Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden miekka

Sananvapauden miekka eli kunniastipendi on Journalistiliiton tunnustuspalkinto. Se myönnetään liiton jäsenelle, joka on toiminut journalistina erityisen ansiokkaasti ja esimerkillisesti.

Tunnustus jaetaan kahdelle liiton jäsenelle joka neljäs vuosi. Se on arvoltaan 5 000 euroa, ja palkittu saa myös sananvapauden miekkaa symboloivan kirjeveitsen.

Tällä vuosikymmenellä sen ovat saaneet myös Vesa Toijonen, Taneli Koponen, Sylvia Bjon ja Airi Leppänen.

JOURNALISTI
21.12.2018

Nina Erho, teksti
Vesa Laitinen ja Harri Nurminen, kuvat

Haastattelujen tekoa poliisin valvonnassa pakolaisleirillä Jordaniassa. Käsky riisuutua lehdistötilaisuuden turvatarkastuksessa Israelissa.

Ylen Lähi-itään erikoistunut ulkomaantoimittaja Aishi Zidan, 32, on tänäkin vuonna joutunut tilanteisiin, joihin verrattuna työolot Suomessa tuntuvat idyllisiltä.

Painostuksesta selviytymisessä Zidania on auttanut toimittajan roolin kirkastaminen itselleen jo etukäteen. Pitkä kokemus alueen seurannasta tukee objektiivisuutta.

”Mitä enemmän asioista tietää, sitä enemmän niissä näkee sävyjä ja sitä monipuolisemmin ja tasapuolisemmin niistä voi kertoa. Toimittajan tehtävä on raportoida ja panna asiat kontekstiin.”

Zidan on raportoinut myös Gazan sodasta vuonna 2014 ja Irakin Mosulista Isisin kukistuessa siellä viime vuonna.

Journalistiliitto palkitsi joulukuussa Zidanin Sananvapauden miekalla ”vahvan ja monipuolisen tiedon välittämisestä kriisialueilta, joille hän on hankkiutunut sinnikkäästi ja epäröimättä”.

 

Kotimaassa Zidania huolettavat ulkomaantoimituksiin kohdistuneet säästöt, jotka huonontavat yleisön mahdollisuuksia saada tietoa.

Tietoa pitäisi saada samasta syystä, joka innoittaa ulkomaanjournalistia: merkityksellisten tapahtumien määrä ja kirjo on valtava.

Yhtenä päivänä uutisoidaan huippukokouksesta, seuraavana puhutaan jonkun keittiössä paikallisista äitiysvapaista tai haastatellaan kapinallistaistelijaa. Yksityiskohdista syntyy kehityskulkuja, jotka on tärkeää hahmottaa.

Toinen huolenaihe on toimittajiin kohdistuva viha, josta Zidanilla on omaakin kokemusta. Hänestä toimitusten pitäisi valmentaa väkeään vihan kohtaamiseen nykyistä enemmän. Myös puhetta journalismin puolesta tarvitaan enemmän.

”Lehdistönvapaus voi rapautua, myös Euroopassa. On hirveää, jos toimittajat alkavat vältellä joidenkin asioiden käsittelemistä pelon takia.”

 

Toisen kunniastipendin sai free-lancetoimittaja Jarno Liski, 34, joka on ”uutterasti ja rohkeasti kaivanut muun muassa pääministeri Juha Sipilän, verohallinnon sekä Nuorisosäätiön tekemisiä”.

Liski tunnetaan myös media-alaa kriittisesti käsittelevistä kirjoituksistaan, joissa hän on perannut MTV:n ulkoistamisia ja Ylegatea.

Vaikka toimittajan tutkiva katse ei miellytä kaikkia, hänen on pysyttävä lujana ja mietittävä Journalistin ohjeiden lupauksia, ei jutun seurauksia.

”En tiedä, onko kyse rohkeudesta vai siitä, ettei ole vakituista työsuhdetta menetettävänä, mutta en halua koko ajan optimoida riskejä ja miettiä, kuka jutusta suuttuu. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen.”

”On uskottavuuden kannalta ongelmallista, jos arvioimme mediavallan käyttöä eri standardein kuin poliittisen tai taloudellisen vallan käyttöä.”

 

Liskin mielestä journalisteilla on keskeinen rooli sananvapauden rajojen pitämisessä laveina.

Tehtävän hoitamista uhkaavat kiire, resurssipula ja mukavuudenhalu, joiden vuoksi on helppo lipsua tekemään ennemmin nopeita ja turvallisia kuin pitkää selvittämistä vaativia ja sananvapaustaisteluihin johtavia juttuja.

Kehuttu suomalainen sananvapaus on osaltaan myös sitä, ettemme ole menneet tarpeeksi lähelle sen esteitä.

”Itsetarkoitus ei ole se, ettei jutusta jouduta oikeuteen vaan se, että tiedot ovat oikein eikä tuomiota tule. Eikä sekään ole mahdoton tilanne, että oikeuslaitos ja journalisti ovat eri linjoilla siitä, mikä on sallittua sananvapauden käyttöä.”

Liski on myös asiakirjajulkisuuden puolestapuhuja.

”Sananvapaus ei tarkoita pelkästään sanomisen vapautta vaan myös oikeutta saada tietoja, joista voi jotain sanoa.”

Sananvapauden miekka

Sananvapauden miekka eli kunniastipendi on Journalistiliiton tunnustuspalkinto. Se myönnetään liiton jäsenelle, joka on toiminut journalistina erityisen ansiokkaasti ja esimerkillisesti.

Tunnustus jaetaan kahdelle liiton jäsenelle joka neljäs vuosi. Se on arvoltaan 5 000 euroa, ja palkittu saa myös sananvapauden miekkaa symboloivan kirjeveitsen.

Tällä vuosikymmenellä sen ovat saaneet myös Vesa Toijonen, Taneli Koponen, Sylvia Bjon ja Airi Leppänen.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta