Journalistiliiton hallitus 2019-2022: Takarivissä vasemmalta: Anne Kotipuro, 57 (PJY), Liisa Yli-Ketola, 52 (P-KJY), 1. varapuheenjohtaja Susanna Sjöstedt, 48 (RTTL), Kirsi Mattila, 60 (RTTL), Anna Sourander, 40 (EPSY), Leena Kosonen, 56 (PSSY), 2. varapuheenjohtaja Hanna-Kaisa Hämäläinen, 43 (SFJ). Eturivissä vasemmalta: Anu Kähkönen, 49 (RTTL), Marko Laitala, 57 (HSJ), puheenjohtaja Hanne Aho, 43 ja Mari Manninen, 47 HSJ). Kuvasta puuttuvat Soila Saroniemi, 58 (HSJ) ja Sari Korpela-Välisaari, 41 (RTTL).

Silpputyöntekijöille hallituksen tuki

JOURNALISTI
21.12.2018

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

Journalistiliiton uusi hallitus haluaa kohentaa erityisesti freelancereiden ja itsensätyöllistäjien asemaa.

Journalistiliiton uusi hallitus valittiin valtuuston kokouksessa 12. – 14.12. Helsingissä.

Vasta valittu hallitus haluaa kohentaa erityisesti freelancereiden, itsensätyöllistäjien ja ketjutetuilla määräaikaisilla sopimuksilla työskentelevien jäsentensä asemaa.

Tämä ilmenee Journalistin sähköpostikyselystä, jossa hallituksen jäseniä pyydettiin nimeämään liiton toimintasuunnitelmasta tärkeimmät tavoitteet.

Silpputyöntekijöiden ja freelancereiden aseman kohentamisen nostivat esiin Hanne Aho, Anu Kähkönen, Mari Manninen, Anne Kotipuro ja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

”On luotava uusia vahvoja ja näkyviä keinoja, jotta saadaan neuvotteluvaltaa työnteon ehtoihin. Kiireisesti on vaikutettava freetyön alihinnoittelun lopettamiseen”, Hanna-Kaisa Hämäläinen sanoo.

 

Toinen tärkeä asia on liiton talouden parantaminen ja siihen liittyvä jäsenhankinta. Tämän nostivat tärkeimmäksi asiaksi Marko Laitala, Kirsi Mattila ja Leena Kosonen.

”On selvitettävä kaikki suunnat: jäsenkunnan laajentaminen viestintä- ja muille naapurialoille, itsensätyöllistäjien ansiotason parantaminen, nuorten rekrytointi ja vaikuttaminen siihen, että media-alan toimintaedellytyksistä pidetään huolta”, Kosonen sanoo.

Liisa Yli-Ketola nostaa tärkeimmäksi asiaksi sen, että mahdollisimman moni pystyy osallistumaan eri yhdistysten järjestämiin koulutuksiin. Myös Anna Sourander korostaa koulutuksen merkitystä liiton toiminnassa.

”On todella tärkeää, että työntekijätasolla on tietoa ja taitoa, kun työnantajapuoli yhä enemmän vaatii joustoa ja monipuolisuutta”, Sourander sanoo.

Susanna Sjöstedt puolestaan nostaa tärkeimmäksi ajettavaksi asiaksi riippumattoman journalismin ja ammattitaidon turvaamisen.

 

Uuden hallituksen keski-ikä on noin 50 vuotta. Se on suunnilleen sama kuin edellisen hallituksen keski-ikä sen aloittaessa toimikautensa vuonna 2015.

Hallituksessa on naisenemmistö. Valtuuston kaksi puheenjohtajaa (Tapio Räihä ja Ilja Ojala) osallistuvat hallituksen kokouksiin. Moni muistutti tasa-arvosta, mutta sukupuolijakaumaa ei pidetty oleellisena asiana.

”Toki miehiä voisi olla pari enemmän, jotta sukupuolijakauma olisi tasa-arvoisempi. Toisaalta enemmistö vanhan hallituksen jäsenistä jatkaa ja se pitää riittävästi hallituskokemusta mukana”, Marko Laitala sanoo.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta