Av-rahojen jakamisesta mehevä riita

Tuottajat vaativat tekijöiltä Kopiosto-sopimusten purkamista.

Rahat tekijöille

Kopiosto jakaa oikeuksia teosten jälkikäyttöön, kuten verkkotallentamiseen tai opetuskäyttöön. Se hallinnoi myös muun muassa kopiointi- ja lainauskorvauksia sekä hyvitysmaksua.

Rahat jaetaan tekijöille, esiintyjille ja kustantajille, joko suoraan tai järjestöjen kautta.

Vuonna 2017 Kopiosto tilitti korvauksia 35 miljoonaa euroa.

Lähde: Kopiosto

JOURNALISTI
9.2.2018

Marja Honkonen, teksti
Markus Pyörälä, kuvitus

Audiovisuaalisen alan tekijät saivat juuri ennen joulua erikoista postia, kun useat tuotantoyhtiöt vaativat heitä purkamaan kokonaan tai osin Kopioston kanssa solmitut tekijänoikeussopimukset.

Tuotantoyhtiöiden vaatimukset liittyivät muun muassa televisio-ohjelmien edelleenlähettämistä ja verkkotallennusta koskeviin oikeuksiin. Sopimukset olisi pitänyt irtisanoa vuoden loppuun mennessä.

Vaatimusten takia vain muutama Journalistiliiton jäsen perui Kopiosto-sopimuksensa kokonaan. Liiton tekijäoikeusasioista vastaavan juristin Sanna Nikulan mukaan kirjeitä on kuitenkin lähetelty edelleen, vaikka Kopiosto ja tekijäjärjestöt ovat pyrkineet neuvottelemaan asiasta tuotantoyhtiöiden kanssa.

”Ruuvia on vain kiristetty”, Nikula sanoo.

Mikäli av-alan tekijä purkaa sopimuksensa Kopioston kanssa kokonaan, tekijäoikeusrahoja menettävät myös koulutusrahasto Koura ja audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK. Ne jakavat rahat eteenpäin muun muassa avustuksina ja apurahoina.

”Käytännössä siis se, kuka häviää, on tekijät”, Nikula summaa.

 

Kiistanalaisten oikeuksien rahallista arvoa on hankala arvioida. Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen löytää kirjekampanjan alkulähteen lähettäjäyrityksistä. Niillä on omat sopimuksensa kaapeliteitse lähetettävistä televisiokanavista operaattorien hallitsemissa verkoissa.

”Lähettäjäyritykset vaativat edelleenlähettämiseen liittyviä oikeuksia tuotantoyhtiöiltä, jotka vaativat nämä oikeudet tekijöiltä”, Niiranen sanoo.

Kiista liittyy Kopioston päätökseen haastaa kaapelioperaattori Telia markkinaoikeuteen. Kopiosto tiedotti 24. tammikuuta pyytävänsä oikeuden tulkintaa kaapelitelevisioverkossa edelleen lähetettävien televisio-ohjelmien tekijänoikeudellisesta tulkinnasta, ennakkotapauksen toivossa.

Kopiosto ja kaapelioperaattorit ovat olleet pitkään erimielisiä tekijänoikeuslain tulkinnasta. Asiaa on yritetty ratkoa pyöreän pöydän keskusteluissa myös opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla, tuloksetta.

Kopioston kanta on, että se voisi – laissa myönnettyjen valtuuksien perusteella – myöntää luvat ja jakaa korvaukset suoraan tekijöille.

Niiranen painottaa Kopioston olevan tehokkain tapa oikeuksien hallinnointiin.

”Oikeuksien hajautuminen yksittäisille tuotantoyhtiölle, lähettäjäyrityksille tai muille tahoille kollektiivisen oikeuksien osalta ei ole tekijän, teosten käyttäjäasiakkaiden eikä yhteiskunnan edun mukaista”, hän sanoo.

Siksi tuotantoyhtiöiden vaatimukset saada oikeudet itselleen näyttäytyvät Kopiostolle suuntauksena rapauttaa yhteishallinnointi ja toisaalta turvata yhtiöiden oma asema muuttuvilla av-markinnoilla.

Verkkotallennuspalveluista sopu löytyi vuonna 2015. Kopiosto ja tuottajien tekijänoikeusjärjestö Tuotos neuvottelevat kuitenkin edelleen, mikä osa korvauksesta menee kotimaisille tekijöille ja mikä tuottajille. Vuositasolla niiden kesken jaettavaksi jää puolet koko kertymästä, joka on noin 12 miljoonaa euroa.

 

Tuotoksen toiminnanjohtaja Kirsi Colliander vahvistaa, että joulua edeltäneet pyynnöt saivat pontensa lähettäjäyhtiöistä.

Ne alkoivat vaatia muun muassa edelleenlähettämisoikeuksia tuotantoyhtiöiltä sen jälkeen, kun Kopiosto oli joulukuussa korvausasiasta yhteydessä Teliaan.

Tuottajien näkökulmasta kaikki liiketoimintaan tarvittavat oikeudet olisi järkevää keskittää tuotantoyhtiöille. Hajautuminen on Collianderin mukaan omiaan vaikeuttamaan myyntiä.

”Tuotantoyhtiö voi sopia, että tekijä voi saada korvausta, vaikka hän luovuttaa oikeuden tuotantoyhtiölle. Toivomme, että oikeuksien kollektiivinen hallinnointi ei olisi este kotimaisten tuotantojen toteutumiselle”, hän sanoo.

Rahat tekijöille

Kopiosto jakaa oikeuksia teosten jälkikäyttöön, kuten verkkotallentamiseen tai opetuskäyttöön. Se hallinnoi myös muun muassa kopiointi- ja lainauskorvauksia sekä hyvitysmaksua.

Rahat jaetaan tekijöille, esiintyjille ja kustantajille, joko suoraan tai järjestöjen kautta.

Vuonna 2017 Kopiosto tilitti korvauksia 35 miljoonaa euroa.

Lähde: Kopiosto



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta