Av-rahojen jakamisesta mehevä riita

Tuottajat vaativat tekijöiltä Kopiosto-sopimusten purkamista.

Rahat tekijöille

Kopiosto jakaa oikeuksia teosten jälkikäyttöön, kuten verkkotallentamiseen tai opetuskäyttöön. Se hallinnoi myös muun muassa kopiointi- ja lainauskorvauksia sekä hyvitysmaksua.

Rahat jaetaan tekijöille, esiintyjille ja kustantajille, joko suoraan tai järjestöjen kautta.

Vuonna 2017 Kopiosto tilitti korvauksia 35 miljoonaa euroa.

Lähde: Kopiosto

JOURNALISTI
9.2.2018

Marja Honkonen, teksti
Markus Pyörälä, kuvitus

Audiovisuaalisen alan tekijät saivat juuri ennen joulua erikoista postia, kun useat tuotantoyhtiöt vaativat heitä purkamaan kokonaan tai osin Kopioston kanssa solmitut tekijänoikeussopimukset.

Tuotantoyhtiöiden vaatimukset liittyivät muun muassa televisio-ohjelmien edelleenlähettämistä ja verkkotallennusta koskeviin oikeuksiin. Sopimukset olisi pitänyt irtisanoa vuoden loppuun mennessä.

Vaatimusten takia vain muutama Journalistiliiton jäsen perui Kopiosto-sopimuksensa kokonaan. Liiton tekijäoikeusasioista vastaavan juristin Sanna Nikulan mukaan kirjeitä on kuitenkin lähetelty edelleen, vaikka Kopiosto ja tekijäjärjestöt ovat pyrkineet neuvottelemaan asiasta tuotantoyhtiöiden kanssa.

”Ruuvia on vain kiristetty”, Nikula sanoo.

Mikäli av-alan tekijä purkaa sopimuksensa Kopioston kanssa kokonaan, tekijäoikeusrahoja menettävät myös koulutusrahasto Koura ja audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK. Ne jakavat rahat eteenpäin muun muassa avustuksina ja apurahoina.

”Käytännössä siis se, kuka häviää, on tekijät”, Nikula summaa.

 

Kiistanalaisten oikeuksien rahallista arvoa on hankala arvioida. Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen löytää kirjekampanjan alkulähteen lähettäjäyrityksistä. Niillä on omat sopimuksensa kaapeliteitse lähetettävistä televisiokanavista operaattorien hallitsemissa verkoissa.

”Lähettäjäyritykset vaativat edelleenlähettämiseen liittyviä oikeuksia tuotantoyhtiöiltä, jotka vaativat nämä oikeudet tekijöiltä”, Niiranen sanoo.

Kiista liittyy Kopioston päätökseen haastaa kaapelioperaattori Telia markkinaoikeuteen. Kopiosto tiedotti 24. tammikuuta pyytävänsä oikeuden tulkintaa kaapelitelevisioverkossa edelleen lähetettävien televisio-ohjelmien tekijänoikeudellisesta tulkinnasta, ennakkotapauksen toivossa.

Kopiosto ja kaapelioperaattorit ovat olleet pitkään erimielisiä tekijänoikeuslain tulkinnasta. Asiaa on yritetty ratkoa pyöreän pöydän keskusteluissa myös opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla, tuloksetta.

Kopioston kanta on, että se voisi – laissa myönnettyjen valtuuksien perusteella – myöntää luvat ja jakaa korvaukset suoraan tekijöille.

Niiranen painottaa Kopioston olevan tehokkain tapa oikeuksien hallinnointiin.

”Oikeuksien hajautuminen yksittäisille tuotantoyhtiölle, lähettäjäyrityksille tai muille tahoille kollektiivisen oikeuksien osalta ei ole tekijän, teosten käyttäjäasiakkaiden eikä yhteiskunnan edun mukaista”, hän sanoo.

Siksi tuotantoyhtiöiden vaatimukset saada oikeudet itselleen näyttäytyvät Kopiostolle suuntauksena rapauttaa yhteishallinnointi ja toisaalta turvata yhtiöiden oma asema muuttuvilla av-markinnoilla.

Verkkotallennuspalveluista sopu löytyi vuonna 2015. Kopiosto ja tuottajien tekijänoikeusjärjestö Tuotos neuvottelevat kuitenkin edelleen, mikä osa korvauksesta menee kotimaisille tekijöille ja mikä tuottajille. Vuositasolla niiden kesken jaettavaksi jää puolet koko kertymästä, joka on noin 12 miljoonaa euroa.

 

Tuotoksen toiminnanjohtaja Kirsi Colliander vahvistaa, että joulua edeltäneet pyynnöt saivat pontensa lähettäjäyhtiöistä.

Ne alkoivat vaatia muun muassa edelleenlähettämisoikeuksia tuotantoyhtiöiltä sen jälkeen, kun Kopiosto oli joulukuussa korvausasiasta yhteydessä Teliaan.

Tuottajien näkökulmasta kaikki liiketoimintaan tarvittavat oikeudet olisi järkevää keskittää tuotantoyhtiöille. Hajautuminen on Collianderin mukaan omiaan vaikeuttamaan myyntiä.

”Tuotantoyhtiö voi sopia, että tekijä voi saada korvausta, vaikka hän luovuttaa oikeuden tuotantoyhtiölle. Toivomme, että oikeuksien kollektiivinen hallinnointi ei olisi este kotimaisten tuotantojen toteutumiselle”, hän sanoo.

Rahat tekijöille

Kopiosto jakaa oikeuksia teosten jälkikäyttöön, kuten verkkotallentamiseen tai opetuskäyttöön. Se hallinnoi myös muun muassa kopiointi- ja lainauskorvauksia sekä hyvitysmaksua.

Rahat jaetaan tekijöille, esiintyjille ja kustantajille, joko suoraan tai järjestöjen kautta.

Vuonna 2017 Kopiosto tilitti korvauksia 35 miljoonaa euroa.

Lähde: Kopiosto



9 2018
Arkisto
Maisemakonttori. Pilvikki Kause työskentelee yhteisöllisessä työhuoneessa Porton keskustassa. Monet työkavereista ovat eri alojen ”läppärikulkureita”. Naapuritavernassa lounasta saa alle neljällä eurolla. ”Maisemat työhuoneen ikkunasta herättävät aina kateutta”, Kause kertoo.

Hankala alku löytöretkeilijöiden maassa

Muutto uuteen maahan oli vaikeampi kuin kokenut freelancetoimittaja Pilvikki Kause osasi odottaa. Arjen yksinhuoltajana, sairastellessa ja keikkojen harvetessa hän alkoi epäillä, osaako enää kirjoittaakaan.

Spotlights reporter Annvi Gardbergs program om silvervatten nominerades till Snöspaden 2017 bland annat för att hon lyckades lyfta upp och väcka en bred samhällsdebatt om ett tidigare relativt okänt problem.

Hårt efterspel i silvervattnets spår

Yle Spotlights Annvi Gardberg hade räknat med att hennes avslöjande om folk som dricker silvervatten kunde ge höga svallvågor. Men hon hade inte räknat med hur hårt hennes intervjuobjekt skulle drabbas.

Viranomainen vastaa, jos tietopyyntö miellyttää

Toimittajat kertovat viranomaisten vastaavan asiakirjapyyntöihin hyvin, mutta vaikeissa aiheissa ensimmäinen vastaus on usein ”ei”. Jos tiedot jäävät saamatta, harva tekee muuta kuin urputtaa kollegalle.

Tasa-arvobotti on saanut pohtimaan haastateltavien valintoja, Koillissanomien toimituspäällikkö Jenny Halvari kertoo. Vasemmalla kesätoimittaja Vappu Jaakkola.

Journalismi jää kauas tasa-arvosta

Tasa-arvokeskustelu ei ole lisännyt naisten määrää uutisissa. Heinäkuussa parhaiten pärjäsi Koillissanomat. Helsingin Sanomien 50–50-tavoite on kaukana.

Uudistusmielinen uutisjournalisti

Helsingin Sanomista Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi siirtyvä Erja Yläjärvi uskoo sääuutisiin ja lifestyle-sisältöihin.

Tuntematon koodari

Moni ei edes tiedä, että suomalaiset mediat käyttävät itsekin algoritmeja ja tekevät niiden avulla journalistisia ratkaisuja. Usein ratkaisuja tekee tuntematon koodari, kirjoittaa Elina Grundström.

Kirstu kilisemään kaukomailla

Freelanceriksi ulkomaille, mutta miten? Kokeneet toimittajat kertovat viisi vinkkiä.

Eläkkeellä oleva Heikki Kotilainen toi keräämänsä kuvalakanat näytille Journalistiliiton tiloihin Hakaniemeen. Toistuvia kuvituskuvia hän on kerännyt parin vuoden ajan. Kotilainen ei halua esiintyä ”besserwisserinä”, vain ihmettelevänä ja vähän huvittuneena seuraajana. ”Ei uutiskuva-addiktio mihinkään katoa.”

Joka päivä sama kuva poliisimerkistä

Vanhaa kuvatoimittajaa ja kuvaajaa ihmetyttää sisällöttömien kuvien viljely verkkojutuissa.

Kun tutkijanura ei tuntunutkaan omalta, Laura Koponen ryhtyi hyödyntämään tietojaan tiedetoimittajana. Tähtitieteessä eniten uutta raportoitavaa kertyy astrobiologian ja eksoplaneettojen tutkimuksesta. ”Ehkä maapallon hankaluudet ajavat ajattelemaan elämän edellytyksiä muualla avaruudessa.” Kuva otettiin Helsingin observatoriossa, jossa on myös Koposen työnantajan Ursan tiloja.

Arjen ympyröitä ylemmäs

Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteeri Laura Koponen saa työssään pyöritellä kokonaisen universumin asioita. ”Vaikeinta on tieteen eturintamaan liittyvä epävarmuus, ja joudun usein kirjoittamaan ’mahdollisesti, kenties, saattaa olla’.”

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström odottaa innolla muun muassa tes-neuvotteluja, joista hänellä on aiempaakin kokemusta. ”Niissä täytyy ottaa isoja kokonaisuuksia haltuun, huomioida eri intressit ja löytää ratkaisuja nopeasti. Saan itsestäni eniten irti, kun työ on muuta kuin tasaista hallinnointia.”

Auttaminen on kivaa

Journalistiliiton uusi lakimies Rami Lindström selvittää ensitöikseen Ylen irtisanomisia.

Hyvä draivi viehättää Ylessä

Stefani Urmas on aloittanut Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan visuaalisuudesta vastaavana päällikkönä.

Ohjelmapäällikkö Nina Jokiaho nosti Radio Novan Suomen viime vuoden kuunnelluimmaksi kaupalliseksi radiokanavaksi.

Kuuntelijan kuuntelija

Radio Novan ohjelmapäällikkö Niina Jokiaho hilasi kanavan takaisin huipulle.

Kesä koko vuoden

Miten säilyttää lomaltapaluun olotila marraskuuhun? Nämä vinkit kirjautuvat vuodesta toiseen Nina Erhon ”kaikkien aikojen työhyvinvointisyksy” -listoille.

Stuntreportrar och föregångare

Det finns stuntreportage där det känns som om redaktörens eller redaktionens upplevelse spelar en större roll än publikens, skriver Lina Laurent.

Oikein ajoitetut sanat

Manu Marttinen ja joukko muita Taloussanomien määräaikaisia oli puimassa yt-neuvottelujen tilannetta, kun huoneeseen paukkasi vakitoimittaja kyselemään luottamusmieheltä omaa työasiaansa.

Karjalaisen tuottaja Laura Määttänen sai jo lapsena tuntuman ampumiseen, kun poliisi-isä vei hänet ampumaradalle.

Katse tähtäimeen ja mieli tyhjäksi

Laura Määttänen hakee mielen ja sormen harmoniaa urheiluammunnasta. Silloin ajatukset eivät ole otsikoinnissa.

Husiksen kulisseista

Staffan Bruunin kirja Mies joka rakasti uutisia on ”toimittajamuistelmat”, jonka loppu on omistettu Hbl:n poikkeuksellisen jyrkälle alamäelle.”Osa ilmiöistä on koko alalle tuttuja, mutta yksityiskohdat hätkähdyttävät”, kirjoittaa Nina Erho.

Somekansa sokissa

Sanakirja ei vielä tunne somekansaa, mutta sen suosio näyttää nousevan kohisten, kirjoittaa Vesa Heikkinen Kieli-kolumnissaan.

Ehdotus: SJL:n uudeksi nimeksi Mediantekijät

Tulevien vuosien taloutta ja toimintaa suunnitelleen työryhmän puheenjohtajan Lauri Lähteenmäen mukaan liiton satavuotisjuhla vuonna 2021 olisi hyvä ajankohta nimen vaihtamiselle.

Bernerin mediaryhmä jätti rahoituksen auki

”On riittämätöntä ja kestämätöntä, että esitetyille toimenpiteille ei ole varattu rahoitusta käytännöllisesti katsoen lainkaan”, SJL:n puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Bärlund vill locka fler journalister

Från augusti är Johan Bärlund ny rektor för Social- och kommunalhögskolan i Helsingfors. Han ser det som en stor utmaning att åter få upp intresset för journalistikstudier.

HSS Media rekryterar reportrar

Senast i oktober kommer HSS Media att ha två nyanställda reportrar, varav en kommer att bli placerad i Vasa och en i Jakobstad.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta