Haluatko JSN:n puheenjohtajaksi?

JOURNALISTI
9.2.2018

Elina Grundström

elina.grundstrom@jsn.fi

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Yksittäisiä juttuja ja Journalistin ohjeita pitää avata ja perustella yleisölle jatkuvasti. Vastaa kysymyksiin, twiittaa, bloggaa, kirjoita kolumni. Jos olet aina halunnut JSN:n puheenjohtajaksi, sekin on mahdollista, kirjoittaa Elina Grundström.

Jos sinun pitäisi lonkalta arvata, kuinka moni tuntee Julkisen sanan neuvoston, mitä sanoisit?

Viime syksyyn asti kuvittelin, että neuvosto on tuttu korkeintaan parille kymmenelle prosentille suomalaisista. Totuus valkeni, kun JSN teetti aiheesta kyselytutkimuksen.

Tulos oli ällistyttävä. Taloustutkimuksen lokakuussa 2017 tekemässä kyselyssä lähes 90 prosenttia suomalaisista tunnisti Julkisen sanan neuvoston. 55 prosenttia vastaajista totesi, että se on hyvin tai jonkin verran tuttu. Lisäksi 32 prosenttia sanoi kuulleensa siitä nimeltä. Vastaajia oli 258 ja virhemarginaali neljän prosentin luokkaa.

 

JSN:n tunnettuutta ovat vauhdittaneet sotahirvet ja muut mediakohut. Sitä on kasvattanut myös totuudenjälkeinen aika, joka on lisännyt kiinnostusta tiedon luotettavuuteen.

Niinpä jopa lyhenteen ”JSN” tunnisti 56 prosenttia vastaajista. Suunnilleen yhtä tunnettuja lyhenteitä olivat AKT ja STM, joiden takana on henkilökunnan koon suhteen ihan eri luokan instituutioita. AKT:lla on nettisivujensa perusteella pelkästään siivoojiakin kaksi – eli yhtä paljon kuin JSN:llä on valmistelevia sihteereitä.

Kun maine on kasvanut, tehtäväkenttäkin on laajentunut. Journalistin ohjeiden tulkitseminen toimittajille ei enää riitä. Myös medioiden yleisö haluaa tietoa journalismin pelisäännöistä. Niihin liittyviä yleisökysymyksiä ja haastattelupyyntöjä tulee neuvoston toimistoon päivittäin.

Suomalainen median itsesääntely on maailman huippua, mutta se ei pohjimmiltaan perustu JSN:n toimintaan vaan toimitusten arjessa tehtäviin ratkaisuihin. Neuvosto voi vain auttaa siinä laatimalla tulkintoja ja ohjeita, jotka tukevat journalisteja heidän työssään.

Sama pätee yleisön valistamiseen. Sekin perustuu kokonaan siihen, miten hyvin toimittajat onnistuvat perustelemaan juttujensa luotettavuuden omille lukijoilleen. JSN voi vain pikkuisen auttaa tuottamalla mediakasvatukseen sopivaa materiaalia.

Yleisön tiedonjano, juttujen kyseenalaistaminen ja ”valtamedian” haastaminen on tällä hetkellä loputonta. Journalismin puolustamisesta ja selittämisestä on tullut välttämätön osa toimittajien työtä. Suomen Kuvalehden Salla Vuorikoski selittää kärsivällisesti Journalistin ohjeita Twitterissä, Tuomas Rimpiläinen perustelee Aamulehden lukijoille rikosepäiltyjen nimien julkaisuperiaatteita. Yle on pestannut Sami Koiviston kokopäiväiseksi yleisövuorovaikutuksen päälliköksi. Yli sata vapaaehtoista toimittajaa on tehnyt kouluvierailuja Faktana, kiitos! -hankkeessa.

 

Yksittäisiä juttuja ja Journalistin ohjeita pitää avata ja perustella yleisölle jatkuvasti. Jos toimittajat eivät itse puolusta ja selitä journalismia, kuka muu sitä tekisi. Ei kukaan.

Vastaa kysymyksiin, twiittaa, bloggaa, kirjoita kolumni. Jos olet aina halunnut JSN:n puheenjohtajaksi, sekin on mahdollista. Julkisen sanan neuvosto täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja Yle Oppiminen, Sanomalehtien liitto ja Aikakausmedia ovat tuottaneet JSN:n kanssa materiaaleja, joiden avulla se onnistuu. Mokasiko media? -videoiden avulla on helppoa toteuttaa kouluvierailu ja antaa oppilaiden kokeilla, millaista on tehdä päätöksiä Julkisen sanan neuvostossa.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta