Ajojahti, entäs sitten?

Pahantahtoisen lähteen tiedot pitää tarkistaa erityisen hyvin, mutta motiivi ei yksin ole uutisen este.

Journalistin ohje 12

Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JOURNALISTI
9.2.2018

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Helsingin piispan Teemu Laajasalon kuittisotkua ja vanhoja liiketoimia on puitu julkisuudessa tavalla, jota jotkut ovat kutsuneet ajojahdiksi.

Siitä on syytetty Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajaa Johanna Korhosta, joka tuki piispanvaalissa toista ehdokasta. Juuri Korhosen laajalle jakelulle lähettämä 40 kysymyksen selvityspyyntö toi julkisuuteen kuittiepäselvyydet. Aiemmin Korhonen on penkonut ja kommentoinut Laajasalon yritystoimintaa.

Mutta entä sitten? Onko syytösten sylttytehtaalla merkitystä, jos faktat ovat kohdillaan?

 

Journalistin ohjeiden kohdan 12 mukaan lähteisiin on suhtauduttava erityisen kriittisesti silloin, kun kyse on kiistanalaisesta asiasta. Lähteen hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus ei silti ole este julkaista uutista, jos kaikki muu on kunnossa, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sanoo.

”Jos lähteellä on selvä motiivi, asiat pitää tarkistaa tavanomaista paremmin. Mutta ainahan ne pitää tarkistaa.”

JO12 on monissa JSN:n päätöksissä ”apupykälä”. Siihen liittyvät langettavat ovat tulleet usein piilomainonnasta tai erittäin kielteiseen julkisuuteen liittyvistä kohdista. Lähdekritiikin puute tekee virheistä pahempia.

JO14:n mukaan yleisölle on jossain tilanteissa avattava sitä, miten nimettömän lähteen luotettavuus on varmistettu, Grundström muistuttaa.

Hän painottaa myös, että nimettömän lähteen esittämät faktat ja esimerkiksi kielteiset arviot ovat eri asia.

”Niiden suhteen toimittajan pitäisi olla hyvin kriittinen.”

 

Kirkko ja kaupunki uutisoi Laajasalon kuittiepäselvyydet ja 40 kysymyksen listan ensimmäisenä.

Uutispäällikkö Pauli Juusela painottaa, ettei listan heille toimittanut taho ole Johanna Korhonen itse, eikä kommentoi, miten lehti tiedot sai. Lähteen motiivien miettiminen on toki aina paikallaan, Juusela sanoo.

”Tässä tapauksessa niissä ei ollut mitään sellaista, että olisi ollut tarpeen jättää juttu tekemättä.”

Toimitus halusi, että niin Korhosen, Laajasalon kuin Helsingin seurakuntayhtymän kommentit saatiin samaan juttuun.

”Kohuotsikkoon samppanjasta ja kokiksista ei meidän mielestämme ollut aihetta. Isoimpia asioita olivat virkamatkojen majoitustaso ja kuittien puuttuminen”, Juusela toteaa.

Vastaavia tilanteita Kirkossa ja kaupungissa ratkotaan Juuselan mukaan harvoin. Vinkkejä toki tulee, ja silloin lähteiden motiivia suhteutetaan asian yleiseen merkitykseen.

”Vahingoittamismotiivi voi nostaa julkaisukynnystä”, Juusela sanoo.

 

Suomen Kuvalehti kertoi Laajasalon yhtiön talousvaikeuksista viime elokuussa, ja piispan toimintaa on seurattu tarkkaan.

Toimittaja Salla Vuorikosken mukaan oli selvää, että lehti tarttuu myös kuittisotkuun. Toimitus selvitti eri tavoin Korhosen 40 kysymyksen taustoja. Kaikkea ei julkaistu.

”Uutisarvon pohdinnan kannalta ei ole merkitystä, miten tieto listasta on toimituksille päätynyt”, Vuorikoski sanoo.

Vuorikoski kertoo kysyvänsä lähteidensä motiiveista usein suoraan. Se on tärkeä taustatieto, muttei määritä uutiskynnystä.

”Olen harvoin törmännyt tilanteeseen, jossa lähde saisi suoran henkilökohtaisen hyödyn uutisoinnista”, Vuorikoski kertoo.

Ja onko ”vahingoittaminen” aina huono motiivi? Vuorikoski pohtii. Vaikka joku haikailisi epäeettiselle vallankäyttäjälle potkuja, joskus potkujen seuraus voi olla yhteiskunnalle hyvä.

”Tietojen julkaisemista pitää aina ensisijaisesti arvioida yleisön edun kannalta: onko yleisöllä oikeus tietää”, Vuorikoski summaa.

Journalistin ohje 12

Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta