Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Pekka Vahvanen, 35

On kirjoittanut featurejuttuja ja kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin ja Sunnuntaisuomalaiseen.

Juonsi TV1:n Perjantai-ohjelmaa 2016–2017.

On järjestänyt Suuri väittelyilta -tapahtumaa vuodesta 2006 lähtien Jyväskylässä ja Helsingissä.

Toimittaa Yle Puheeseen kevääksi Huominen on huonompi -radiosarjan, joka kysyy, meneekö maailma parempaan suuntaan.

JOURNALISTI
21.12.2018

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

”Olen aina suhtautunut epäillen toimittajiin, jotka tekevät töitään huolestuneina ja maailmaa parantaen. Silti huoli siitä, mihin elämä ja maailma ovat digitalisaation takia menossa, ajoi minut perehtymään aiheeseen ja kirjoittamaan lopulta kirjan”, sanoo toimittaja Pekka Vahvanen.

Hänen kirjansa Kone kaikkivaltias – kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan ilmestyi lokakuussa. Se tarkastelee teknologisen kehityksen ongelmia ulottuen yksilön merkityksellisyyden kokemuksesta koko ihmiskunnan olemassaoloon.

”Kirja olisi pitänyt saada kirjoitettua jo pari kolme vuotta sitten, jolloin aihetta ei vielä vatvottu julkisesti näin paljon. Argumentit olivat mielessä, mutta sitten alkoivat tv-hommat Ylen Perjantaissa.

Viihteellisen ohjelman tekemisessä oli omat hauskuutensa ja haasteensa, mutta välillä tuntui tyhjältä, ja kirja vaati kirjoittamista. Lopulta sovin tuottajan kanssa, että jään tämän vuoden alussa kirjoittamaan sitä.

Kavereideni mielestä oli tyhmää lähteä kohtuullisesti palkatusta tv-työstä kirjoittamaan tietokirjaa nälkäpalkalla. Itse olen edelleen sitä mieltä, että se kannatti. Kirja on erinomainen. Halusin olla mukana hahmottamassa, minne olemme menossa ja herätellä siihen, miten suuri muutos on kyseessä ja että se ei välttämättä ole positiivinen.

Kirjan kirjoittaminen oli uusi kokemus, ja opin ensi kertaa nauttimaan kirjoittamisesta, vaikka se oli deadlinen lähestyessä tuskaa. On ironista, että kirjoittaessani siitä, miten tietokoneet tuhoavat elämämme, en lopulta tehnyt juuri muuta kuin istuin tietokoneella.

Kirjaa on kritisoitu naiivista menneiden kaipailusta, mutta tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia. Tekoäly on koko ihmiskunnalle uhka, mutta myös vallan ja voiman väline, joten en usko sen kehittämisen lakkaavan.

Yksilötasolla esimerkiksi somesta lähteminen voi aluksi jopa heikentää kokemusta hyvästä elämästä, kun sosiaaliset suhteet tuntuvat jäävän. Toisaalta uskon elämän pitkällä tähtäimellä paranevan, jos emme ole riippuvaisia digilaitteista.”

Pekka Vahvanen, 35

On kirjoittanut featurejuttuja ja kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin ja Sunnuntaisuomalaiseen.

Juonsi TV1:n Perjantai-ohjelmaa 2016–2017.

On järjestänyt Suuri väittelyilta -tapahtumaa vuodesta 2006 lähtien Jyväskylässä ja Helsingissä.

Toimittaa Yle Puheeseen kevääksi Huominen on huonompi -radiosarjan, joka kysyy, meneekö maailma parempaan suuntaan.

Raimo Tyykiluodon valinta

Yle Puheen toimittaja Raimo Tyykiluoto valitsi esiteltäväksi toimittaja Pekka Vahvasen kirjan Kone kaikkivaltias – kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan. Kirja on Atenan kustantama:

”Pekka Vahvanen on, kuten jo nimi velvoittaa, vahvasti oman tiensä kulkija. Hän hakee taidokkaasti totuutta sieltä mistä moni luulisi sen viimeksi löytyvän. Tuoreet näkemyksensä hän esittää kuitenkin sovittelevasti ja diplomaattisesti. Hän haastaa valtavirtaa ajatuksillaan, ja syntyvä kitka saa lamput palamaan kirkkaammin.

Eräs taidonnäyte tästä on Vahvasen uusi kirja Kone kaikkivaltias. Vahvanen on myös ansiokas väittelyiltojen vetäjä.”



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta