Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Sananvapauden miekka

Sananvapauden miekka eli kunniastipendi on Journalistiliiton tunnustuspalkinto. Se myönnetään liiton jäsenelle, joka on toiminut journalistina erityisen ansiokkaasti ja esimerkillisesti.

Tunnustus jaetaan kahdelle liiton jäsenelle joka neljäs vuosi. Se on arvoltaan 5 000 euroa, ja palkittu saa myös sananvapauden miekkaa symboloivan kirjeveitsen.

Tällä vuosikymmenellä sen ovat saaneet myös Vesa Toijonen, Taneli Koponen, Sylvia Bjon ja Airi Leppänen.

JOURNALISTI
21.12.2018

Nina Erho, teksti
Vesa Laitinen ja Harri Nurminen, kuvat

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

Haastattelujen tekoa poliisin valvonnassa pakolaisleirillä Jordaniassa. Käsky riisuutua lehdistötilaisuuden turvatarkastuksessa Israelissa.

Ylen Lähi-itään erikoistunut ulkomaantoimittaja Aishi Zidan, 32, on tänäkin vuonna joutunut tilanteisiin, joihin verrattuna työolot Suomessa tuntuvat idyllisiltä.

Painostuksesta selviytymisessä Zidania on auttanut toimittajan roolin kirkastaminen itselleen jo etukäteen. Pitkä kokemus alueen seurannasta tukee objektiivisuutta.

”Mitä enemmän asioista tietää, sitä enemmän niissä näkee sävyjä ja sitä monipuolisemmin ja tasapuolisemmin niistä voi kertoa. Toimittajan tehtävä on raportoida ja panna asiat kontekstiin.”

Zidan on raportoinut myös Gazan sodasta vuonna 2014 ja Irakin Mosulista Isisin kukistuessa siellä viime vuonna.

Journalistiliitto palkitsi joulukuussa Zidanin Sananvapauden miekalla ”vahvan ja monipuolisen tiedon välittämisestä kriisialueilta, joille hän on hankkiutunut sinnikkäästi ja epäröimättä”.

 

Kotimaassa Zidania huolettavat ulkomaantoimituksiin kohdistuneet säästöt, jotka huonontavat yleisön mahdollisuuksia saada tietoa.

Tietoa pitäisi saada samasta syystä, joka innoittaa ulkomaanjournalistia: merkityksellisten tapahtumien määrä ja kirjo on valtava.

Yhtenä päivänä uutisoidaan huippukokouksesta, seuraavana puhutaan jonkun keittiössä paikallisista äitiysvapaista tai haastatellaan kapinallistaistelijaa. Yksityiskohdista syntyy kehityskulkuja, jotka on tärkeää hahmottaa.

Toinen huolenaihe on toimittajiin kohdistuva viha, josta Zidanilla on omaakin kokemusta. Hänestä toimitusten pitäisi valmentaa väkeään vihan kohtaamiseen nykyistä enemmän. Myös puhetta journalismin puolesta tarvitaan enemmän.

”Lehdistönvapaus voi rapautua, myös Euroopassa. On hirveää, jos toimittajat alkavat vältellä joidenkin asioiden käsittelemistä pelon takia.”

 

Toisen kunniastipendin sai free-lancetoimittaja Jarno Liski, 34, joka on ”uutterasti ja rohkeasti kaivanut muun muassa pääministeri Juha Sipilän, verohallinnon sekä Nuorisosäätiön tekemisiä”.

Liski tunnetaan myös media-alaa kriittisesti käsittelevistä kirjoituksistaan, joissa hän on perannut MTV:n ulkoistamisia ja Ylegatea.

Vaikka toimittajan tutkiva katse ei miellytä kaikkia, hänen on pysyttävä lujana ja mietittävä Journalistin ohjeiden lupauksia, ei jutun seurauksia.

”En tiedä, onko kyse rohkeudesta vai siitä, ettei ole vakituista työsuhdetta menetettävänä, mutta en halua koko ajan optimoida riskejä ja miettiä, kuka jutusta suuttuu. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen.”

”On uskottavuuden kannalta ongelmallista, jos arvioimme mediavallan käyttöä eri standardein kuin poliittisen tai taloudellisen vallan käyttöä.”

 

Liskin mielestä journalisteilla on keskeinen rooli sananvapauden rajojen pitämisessä laveina.

Tehtävän hoitamista uhkaavat kiire, resurssipula ja mukavuudenhalu, joiden vuoksi on helppo lipsua tekemään ennemmin nopeita ja turvallisia kuin pitkää selvittämistä vaativia ja sananvapaustaisteluihin johtavia juttuja.

Kehuttu suomalainen sananvapaus on osaltaan myös sitä, ettemme ole menneet tarpeeksi lähelle sen esteitä.

”Itsetarkoitus ei ole se, ettei jutusta jouduta oikeuteen vaan se, että tiedot ovat oikein eikä tuomiota tule. Eikä sekään ole mahdoton tilanne, että oikeuslaitos ja journalisti ovat eri linjoilla siitä, mikä on sallittua sananvapauden käyttöä.”

Liski on myös asiakirjajulkisuuden puolestapuhuja.

”Sananvapaus ei tarkoita pelkästään sanomisen vapautta vaan myös oikeutta saada tietoja, joista voi jotain sanoa.”

Sananvapauden miekka

Sananvapauden miekka eli kunniastipendi on Journalistiliiton tunnustuspalkinto. Se myönnetään liiton jäsenelle, joka on toiminut journalistina erityisen ansiokkaasti ja esimerkillisesti.

Tunnustus jaetaan kahdelle liiton jäsenelle joka neljäs vuosi. Se on arvoltaan 5 000 euroa, ja palkittu saa myös sananvapauden miekkaa symboloivan kirjeveitsen.

Tällä vuosikymmenellä sen ovat saaneet myös Vesa Toijonen, Taneli Koponen, Sylvia Bjon ja Airi Leppänen.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta