Silpputyöntekijöille hallituksen tuki

Journalistiliiton uusi hallitus haluaa kohentaa erityisesti freelancereiden ja itsensätyöllistäjien asemaa.

Journalistiliiton hallitus 2019-2022: Takarivissä vasemmalta: Anne Kotipuro, 57 (PJY), Liisa Yli-Ketola, 52 (P-KJY), 1. varapuheenjohtaja Susanna Sjöstedt, 48 (RTTL), Kirsi Mattila, 60 (RTTL), Anna Sourander, 40 (EPSY), Leena Kosonen, 56 (PSSY), 2. varapuheenjohtaja Hanna-Kaisa Hämäläinen, 43 (SFJ). Eturivissä vasemmalta: Anu Kähkönen, 49 (RTTL), Marko Laitala, 57 (HSJ), puheenjohtaja Hanne Aho, 43 ja Mari Manninen, 47 HSJ). Kuvasta puuttuvat Soila Saroniemi, 58 (HSJ) ja Sari Korpela-Välisaari, 41 (RTTL).

JOURNALISTI
21.12.2018

Manu Marttinen, teksti
Heli Saarela, kuva

Journalistiliiton uusi hallitus valittiin valtuuston kokouksessa 12. – 14.12. Helsingissä.

Vasta valittu hallitus haluaa kohentaa erityisesti freelancereiden, itsensätyöllistäjien ja ketjutetuilla määräaikaisilla sopimuksilla työskentelevien jäsentensä asemaa.

Tämä ilmenee Journalistin sähköpostikyselystä, jossa hallituksen jäseniä pyydettiin nimeämään liiton toimintasuunnitelmasta tärkeimmät tavoitteet.

Silpputyöntekijöiden ja freelancereiden aseman kohentamisen nostivat esiin Hanne Aho, Anu Kähkönen, Mari Manninen, Anne Kotipuro ja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

”On luotava uusia vahvoja ja näkyviä keinoja, jotta saadaan neuvotteluvaltaa työnteon ehtoihin. Kiireisesti on vaikutettava freetyön alihinnoittelun lopettamiseen”, Hanna-Kaisa Hämäläinen sanoo.

 

Toinen tärkeä asia on liiton talouden parantaminen ja siihen liittyvä jäsenhankinta. Tämän nostivat tärkeimmäksi asiaksi Marko Laitala, Kirsi Mattila ja Leena Kosonen.

”On selvitettävä kaikki suunnat: jäsenkunnan laajentaminen viestintä- ja muille naapurialoille, itsensätyöllistäjien ansiotason parantaminen, nuorten rekrytointi ja vaikuttaminen siihen, että media-alan toimintaedellytyksistä pidetään huolta”, Kosonen sanoo.

Liisa Yli-Ketola nostaa tärkeimmäksi asiaksi sen, että mahdollisimman moni pystyy osallistumaan eri yhdistysten järjestämiin koulutuksiin. Myös Anna Sourander korostaa koulutuksen merkitystä liiton toiminnassa.

”On todella tärkeää, että työntekijätasolla on tietoa ja taitoa, kun työnantajapuoli yhä enemmän vaatii joustoa ja monipuolisuutta”, Sourander sanoo.

Susanna Sjöstedt puolestaan nostaa tärkeimmäksi ajettavaksi asiaksi riippumattoman journalismin ja ammattitaidon turvaamisen.

 

Uuden hallituksen keski-ikä on noin 50 vuotta. Se on suunnilleen sama kuin edellisen hallituksen keski-ikä sen aloittaessa toimikautensa vuonna 2015.

Hallituksessa on naisenemmistö. Valtuuston kaksi puheenjohtajaa (Tapio Räihä ja Ilja Ojala) osallistuvat hallituksen kokouksiin. Moni muistutti tasa-arvosta, mutta sukupuolijakaumaa ei pidetty oleellisena asiana.

”Toki miehiä voisi olla pari enemmän, jotta sukupuolijakauma olisi tasa-arvoisempi. Toisaalta enemmistö vanhan hallituksen jäsenistä jatkaa ja se pitää riittävästi hallituskokemusta mukana”, Marko Laitala sanoo.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta