Haluatko JSN:n puheenjohtajaksi?

JOURNALISTI
9.2.2018

Elina Grundström

elina.grundstrom@jsn.fi

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Yksittäisiä juttuja ja Journalistin ohjeita pitää avata ja perustella yleisölle jatkuvasti. Vastaa kysymyksiin, twiittaa, bloggaa, kirjoita kolumni. Jos olet aina halunnut JSN:n puheenjohtajaksi, sekin on mahdollista, kirjoittaa Elina Grundström.

Jos sinun pitäisi lonkalta arvata, kuinka moni tuntee Julkisen sanan neuvoston, mitä sanoisit?

Viime syksyyn asti kuvittelin, että neuvosto on tuttu korkeintaan parille kymmenelle prosentille suomalaisista. Totuus valkeni, kun JSN teetti aiheesta kyselytutkimuksen.

Tulos oli ällistyttävä. Taloustutkimuksen lokakuussa 2017 tekemässä kyselyssä lähes 90 prosenttia suomalaisista tunnisti Julkisen sanan neuvoston. 55 prosenttia vastaajista totesi, että se on hyvin tai jonkin verran tuttu. Lisäksi 32 prosenttia sanoi kuulleensa siitä nimeltä. Vastaajia oli 258 ja virhemarginaali neljän prosentin luokkaa.

 

JSN:n tunnettuutta ovat vauhdittaneet sotahirvet ja muut mediakohut. Sitä on kasvattanut myös totuudenjälkeinen aika, joka on lisännyt kiinnostusta tiedon luotettavuuteen.

Niinpä jopa lyhenteen ”JSN” tunnisti 56 prosenttia vastaajista. Suunnilleen yhtä tunnettuja lyhenteitä olivat AKT ja STM, joiden takana on henkilökunnan koon suhteen ihan eri luokan instituutioita. AKT:lla on nettisivujensa perusteella pelkästään siivoojiakin kaksi – eli yhtä paljon kuin JSN:llä on valmistelevia sihteereitä.

Kun maine on kasvanut, tehtäväkenttäkin on laajentunut. Journalistin ohjeiden tulkitseminen toimittajille ei enää riitä. Myös medioiden yleisö haluaa tietoa journalismin pelisäännöistä. Niihin liittyviä yleisökysymyksiä ja haastattelupyyntöjä tulee neuvoston toimistoon päivittäin.

Suomalainen median itsesääntely on maailman huippua, mutta se ei pohjimmiltaan perustu JSN:n toimintaan vaan toimitusten arjessa tehtäviin ratkaisuihin. Neuvosto voi vain auttaa siinä laatimalla tulkintoja ja ohjeita, jotka tukevat journalisteja heidän työssään.

Sama pätee yleisön valistamiseen. Sekin perustuu kokonaan siihen, miten hyvin toimittajat onnistuvat perustelemaan juttujensa luotettavuuden omille lukijoilleen. JSN voi vain pikkuisen auttaa tuottamalla mediakasvatukseen sopivaa materiaalia.

Yleisön tiedonjano, juttujen kyseenalaistaminen ja ”valtamedian” haastaminen on tällä hetkellä loputonta. Journalismin puolustamisesta ja selittämisestä on tullut välttämätön osa toimittajien työtä. Suomen Kuvalehden Salla Vuorikoski selittää kärsivällisesti Journalistin ohjeita Twitterissä, Tuomas Rimpiläinen perustelee Aamulehden lukijoille rikosepäiltyjen nimien julkaisuperiaatteita. Yle on pestannut Sami Koiviston kokopäiväiseksi yleisövuorovaikutuksen päälliköksi. Yli sata vapaaehtoista toimittajaa on tehnyt kouluvierailuja Faktana, kiitos! -hankkeessa.

 

Yksittäisiä juttuja ja Journalistin ohjeita pitää avata ja perustella yleisölle jatkuvasti. Jos toimittajat eivät itse puolusta ja selitä journalismia, kuka muu sitä tekisi. Ei kukaan.

Vastaa kysymyksiin, twiittaa, bloggaa, kirjoita kolumni. Jos olet aina halunnut JSN:n puheenjohtajaksi, sekin on mahdollista. Julkisen sanan neuvosto täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja Yle Oppiminen, Sanomalehtien liitto ja Aikakausmedia ovat tuottaneet JSN:n kanssa materiaaleja, joiden avulla se onnistuu. Mokasiko media? -videoiden avulla on helppoa toteuttaa kouluvierailu ja antaa oppilaiden kokeilla, millaista on tehdä päätöksiä Julkisen sanan neuvostossa.



2 2021
Arkisto

Lauri Nurmi hankki vuoden kovimman politiikan uutisen. Miksi Lännen Media halusi estää sen julkaisemisen?

Iltalehti ja Aamulehti julkaisivat vuoden 2017 mieleenpainuvimman uutisen: pääministeri Juha Sipilä oli käynyt perussuomalaisten kanssa salaisia neuvotteluja, joista valtiosihteeri oli kuljetettu pois auton takaluukkuun piilotettuna. Uutisen oli hankkinut Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi. Kiitosten sijaan häneltä pyydettiin kirjallista selvitystä.

Median tulee varmistaa, ettei kulkutauti nitistä kansanvaltaa

Kuntavaaleissa meillä on hyvä mahdollisuus osoittaa, että toimiva media tukee kansanvaltaa ja ansaitsee tukea, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Olet jo käynyt metsällä Reenpäiden kanssa, Matti Kalliokoski

Suomen Kuvalehden päätoimittaja hoksasi vasta jälkeenpäin tulleensa pyydetyksi ehdolle eduskuntaan.

Mitä vastuullisuus on mediabisneksessä?

Onko nyt sellainen aika, että median pitäisi luopua näennäisestä objektiivisuudesta ja tunnustaa rohkeasti väriä, kysyvät Elina Yrjölä ja Annukka Oksanen.

Pikaopas kielipulmiin

Kirjoitetaanko sana yhteen vai erikseen, isolla vai pienellä? Unohtuuko pilkun paikka? Kokeneen kielenhuoltajan muistilista toimittajien tyypillisiin kielipulmiin.

Den svenska webbtidningen Realtid, tidningens chefredaktör och två reportrar har stämts för förtal i en domstol i London. Camilla Jonsson, chefredaktör, säger att det just nu pågår en skriftväxling mellan parternas advokater. Först ska frågan om ärendet ens får drivas i London avgöras. ”Om domstolen bestämmer att det blir en full förtalsprocess så blir det en kostsam affär. Ägarna och styrelsen backar oss fullt ut, men Realtid är en liten aktör, så det är klart att detta rent ekonomiskt är en utmaning”, säger Jonsson.

Uppmärksammat förtalsåtal i Sverige väcker frågor också hos oss

Juridiska metoder missbrukas för att hota och skrämma journalisterna till tystnad. Vad ska man göra om en utländsk advokatbyrå skickar ett hotfullt brev?

Kuvallinenkaan kieli ei ole mielivaltaista

Millaista tilastodataa saadaan madoilta? Tämä kysymys herää, kun numeerista tietoa kutsutaan madonluvuiksi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad kom först – journalisten eller storyn?

Att rapportera om Bobi Wine var en säkerhetsrisk för journalister och det visste Bobi Wine själv också, skriver Liselott Lindström.

Turun Sanomat tietää lukijoistaan kaiken

Harri Ahola soitti kiihdytysajajalle, mutta haastateltava ei ollutkaan ihan samalla radalla.

Etäily toi koulutukseen enemmän osallistujia ja uusia teemoja

Journalistiliiton tavoitteena on palvella jäseniä tasapuolisesti, asuinpaikasta riippumatta. Tässä verkkokoulutus on osoittanut voimansa, kirjoittaa koulutuspäällikkö Nina Porra.

Sanomalehtimiesliiton aluepäiviä käsiteltiin Sanomalehtimiehen numerossa 2/1970. Jutun otsikko oli ”Purnaa, toivoo, pelkää, vaatii”.

Huolena laatu, juttuvaihto ja värikuvat

Sanomalehtimiesliiton jäsenten toiveet ja pelot vuodelta 1969 kuulostavat tutuilta.

Tyyneyden majakka myrskyjen keskellä

Professori Raimo Seppälä 27. 3. 1934 Ulvila – 24. 1. 2021 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta