Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Pekka Vahvanen, 35

On kirjoittanut featurejuttuja ja kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin ja Sunnuntaisuomalaiseen.

Juonsi TV1:n Perjantai-ohjelmaa 2016–2017.

On järjestänyt Suuri väittelyilta -tapahtumaa vuodesta 2006 lähtien Jyväskylässä ja Helsingissä.

Toimittaa Yle Puheeseen kevääksi Huominen on huonompi -radiosarjan, joka kysyy, meneekö maailma parempaan suuntaan.

JOURNALISTI
21.12.2018

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

”Olen aina suhtautunut epäillen toimittajiin, jotka tekevät töitään huolestuneina ja maailmaa parantaen. Silti huoli siitä, mihin elämä ja maailma ovat digitalisaation takia menossa, ajoi minut perehtymään aiheeseen ja kirjoittamaan lopulta kirjan”, sanoo toimittaja Pekka Vahvanen.

Hänen kirjansa Kone kaikkivaltias – kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan ilmestyi lokakuussa. Se tarkastelee teknologisen kehityksen ongelmia ulottuen yksilön merkityksellisyyden kokemuksesta koko ihmiskunnan olemassaoloon.

”Kirja olisi pitänyt saada kirjoitettua jo pari kolme vuotta sitten, jolloin aihetta ei vielä vatvottu julkisesti näin paljon. Argumentit olivat mielessä, mutta sitten alkoivat tv-hommat Ylen Perjantaissa.

Viihteellisen ohjelman tekemisessä oli omat hauskuutensa ja haasteensa, mutta välillä tuntui tyhjältä, ja kirja vaati kirjoittamista. Lopulta sovin tuottajan kanssa, että jään tämän vuoden alussa kirjoittamaan sitä.

Kavereideni mielestä oli tyhmää lähteä kohtuullisesti palkatusta tv-työstä kirjoittamaan tietokirjaa nälkäpalkalla. Itse olen edelleen sitä mieltä, että se kannatti. Kirja on erinomainen. Halusin olla mukana hahmottamassa, minne olemme menossa ja herätellä siihen, miten suuri muutos on kyseessä ja että se ei välttämättä ole positiivinen.

Kirjan kirjoittaminen oli uusi kokemus, ja opin ensi kertaa nauttimaan kirjoittamisesta, vaikka se oli deadlinen lähestyessä tuskaa. On ironista, että kirjoittaessani siitä, miten tietokoneet tuhoavat elämämme, en lopulta tehnyt juuri muuta kuin istuin tietokoneella.

Kirjaa on kritisoitu naiivista menneiden kaipailusta, mutta tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia. Tekoäly on koko ihmiskunnalle uhka, mutta myös vallan ja voiman väline, joten en usko sen kehittämisen lakkaavan.

Yksilötasolla esimerkiksi somesta lähteminen voi aluksi jopa heikentää kokemusta hyvästä elämästä, kun sosiaaliset suhteet tuntuvat jäävän. Toisaalta uskon elämän pitkällä tähtäimellä paranevan, jos emme ole riippuvaisia digilaitteista.”

Pekka Vahvanen, 35

On kirjoittanut featurejuttuja ja kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin ja Sunnuntaisuomalaiseen.

Juonsi TV1:n Perjantai-ohjelmaa 2016–2017.

On järjestänyt Suuri väittelyilta -tapahtumaa vuodesta 2006 lähtien Jyväskylässä ja Helsingissä.

Toimittaa Yle Puheeseen kevääksi Huominen on huonompi -radiosarjan, joka kysyy, meneekö maailma parempaan suuntaan.

Raimo Tyykiluodon valinta

Yle Puheen toimittaja Raimo Tyykiluoto valitsi esiteltäväksi toimittaja Pekka Vahvasen kirjan Kone kaikkivaltias – kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan. Kirja on Atenan kustantama:

”Pekka Vahvanen on, kuten jo nimi velvoittaa, vahvasti oman tiensä kulkija. Hän hakee taidokkaasti totuutta sieltä mistä moni luulisi sen viimeksi löytyvän. Tuoreet näkemyksensä hän esittää kuitenkin sovittelevasti ja diplomaattisesti. Hän haastaa valtavirtaa ajatuksillaan, ja syntyvä kitka saa lamput palamaan kirkkaammin.

Eräs taidonnäyte tästä on Vahvasen uusi kirja Kone kaikkivaltias. Vahvanen on myös ansiokas väittelyiltojen vetäjä.”



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta