Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Pekka Vahvanen, 35

On kirjoittanut featurejuttuja ja kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin ja Sunnuntaisuomalaiseen.

Juonsi TV1:n Perjantai-ohjelmaa 2016–2017.

On järjestänyt Suuri väittelyilta -tapahtumaa vuodesta 2006 lähtien Jyväskylässä ja Helsingissä.

Toimittaa Yle Puheeseen kevääksi Huominen on huonompi -radiosarjan, joka kysyy, meneekö maailma parempaan suuntaan.

JOURNALISTI
21.12.2018

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

”Olen aina suhtautunut epäillen toimittajiin, jotka tekevät töitään huolestuneina ja maailmaa parantaen. Silti huoli siitä, mihin elämä ja maailma ovat digitalisaation takia menossa, ajoi minut perehtymään aiheeseen ja kirjoittamaan lopulta kirjan”, sanoo toimittaja Pekka Vahvanen.

Hänen kirjansa Kone kaikkivaltias – kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan ilmestyi lokakuussa. Se tarkastelee teknologisen kehityksen ongelmia ulottuen yksilön merkityksellisyyden kokemuksesta koko ihmiskunnan olemassaoloon.

”Kirja olisi pitänyt saada kirjoitettua jo pari kolme vuotta sitten, jolloin aihetta ei vielä vatvottu julkisesti näin paljon. Argumentit olivat mielessä, mutta sitten alkoivat tv-hommat Ylen Perjantaissa.

Viihteellisen ohjelman tekemisessä oli omat hauskuutensa ja haasteensa, mutta välillä tuntui tyhjältä, ja kirja vaati kirjoittamista. Lopulta sovin tuottajan kanssa, että jään tämän vuoden alussa kirjoittamaan sitä.

Kavereideni mielestä oli tyhmää lähteä kohtuullisesti palkatusta tv-työstä kirjoittamaan tietokirjaa nälkäpalkalla. Itse olen edelleen sitä mieltä, että se kannatti. Kirja on erinomainen. Halusin olla mukana hahmottamassa, minne olemme menossa ja herätellä siihen, miten suuri muutos on kyseessä ja että se ei välttämättä ole positiivinen.

Kirjan kirjoittaminen oli uusi kokemus, ja opin ensi kertaa nauttimaan kirjoittamisesta, vaikka se oli deadlinen lähestyessä tuskaa. On ironista, että kirjoittaessani siitä, miten tietokoneet tuhoavat elämämme, en lopulta tehnyt juuri muuta kuin istuin tietokoneella.

Kirjaa on kritisoitu naiivista menneiden kaipailusta, mutta tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia. Tekoäly on koko ihmiskunnalle uhka, mutta myös vallan ja voiman väline, joten en usko sen kehittämisen lakkaavan.

Yksilötasolla esimerkiksi somesta lähteminen voi aluksi jopa heikentää kokemusta hyvästä elämästä, kun sosiaaliset suhteet tuntuvat jäävän. Toisaalta uskon elämän pitkällä tähtäimellä paranevan, jos emme ole riippuvaisia digilaitteista.”

Pekka Vahvanen, 35

On kirjoittanut featurejuttuja ja kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin ja Sunnuntaisuomalaiseen.

Juonsi TV1:n Perjantai-ohjelmaa 2016–2017.

On järjestänyt Suuri väittelyilta -tapahtumaa vuodesta 2006 lähtien Jyväskylässä ja Helsingissä.

Toimittaa Yle Puheeseen kevääksi Huominen on huonompi -radiosarjan, joka kysyy, meneekö maailma parempaan suuntaan.

Raimo Tyykiluodon valinta

Yle Puheen toimittaja Raimo Tyykiluoto valitsi esiteltäväksi toimittaja Pekka Vahvasen kirjan Kone kaikkivaltias – kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan. Kirja on Atenan kustantama:

”Pekka Vahvanen on, kuten jo nimi velvoittaa, vahvasti oman tiensä kulkija. Hän hakee taidokkaasti totuutta sieltä mistä moni luulisi sen viimeksi löytyvän. Tuoreet näkemyksensä hän esittää kuitenkin sovittelevasti ja diplomaattisesti. Hän haastaa valtavirtaa ajatuksillaan, ja syntyvä kitka saa lamput palamaan kirkkaammin.

Eräs taidonnäyte tästä on Vahvasen uusi kirja Kone kaikkivaltias. Vahvanen on myös ansiokas väittelyiltojen vetäjä.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta