Av-rahojen jakamisesta mehevä riita

Tuottajat vaativat tekijöiltä Kopiosto-sopimusten purkamista.

Rahat tekijöille

Kopiosto jakaa oikeuksia teosten jälkikäyttöön, kuten verkkotallentamiseen tai opetuskäyttöön. Se hallinnoi myös muun muassa kopiointi- ja lainauskorvauksia sekä hyvitysmaksua.

Rahat jaetaan tekijöille, esiintyjille ja kustantajille, joko suoraan tai järjestöjen kautta.

Vuonna 2017 Kopiosto tilitti korvauksia 35 miljoonaa euroa.

Lähde: Kopiosto

JOURNALISTI
9.2.2018

Marja Honkonen, teksti
Markus Pyörälä, kuvitus

Audiovisuaalisen alan tekijät saivat juuri ennen joulua erikoista postia, kun useat tuotantoyhtiöt vaativat heitä purkamaan kokonaan tai osin Kopioston kanssa solmitut tekijänoikeussopimukset.

Tuotantoyhtiöiden vaatimukset liittyivät muun muassa televisio-ohjelmien edelleenlähettämistä ja verkkotallennusta koskeviin oikeuksiin. Sopimukset olisi pitänyt irtisanoa vuoden loppuun mennessä.

Vaatimusten takia vain muutama Journalistiliiton jäsen perui Kopiosto-sopimuksensa kokonaan. Liiton tekijäoikeusasioista vastaavan juristin Sanna Nikulan mukaan kirjeitä on kuitenkin lähetelty edelleen, vaikka Kopiosto ja tekijäjärjestöt ovat pyrkineet neuvottelemaan asiasta tuotantoyhtiöiden kanssa.

”Ruuvia on vain kiristetty”, Nikula sanoo.

Mikäli av-alan tekijä purkaa sopimuksensa Kopioston kanssa kokonaan, tekijäoikeusrahoja menettävät myös koulutusrahasto Koura ja audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK. Ne jakavat rahat eteenpäin muun muassa avustuksina ja apurahoina.

”Käytännössä siis se, kuka häviää, on tekijät”, Nikula summaa.

 

Kiistanalaisten oikeuksien rahallista arvoa on hankala arvioida. Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen löytää kirjekampanjan alkulähteen lähettäjäyrityksistä. Niillä on omat sopimuksensa kaapeliteitse lähetettävistä televisiokanavista operaattorien hallitsemissa verkoissa.

”Lähettäjäyritykset vaativat edelleenlähettämiseen liittyviä oikeuksia tuotantoyhtiöiltä, jotka vaativat nämä oikeudet tekijöiltä”, Niiranen sanoo.

Kiista liittyy Kopioston päätökseen haastaa kaapelioperaattori Telia markkinaoikeuteen. Kopiosto tiedotti 24. tammikuuta pyytävänsä oikeuden tulkintaa kaapelitelevisioverkossa edelleen lähetettävien televisio-ohjelmien tekijänoikeudellisesta tulkinnasta, ennakkotapauksen toivossa.

Kopiosto ja kaapelioperaattorit ovat olleet pitkään erimielisiä tekijänoikeuslain tulkinnasta. Asiaa on yritetty ratkoa pyöreän pöydän keskusteluissa myös opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla, tuloksetta.

Kopioston kanta on, että se voisi – laissa myönnettyjen valtuuksien perusteella – myöntää luvat ja jakaa korvaukset suoraan tekijöille.

Niiranen painottaa Kopioston olevan tehokkain tapa oikeuksien hallinnointiin.

”Oikeuksien hajautuminen yksittäisille tuotantoyhtiölle, lähettäjäyrityksille tai muille tahoille kollektiivisen oikeuksien osalta ei ole tekijän, teosten käyttäjäasiakkaiden eikä yhteiskunnan edun mukaista”, hän sanoo.

Siksi tuotantoyhtiöiden vaatimukset saada oikeudet itselleen näyttäytyvät Kopiostolle suuntauksena rapauttaa yhteishallinnointi ja toisaalta turvata yhtiöiden oma asema muuttuvilla av-markinnoilla.

Verkkotallennuspalveluista sopu löytyi vuonna 2015. Kopiosto ja tuottajien tekijänoikeusjärjestö Tuotos neuvottelevat kuitenkin edelleen, mikä osa korvauksesta menee kotimaisille tekijöille ja mikä tuottajille. Vuositasolla niiden kesken jaettavaksi jää puolet koko kertymästä, joka on noin 12 miljoonaa euroa.

 

Tuotoksen toiminnanjohtaja Kirsi Colliander vahvistaa, että joulua edeltäneet pyynnöt saivat pontensa lähettäjäyhtiöistä.

Ne alkoivat vaatia muun muassa edelleenlähettämisoikeuksia tuotantoyhtiöiltä sen jälkeen, kun Kopiosto oli joulukuussa korvausasiasta yhteydessä Teliaan.

Tuottajien näkökulmasta kaikki liiketoimintaan tarvittavat oikeudet olisi järkevää keskittää tuotantoyhtiöille. Hajautuminen on Collianderin mukaan omiaan vaikeuttamaan myyntiä.

”Tuotantoyhtiö voi sopia, että tekijä voi saada korvausta, vaikka hän luovuttaa oikeuden tuotantoyhtiölle. Toivomme, että oikeuksien kollektiivinen hallinnointi ei olisi este kotimaisten tuotantojen toteutumiselle”, hän sanoo.

Rahat tekijöille

Kopiosto jakaa oikeuksia teosten jälkikäyttöön, kuten verkkotallentamiseen tai opetuskäyttöön. Se hallinnoi myös muun muassa kopiointi- ja lainauskorvauksia sekä hyvitysmaksua.

Rahat jaetaan tekijöille, esiintyjille ja kustantajille, joko suoraan tai järjestöjen kautta.

Vuonna 2017 Kopiosto tilitti korvauksia 35 miljoonaa euroa.

Lähde: Kopiosto



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta