Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Pekka Vahvanen, 35

On kirjoittanut featurejuttuja ja kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin ja Sunnuntaisuomalaiseen.

Juonsi TV1:n Perjantai-ohjelmaa 2016–2017.

On järjestänyt Suuri väittelyilta -tapahtumaa vuodesta 2006 lähtien Jyväskylässä ja Helsingissä.

Toimittaa Yle Puheeseen kevääksi Huominen on huonompi -radiosarjan, joka kysyy, meneekö maailma parempaan suuntaan.

JOURNALISTI
21.12.2018

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

”Olen aina suhtautunut epäillen toimittajiin, jotka tekevät töitään huolestuneina ja maailmaa parantaen. Silti huoli siitä, mihin elämä ja maailma ovat digitalisaation takia menossa, ajoi minut perehtymään aiheeseen ja kirjoittamaan lopulta kirjan”, sanoo toimittaja Pekka Vahvanen.

Hänen kirjansa Kone kaikkivaltias – kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan ilmestyi lokakuussa. Se tarkastelee teknologisen kehityksen ongelmia ulottuen yksilön merkityksellisyyden kokemuksesta koko ihmiskunnan olemassaoloon.

”Kirja olisi pitänyt saada kirjoitettua jo pari kolme vuotta sitten, jolloin aihetta ei vielä vatvottu julkisesti näin paljon. Argumentit olivat mielessä, mutta sitten alkoivat tv-hommat Ylen Perjantaissa.

Viihteellisen ohjelman tekemisessä oli omat hauskuutensa ja haasteensa, mutta välillä tuntui tyhjältä, ja kirja vaati kirjoittamista. Lopulta sovin tuottajan kanssa, että jään tämän vuoden alussa kirjoittamaan sitä.

Kavereideni mielestä oli tyhmää lähteä kohtuullisesti palkatusta tv-työstä kirjoittamaan tietokirjaa nälkäpalkalla. Itse olen edelleen sitä mieltä, että se kannatti. Kirja on erinomainen. Halusin olla mukana hahmottamassa, minne olemme menossa ja herätellä siihen, miten suuri muutos on kyseessä ja että se ei välttämättä ole positiivinen.

Kirjan kirjoittaminen oli uusi kokemus, ja opin ensi kertaa nauttimaan kirjoittamisesta, vaikka se oli deadlinen lähestyessä tuskaa. On ironista, että kirjoittaessani siitä, miten tietokoneet tuhoavat elämämme, en lopulta tehnyt juuri muuta kuin istuin tietokoneella.

Kirjaa on kritisoitu naiivista menneiden kaipailusta, mutta tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia. Tekoäly on koko ihmiskunnalle uhka, mutta myös vallan ja voiman väline, joten en usko sen kehittämisen lakkaavan.

Yksilötasolla esimerkiksi somesta lähteminen voi aluksi jopa heikentää kokemusta hyvästä elämästä, kun sosiaaliset suhteet tuntuvat jäävän. Toisaalta uskon elämän pitkällä tähtäimellä paranevan, jos emme ole riippuvaisia digilaitteista.”

Pekka Vahvanen, 35

On kirjoittanut featurejuttuja ja kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin ja Sunnuntaisuomalaiseen.

Juonsi TV1:n Perjantai-ohjelmaa 2016–2017.

On järjestänyt Suuri väittelyilta -tapahtumaa vuodesta 2006 lähtien Jyväskylässä ja Helsingissä.

Toimittaa Yle Puheeseen kevääksi Huominen on huonompi -radiosarjan, joka kysyy, meneekö maailma parempaan suuntaan.

Raimo Tyykiluodon valinta

Yle Puheen toimittaja Raimo Tyykiluoto valitsi esiteltäväksi toimittaja Pekka Vahvasen kirjan Kone kaikkivaltias – kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan. Kirja on Atenan kustantama:

”Pekka Vahvanen on, kuten jo nimi velvoittaa, vahvasti oman tiensä kulkija. Hän hakee taidokkaasti totuutta sieltä mistä moni luulisi sen viimeksi löytyvän. Tuoreet näkemyksensä hän esittää kuitenkin sovittelevasti ja diplomaattisesti. Hän haastaa valtavirtaa ajatuksillaan, ja syntyvä kitka saa lamput palamaan kirkkaammin.

Eräs taidonnäyte tästä on Vahvasen uusi kirja Kone kaikkivaltias. Vahvanen on myös ansiokas väittelyiltojen vetäjä.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta