Journalistiliiton hallitus 2019-2022: Takarivissä vasemmalta: Anne Kotipuro, 57 (PJY), Liisa Yli-Ketola, 52 (P-KJY), 1. varapuheenjohtaja Susanna Sjöstedt, 48 (RTTL), Kirsi Mattila, 60 (RTTL), Anna Sourander, 40 (EPSY), Leena Kosonen, 56 (PSSY), 2. varapuheenjohtaja Hanna-Kaisa Hämäläinen, 43 (SFJ). Eturivissä vasemmalta: Anu Kähkönen, 49 (RTTL), Marko Laitala, 57 (HSJ), puheenjohtaja Hanne Aho, 43 ja Mari Manninen, 47 HSJ). Kuvasta puuttuvat Soila Saroniemi, 58 (HSJ) ja Sari Korpela-Välisaari, 41 (RTTL).

Silpputyöntekijöille hallituksen tuki

JOURNALISTI
21.12.2018

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

Journalistiliiton uusi hallitus haluaa kohentaa erityisesti freelancereiden ja itsensätyöllistäjien asemaa.

Journalistiliiton uusi hallitus valittiin valtuuston kokouksessa 12. – 14.12. Helsingissä.

Vasta valittu hallitus haluaa kohentaa erityisesti freelancereiden, itsensätyöllistäjien ja ketjutetuilla määräaikaisilla sopimuksilla työskentelevien jäsentensä asemaa.

Tämä ilmenee Journalistin sähköpostikyselystä, jossa hallituksen jäseniä pyydettiin nimeämään liiton toimintasuunnitelmasta tärkeimmät tavoitteet.

Silpputyöntekijöiden ja freelancereiden aseman kohentamisen nostivat esiin Hanne Aho, Anu Kähkönen, Mari Manninen, Anne Kotipuro ja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

”On luotava uusia vahvoja ja näkyviä keinoja, jotta saadaan neuvotteluvaltaa työnteon ehtoihin. Kiireisesti on vaikutettava freetyön alihinnoittelun lopettamiseen”, Hanna-Kaisa Hämäläinen sanoo.

 

Toinen tärkeä asia on liiton talouden parantaminen ja siihen liittyvä jäsenhankinta. Tämän nostivat tärkeimmäksi asiaksi Marko Laitala, Kirsi Mattila ja Leena Kosonen.

”On selvitettävä kaikki suunnat: jäsenkunnan laajentaminen viestintä- ja muille naapurialoille, itsensätyöllistäjien ansiotason parantaminen, nuorten rekrytointi ja vaikuttaminen siihen, että media-alan toimintaedellytyksistä pidetään huolta”, Kosonen sanoo.

Liisa Yli-Ketola nostaa tärkeimmäksi asiaksi sen, että mahdollisimman moni pystyy osallistumaan eri yhdistysten järjestämiin koulutuksiin. Myös Anna Sourander korostaa koulutuksen merkitystä liiton toiminnassa.

”On todella tärkeää, että työntekijätasolla on tietoa ja taitoa, kun työnantajapuoli yhä enemmän vaatii joustoa ja monipuolisuutta”, Sourander sanoo.

Susanna Sjöstedt puolestaan nostaa tärkeimmäksi ajettavaksi asiaksi riippumattoman journalismin ja ammattitaidon turvaamisen.

 

Uuden hallituksen keski-ikä on noin 50 vuotta. Se on suunnilleen sama kuin edellisen hallituksen keski-ikä sen aloittaessa toimikautensa vuonna 2015.

Hallituksessa on naisenemmistö. Valtuuston kaksi puheenjohtajaa (Tapio Räihä ja Ilja Ojala) osallistuvat hallituksen kokouksiin. Moni muistutti tasa-arvosta, mutta sukupuolijakaumaa ei pidetty oleellisena asiana.

”Toki miehiä voisi olla pari enemmän, jotta sukupuolijakauma olisi tasa-arvoisempi. Toisaalta enemmistö vanhan hallituksen jäsenistä jatkaa ja se pitää riittävästi hallituskokemusta mukana”, Marko Laitala sanoo.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta