska halusin sen olevan totuudenmukainen. Korjasin esimerkiksi sen, montako kertaa isän sydäniskuri löi vedessä.

Kun juttu ilmestyi, halusin ottaa siihen etäisyyttä. Tunne liittyi siihen, mitä olin antanut ulos, mutta en silti tuntenut paljastaneeni itseäni kokonaan. Halusin kertoa vähin elein ja jättää paljon kertomatta. Silti asiat eivät olleet enää niin kipeitä, ettei niitä olisi voinut käsitellä.

Tavallaan sama irtautuminen pitää tehdä joka jutusta. Kirjoitusvaiheessa on mietittävä, mitä ja miten lukija tekstistä saa. Julkaisun jälkeen tekstistä ja sen tulkinnoista on päästettävä irti – muutoin tähän työhön on vaikea pystyä.”

9.2.2018
Facebook

Nina Erho, teksti
Heli Blåfield, kuva

Johanna Laitisen valinta

Gummeruksen toimituspäällikkö Johanna Laitinen valitsi Ann-Mari Huhtasen Helsingin Sanomissa 13. elokuuta 2017 julkaistun tekstin lapsuuden järvestä:

”Pyhä järvi on teksti, jonka haluaa lukea nopeasti ja hitaasti. Alussa isä vajoaa pinnan alle. Dramaattinen avaus herättää uteliaisuuden, ja on kauhottava kiireesti eteenpäin. Sitten vastaan tulee tämä ja pitää jarrutella: ’Siinä hän riippuu. Minuutteja, viisi. Riippuu eikä suostu.’ Onko tämä proosaruno?

Pyhä järvi huokuu vakavuutta mutta ei raskautta, hallintaa mutta ei kontrollia. Siinä kiteytyy järven merkitys, kesän ihanuus ja lopullisuuden läheisyys.

Hyvässä tekstissä on jotain samaa kuin elämässä. Niissä pitää olla kauneutta ja syvyyttä.”

Ann-Mari Huhtanen, 34

Helsingin Sanomien määräaikainen kotimaantoimittaja.

Työskennellyt muun muassa Nuoren Voiman päätoimittajana, Imagen toimitussihteerinä, Helsingin Sanomien featuretoimituksessa, Ylioppilaslehdessä ja freelancerina.

Palkittu Sanomalehtien Liiton Vuoden parhaissa 2015 ja Suurella Journalistipalkinnolla työryhmän kanssa 2013.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta