Milloin freelancer on jäävi?

JOURNALISTI
21.12.2018

Anna-Sofia Nieminen

Twitter: @SofiaNieminen.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Kuvitellaanpa seuraava tilanne: Freelancer kirjoittaa jutun Suomen luonnonsuojeluliiton kustantamaan Suomen Luonto -lehteen. Viikkoa myöhemmin Yle tilaa häneltä jutun, joka käsittelee kyseistä liittoa tai johon pitäisi haastatella liiton työntekijää. Voiko freelancer ottaa Ylen toimeksiannon? Jos, pitääkö jutussa tuoda ilmi yhteys Suomen Luontoon?

Pohditaan vielä pidemmälle: Muuttuuko tilanne, jos tapahtumien välissä onkin kulunut vuosi? Entä onko sillä merkitystä, montako juttua freelancer on tehnyt Suomen Luontoon?

Ja vielä: Vaikuttaako päätökseen juttutyyppi? Voiko henkilökuvasta ja uutisesta ajatella samalla tavalla?

Freelancer joutuu miettimään tällaisia rajoja, mutta siihen ei ole kovin paljoa eväitä tarjolla. Toki rajoihin liittyviä pohdiskelua kuulee joskus vaikka alan tapahtumissa tai julkisuudessa, mutta usein se on melko ympäripyöreää ja kutistuu tilanteisiin, joissa freelancer tekee journalismin lisäksi viestinnän töitä. Minusta pelkästään journalismin tekeminen useille asiakkaille vaatii harkintaa.

Journalistin ohjeissa sanotaan, että journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin tai että journalistin ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus. Tämä jättää kuitenkin paljon tulkinnanvaraa.

Journalistissa oli elokuussa freelancereiden jääviyskysymyksiä käsittelevä juttu, jossa JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström totesi näin: ”Toivon, että freelancereilla on kollegoja, joiden kanssa keskustella näistä aiheista, ja että ostajilla on aikaa pohtia mahdollisia jääviystilanteita avustajien kanssa.”

Niin toivon minäkin, mutta lisäksi toivon, että esimerkiksi JSN, Journalistiliitto tai Suomen freelance-journalistit antaisi asiasta jonkinlaisen ohjeistuksen tai tuottaisi materiaalia, jonka pohjalta freelancerit voisivat miettiä näitä kysymyksiä. Vaikka esimerkkitapauksia ja suosituksia niihin?

Varmasti moni tilanne vaatisi edelleen tilannekohtaista harkintaa, ja vaikkapa aikaan perustuvat suositukset voivat tuntua keinotekoisilta. Mutta jos kukin freelancer ratkoo asiaa itsekseen, käytäntöjen kirjo voi olla iso. Se tuntuu hurjalta myös yleisön näkökulmasta.

Läpinäkyvyys lienee yksi ratkaisu. Ja kenties myös medioissa voitaisiin tehdä asiaan liittyviä linjauksia?



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta