Levottoman seksipuheen puolesta

Ina Mikkola haluaa kyseenalaistaa sen, miltä uskottavan toimittajan pitää näyttää ja kuulostaa.

Vallankumouksellinen. Lokero, jonka määrittää miltä uskottavan ja älykkään naisen pitää näyttää ja kuulostaa, on julkisuudessa kapea, Ina Mikkola sanoo. Sitä hän haluaa rikkoa, kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Ina Mikkola

27-vuotias freelancetoimittaja ja media-alan ammattilainen.

Teki Subille dokumenttisarjan Ina <3 porno, joka ensimmäinen jakso esitetään 21. helmikuuta.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Bassoradion aamujuontajana ja Ylen Hullu juttu -ohjelman toimittajana.

Tuli alalle lukioaikanaan Nuorten Ääni -toimituksen kautta. Valmistunut Metropolian televisio- ja radiotyön linjalta medianomiksi.

JOURNALISTI
9.2.2018

Marja Honkonen, teksti
Aapo Huhta, kuva

Varoitus, tässä haastattelussa nuori nainen puhuu seksistä! Vielä viime syksynä erään toisen alle kolmikymppisen Nyt-liitteessä esittämät ”levottomat seksipuheet” saivat osakseen päätoimittajatason paheksuntaa.

Dokumenttisarjan tekeminen pornosta, etenkin positiivisesta kulmasta, voisi olla uskottavan journalistin uran kannalta tyhmä veto. Mutta jos on, se ei Ina Mikkolaa kiinnosta.

Hän ei edes mielellään puhuisi ”urasta”, vaan asioista, ”joita nyt on duunannut”.

”En ajattele, että elämäni olisi joku cv. Minun elämäni on minun elämäni”, Mikkola sanoo.

Sitä paitsi hän on huono vetämään roolia. Ina Mikkolan missio on journalistinakin näyttää ja kuulostaa Ina Mikkolalta, vaikka se sopisi huonosti siihen, miltä älykkään ja uskottavan journalistinaisen oletetaan näyttävän ja kuulostavan.

”Minulle on monesti sanottu, että et näytä toimittajalta”, Mikkola kertoo.

”On jotenkin läppä ajatus, että se mitä olen tai mitä minulla on päällä, on jotenkin rebel. Senkin uhalla, että suurin osa ei ota minua vakavasti, teen silti niin”, Mikkola sanoo.

 

Mikkola tuli tunnetuksi Ylen Hullu juttu -ohjelman toimittajana ja Bassoradion aamujuontajana.

Jälkimmäistä pestiä hän hoiti liki kaksi vuotta yksin, kunnes korvaamattomana oleminen kävi liian rankaksi ja aamuradion keveys alkoi tuntua suorittamiselta. Sitä voisi kutsua burnoutiksikin.

Radiosta puuttui myös liikkuva kuva, jonka tekeminen oli jo lapsena Mikkolan haaveammatti.

”Ja jos ei ole onnellinen, pitää vain lähteä menemään”, hän sanoo.

Saman syksynä 2015 hän marssi Gimmeyawallet-tuotantoyhtiöön useamman ohjelmaidean kanssa ja vakuutti tuottajan ensimmäisestä.

Subin ostopäätös antoi odottaa itseään vuoden. Sinä aikana Mikkola teki freelancetöitä ja kävi Los Angelesissa vetämässä henkeä – puvusti ja maskeerasi julkaisematonta, Pokémon-aiheista live-action lyhytelokuvaa ja oli ihan vain tekemättä mitään.

Sitten hän palasi ja alkoi duunata ensimmäistä pitkää dokumenttisarjaansa, pornosta.

 

Kuten nimi antaa ymmärtää, Ina <3 pornon näkökulma aiheeseensa on positiivinen. Se auttoi Mikkolan mukaan myös haastateltavien löytämisessä.

”Moni on niin tottunut siihen, että heitä dissataan.”

Alalla omasta tahdostaan olevien ammattilaisten haastatteleminen takasi myös sen, että jos joku dokumenttia tehdessä nolosteli, se oli Mikkola itse. Jokaiseen tilanteeseen hän pyrki menemään mahdollisimman avoimin mielin.

Pornossa on kuitenkin stigmansa ja luotettavaa tutkimustietoa tai dataa on vain vähän. Siksi ohjelman fokus keskittyi Mikkolan mukaan luontevasti alan ammattilaisten sekä hänen omiin pohdintoihinsa.

”Mikään juttu, mitä olen aiemmin duunannut, ei ole mennyt minuun niin syvälle. Olen oivaltanut paljon asioita: seksuaalisuudesta, ihmisyydestä, vallasta, tasa-arvosta”, Mikkola sanoo.

 

Seksuaalisuudesta ja vallasta oli kyse myös reilu vuosi sitten, kun Mikkola nosti julkisuuteen häneen Slush-teknologiatapahtumassa kohdistuneen seksuaalisen häirinnän.

Tai oikeastaan, teki siitä julkisen Facebook-päivityksen, johon perinteiset mediat tarttuivat.

Vaikka Mikkolaa kiiteltiin Slushin järjestäjiä myöten, ne joita viesti ei miellyttänyt, syyttivät häntä julkisuustyrkyksi. MV-lehti manasi liikkeelle trolliarmeijan. Mikkolan Bassoradiolle tekemää parodiaa räppäri Tippa-T:n Mehu-musiikkivideosta levitettiin kuin todisteena, että Mikkola halusikin tulla häirityksi.

Vaikka Mikkola yritti ajatella, että kyse on häntä itseään isommasta asiasta, höykytys tuntui pahalta.

”Sen takia monet naiset eivät puhuneet siitä. He eivät halunneet sitä shittiä”, hän sanoo.

”On ihan käsittämätöntä, että naisen argumentti voidaan aina latistaa yhdellä sanalla, ’horo’.”

Vuotta myöhemmin alkoi #metoo-kampanja, ja sama asia sai paljon suuremmat mittasuhteet. Sitä Mikkola on seurannut ilolla ja ylpeydellä.

”Jos emme puhuisi seksuaalisesta häirinnästä, niin olisihan se tökerö tilanne. Nyt siitä puhutaan. Naiset voimaantuvat ja uskaltavat taistella vastaan, ja miehet joutuvat kelaamaan asemaansa.”

Siksi hän on halunnut tehdä ohjelman pornosta – sekin on aihe, josta ei paljon puhuta. Ja ehkä pornoa ymmärtämällä ihmiset voisivat kohentaa myös omaa seksuaalista älykkyyttään.

”Seksipositiivisuus auttaisi seksuaalisen häirinnän poistamisessa”, Mikkola sanoo.

”Jos voisimme keskustella seksistä ja seksuaalisuudesta avoimemmin, kyllä seksuaalinen häirintäkin sitä kautta lähtee litomaan.”

Mikkolasta on ”läppä”, että esimerkiksi itsensä sanominen seksikkääksi on vallankumouksellinen teko jo sinänsä.

”Mitä tahansa nainen tekee, se voidaan seksualisoida. Ihan sama mitä puet – se on jo seksuaalinen kannanotto”, hän pohtii.

”Jos joku nuori nainen puhuu seksuaalisuudesta avoimesti, niin jumalauta se saattaa kuulostaa keski-ikäisen äijän korvaa liian radikaalilta. Alitajuisesti tiedostetaan, että jos nainen ottaa oman seksuaalisuutensa haltuun, niin se on voimakas nainen. Se uhkaa jonkun valta-asemaa, ja siksi se on niin kuumottava.”

Ina Mikkola

27-vuotias freelancetoimittaja ja media-alan ammattilainen.

Teki Subille dokumenttisarjan Ina <3 porno, joka ensimmäinen jakso esitetään 21. helmikuuta.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Bassoradion aamujuontajana ja Ylen Hullu juttu -ohjelman toimittajana.

Tuli alalle lukioaikanaan Nuorten Ääni -toimituksen kautta. Valmistunut Metropolian televisio- ja radiotyön linjalta medianomiksi.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta