Ajojahti, entäs sitten?

Journalistin ohje 12

Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.

JOURNALISTI
9.2.2018

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Pahantahtoisen lähteen tiedot pitää tarkistaa erityisen hyvin, mutta motiivi ei yksin ole uutisen este.

Helsingin piispan Teemu Laajasalon kuittisotkua ja vanhoja liiketoimia on puitu julkisuudessa tavalla, jota jotkut ovat kutsuneet ajojahdiksi.

Siitä on syytetty Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajaa Johanna Korhosta, joka tuki piispanvaalissa toista ehdokasta. Juuri Korhosen laajalle jakelulle lähettämä 40 kysymyksen selvityspyyntö toi julkisuuteen kuittiepäselvyydet. Aiemmin Korhonen on penkonut ja kommentoinut Laajasalon yritystoimintaa.

Mutta entä sitten? Onko syytösten sylttytehtaalla merkitystä, jos faktat ovat kohdillaan?

 

Journalistin ohjeiden kohdan 12 mukaan lähteisiin on suhtauduttava erityisen kriittisesti silloin, kun kyse on kiistanalaisesta asiasta. Lähteen hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus ei silti ole este julkaista uutista, jos kaikki muu on kunnossa, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sanoo.

”Jos lähteellä on selvä motiivi, asiat pitää tarkistaa tavanomaista paremmin. Mutta ainahan ne pitää tarkistaa.”

JO12 on monissa JSN:n päätöksissä ”apupykälä”. Siihen liittyvät langettavat ovat tulleet usein piilomainonnasta tai erittäin kielteiseen julkisuuteen liittyvistä kohdista. Lähdekritiikin puute tekee virheistä pahempia.

JO14:n mukaan yleisölle on jossain tilanteissa avattava sitä, miten nimettömän lähteen luotettavuus on varmistettu, Grundström muistuttaa.

Hän painottaa myös, että nimettömän lähteen esittämät faktat ja esimerkiksi kielteiset arviot ovat eri asia.

”Niiden suhteen toimittajan pitäisi olla hyvin kriittinen.”

 

Kirkko ja kaupunki uutisoi Laajasalon kuittiepäselvyydet ja 40 kysymyksen listan ensimmäisenä.

Uutispäällikkö Pauli Juusela painottaa, ettei listan heille toimittanut taho ole Johanna Korhonen itse, eikä kommentoi, miten lehti tiedot sai. Lähteen motiivien miettiminen on toki aina paikallaan, Juusela sanoo.

”Tässä tapauksessa niissä ei ollut mitään sellaista, että olisi ollut tarpeen jättää juttu tekemättä.”

Toimitus halusi, että niin Korhosen, Laajasalon kuin Helsingin seurakuntayhtymän kommentit saatiin samaan juttuun.

”Kohuotsikkoon samppanjasta ja kokiksista ei meidän mielestämme ollut aihetta. Isoimpia asioita olivat virkamatkojen majoitustaso ja kuittien puuttuminen”, Juusela toteaa.

Vastaavia tilanteita Kirkossa ja kaupungissa ratkotaan Juuselan mukaan harvoin. Vinkkejä toki tulee, ja silloin lähteiden motiivia suhteutetaan asian yleiseen merkitykseen.

”Vahingoittamismotiivi voi nostaa julkaisukynnystä”, Juusela sanoo.

 

Suomen Kuvalehti kertoi Laajasalon yhtiön talousvaikeuksista viime elokuussa, ja piispan toimintaa on seurattu tarkkaan.

Toimittaja Salla Vuorikosken mukaan oli selvää, että lehti tarttuu myös kuittisotkuun. Toimitus selvitti eri tavoin Korhosen 40 kysymyksen taustoja. Kaikkea ei julkaistu.

”Uutisarvon pohdinnan kannalta ei ole merkitystä, miten tieto listasta on toimituksille päätynyt”, Vuorikoski sanoo.

Vuorikoski kertoo kysyvänsä lähteidensä motiiveista usein suoraan. Se on tärkeä taustatieto, muttei määritä uutiskynnystä.

”Olen harvoin törmännyt tilanteeseen, jossa lähde saisi suoran henkilökohtaisen hyödyn uutisoinnista”, Vuorikoski kertoo.

Ja onko ”vahingoittaminen” aina huono motiivi? Vuorikoski pohtii. Vaikka joku haikailisi epäeettiselle vallankäyttäjälle potkuja, joskus potkujen seuraus voi olla yhteiskunnalle hyvä.

”Tietojen julkaisemista pitää aina ensisijaisesti arvioida yleisön edun kannalta: onko yleisöllä oikeus tietää”, Vuorikoski summaa.

Journalistin ohje 12

Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta