Miniloma hyisessä vedessä

Isolta tuntuvat vastoinkäymiset kutistuvat avannossa usein olemattomiksi, sanoo Eevan tuottaja Sanna Wallenius.

Vantaan Kuusijärvellä talviuintia harrastava Sanna Wallenius aloitti kauden alkusyksystä totutellakseen kylmenevään veteen. Jäiden tultua hän käy vain nopeasti pulahtamassa järvessä.

Sanna Wallenius

43-vuotias Vantaalla asuva journalisti. Kotoisin Raisiosta.

Työskentelee Eevan tuottajana ja vastaa lehden nettisivuista ja somekanavista. Työskentelee kirjoittavana toimittajana myös Eevan printtiversion puolella.

Toimittajana vuodesta 1994, aiemmin kaupunkilehti Turkulaisessa, Iltalehdessä, Avussa ja Me Naisissa.

Koulutukseltaan ”onnekas ylioppilas”, tiedotusopin opinnot ovat kesken.

Harrastaa avantouintia, lenkkeilyä, kuntosalia, zumbaa ja valokuvausta.

Pitää matkablogia osoitteessa http://walleni.us/

JOURNALISTI
9.2.2018

Janne Salomaa, teksti
Liisa Takala, kuva

”Hengitä rauhallisesti ja älä panikoi.” Näin neuvoivat avantouintikonkarit Eevan tuottaja Sanna Walleniusta ennen hänen ensipulahdustaan.

Walleniuksen mieli oli silti kaikkea muuta kuin tyyni. Hän huohotti hädissään ja uskalsi kastaa itsensä hädin tuskin vyötäröön saakka.

Välilöylyjen jälkeen hengitys tasaantui, ja seuraavalla kerralla hän jo uskalsi uida pari vetoa.

Ensikokemuksesta on nyt reilu vuosi, ja siitä lähtien Wallenius on käynyt viikoittain Vantaan Kuusijärvellä ystävänsä kanssa. Uintireissu alkaa yleensä 7–9 kilometrin juoksulenkillä.

”Hölkän aikana ehdimme vaihtaa kuulumiset ja purkaa mieltä painavat asiat niin, että saunassa ja avannossa voimme keskittyä vain rentoutumiseen”, Wallenius kertoo.

Yleensä Wallenius käy avantoreissulla suoraan töiden jälkeen.

”Parhaimmillaan puolentoista tunnin lenkki- ja avantouintikeikka on kuin miniloma, jossa saa etäisyyttä arkeen. Isolta tuntuvat vastoinkäymiset kutistuvat vedessä usein olemattomiksi. Minulla on monenlaisia harrastuksia valokuvauksesta tanssiin, mutta yksikään ei rentouta yhtä tehokkaasti kuin talviuinti.”

 

Avantoharrastus on myös helpottanut Walleniuksen niska-hartiavaivoja ja parantanut yöunen laatua.

”Ehkä vastustuskykynikin on kohentunut, sillä en ole ollut kipeänä puoleentoista vuoteen.”

Työn kannalta harrastuksen suurimpana hyötynä tuottaja pitää stressinsietokyvyn parantumista.

Työasioista Wallenius ei avantoreissuilla juttele.

”Työ on arkisin niin intensiivistä, etten jaksaisi vatuloida media-alan asioita vapaa-aikanakin.”

Silti Kuusijärven savusaunasta voi välillä saada hyviä juttuideoita tai näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin.

”On mahtava ajatus, että lauteille kokoontuu sekalainen sakki ihmisiä eri ammattikunnista, taustoista ja kulttuureista. Metoouutisoinnin aikana meillä oli saunassa todella herkullisia keskusteluja sukupuolisesta häirinnästä, joihin osallistuivat hyvässä hengessä sekä miehet että naiset.”

 

Avantoreissulla tuottaja on myös huomannut, mikä harrastusta ja journalistista juttuprosessia yhdistää: molempia voi suunnitella vaikka kuinka paljon, mutta lopulta tärkeintä on uskaltaa vain heittäytyä, sillä molemmat soljuvat omia reittejään.

”Juttukeikalle lähtiessä et voi koskaan tietää, minkälaisen tarinan kanssa toimitukseen palaat. Avantokokemuskin on joka kerta erilainen. Vaikka järven lämpötila pysyisikin suunnilleen samana, tuntemuksiin vaikuttavat oma vireystila, kulloinenkin säätila ja löylyjen kipakkuus.”

Sanna Wallenius

43-vuotias Vantaalla asuva journalisti. Kotoisin Raisiosta.

Työskentelee Eevan tuottajana ja vastaa lehden nettisivuista ja somekanavista. Työskentelee kirjoittavana toimittajana myös Eevan printtiversion puolella.

Toimittajana vuodesta 1994, aiemmin kaupunkilehti Turkulaisessa, Iltalehdessä, Avussa ja Me Naisissa.

Koulutukseltaan ”onnekas ylioppilas”, tiedotusopin opinnot ovat kesken.

Harrastaa avantouintia, lenkkeilyä, kuntosalia, zumbaa ja valokuvausta.

Pitää matkablogia osoitteessa http://walleni.us/



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta