Silpputyöntekijöille hallituksen tuki

Journalistiliiton uusi hallitus haluaa kohentaa erityisesti freelancereiden ja itsensätyöllistäjien asemaa.

Journalistiliiton hallitus 2019-2022: Takarivissä vasemmalta: Anne Kotipuro, 57 (PJY), Liisa Yli-Ketola, 52 (P-KJY), 1. varapuheenjohtaja Susanna Sjöstedt, 48 (RTTL), Kirsi Mattila, 60 (RTTL), Anna Sourander, 40 (EPSY), Leena Kosonen, 56 (PSSY), 2. varapuheenjohtaja Hanna-Kaisa Hämäläinen, 43 (SFJ). Eturivissä vasemmalta: Anu Kähkönen, 49 (RTTL), Marko Laitala, 57 (HSJ), puheenjohtaja Hanne Aho, 43 ja Mari Manninen, 47 HSJ). Kuvasta puuttuvat Soila Saroniemi, 58 (HSJ) ja Sari Korpela-Välisaari, 41 (RTTL).

JOURNALISTI
21.12.2018

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

Journalistiliiton uusi hallitus valittiin valtuuston kokouksessa 12. – 14.12. Helsingissä.

Vasta valittu hallitus haluaa kohentaa erityisesti freelancereiden, itsensätyöllistäjien ja ketjutetuilla määräaikaisilla sopimuksilla työskentelevien jäsentensä asemaa.

Tämä ilmenee Journalistin sähköpostikyselystä, jossa hallituksen jäseniä pyydettiin nimeämään liiton toimintasuunnitelmasta tärkeimmät tavoitteet.

Silpputyöntekijöiden ja freelancereiden aseman kohentamisen nostivat esiin Hanne Aho, Anu Kähkönen, Mari Manninen, Anne Kotipuro ja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

”On luotava uusia vahvoja ja näkyviä keinoja, jotta saadaan neuvotteluvaltaa työnteon ehtoihin. Kiireisesti on vaikutettava freetyön alihinnoittelun lopettamiseen”, Hanna-Kaisa Hämäläinen sanoo.

 

Toinen tärkeä asia on liiton talouden parantaminen ja siihen liittyvä jäsenhankinta. Tämän nostivat tärkeimmäksi asiaksi Marko Laitala, Kirsi Mattila ja Leena Kosonen.

”On selvitettävä kaikki suunnat: jäsenkunnan laajentaminen viestintä- ja muille naapurialoille, itsensätyöllistäjien ansiotason parantaminen, nuorten rekrytointi ja vaikuttaminen siihen, että media-alan toimintaedellytyksistä pidetään huolta”, Kosonen sanoo.

Liisa Yli-Ketola nostaa tärkeimmäksi asiaksi sen, että mahdollisimman moni pystyy osallistumaan eri yhdistysten järjestämiin koulutuksiin. Myös Anna Sourander korostaa koulutuksen merkitystä liiton toiminnassa.

”On todella tärkeää, että työntekijätasolla on tietoa ja taitoa, kun työnantajapuoli yhä enemmän vaatii joustoa ja monipuolisuutta”, Sourander sanoo.

Susanna Sjöstedt puolestaan nostaa tärkeimmäksi ajettavaksi asiaksi riippumattoman journalismin ja ammattitaidon turvaamisen.

 

Uuden hallituksen keski-ikä on noin 50 vuotta. Se on suunnilleen sama kuin edellisen hallituksen keski-ikä sen aloittaessa toimikautensa vuonna 2015.

Hallituksessa on naisenemmistö. Valtuuston kaksi puheenjohtajaa (Tapio Räihä ja Ilja Ojala) osallistuvat hallituksen kokouksiin. Moni muistutti tasa-arvosta, mutta sukupuolijakaumaa ei pidetty oleellisena asiana.

”Toki miehiä voisi olla pari enemmän, jotta sukupuolijakauma olisi tasa-arvoisempi. Toisaalta enemmistö vanhan hallituksen jäsenistä jatkaa ja se pitää riittävästi hallituskokemusta mukana”, Marko Laitala sanoo.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta