Milloin freelancer on jäävi?

JOURNALISTI
21.12.2018

Anna-Sofia Nieminen

Twitter: @SofiaNieminen.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Kuvitellaanpa seuraava tilanne: Freelancer kirjoittaa jutun Suomen luonnonsuojeluliiton kustantamaan Suomen Luonto -lehteen. Viikkoa myöhemmin Yle tilaa häneltä jutun, joka käsittelee kyseistä liittoa tai johon pitäisi haastatella liiton työntekijää. Voiko freelancer ottaa Ylen toimeksiannon? Jos, pitääkö jutussa tuoda ilmi yhteys Suomen Luontoon?

Pohditaan vielä pidemmälle: Muuttuuko tilanne, jos tapahtumien välissä onkin kulunut vuosi? Entä onko sillä merkitystä, montako juttua freelancer on tehnyt Suomen Luontoon?

Ja vielä: Vaikuttaako päätökseen juttutyyppi? Voiko henkilökuvasta ja uutisesta ajatella samalla tavalla?

Freelancer joutuu miettimään tällaisia rajoja, mutta siihen ei ole kovin paljoa eväitä tarjolla. Toki rajoihin liittyviä pohdiskelua kuulee joskus vaikka alan tapahtumissa tai julkisuudessa, mutta usein se on melko ympäripyöreää ja kutistuu tilanteisiin, joissa freelancer tekee journalismin lisäksi viestinnän töitä. Minusta pelkästään journalismin tekeminen useille asiakkaille vaatii harkintaa.

Journalistin ohjeissa sanotaan, että journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin tai että journalistin ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus. Tämä jättää kuitenkin paljon tulkinnanvaraa.

Journalistissa oli elokuussa freelancereiden jääviyskysymyksiä käsittelevä juttu, jossa JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström totesi näin: ”Toivon, että freelancereilla on kollegoja, joiden kanssa keskustella näistä aiheista, ja että ostajilla on aikaa pohtia mahdollisia jääviystilanteita avustajien kanssa.”

Niin toivon minäkin, mutta lisäksi toivon, että esimerkiksi JSN, Journalistiliitto tai Suomen freelance-journalistit antaisi asiasta jonkinlaisen ohjeistuksen tai tuottaisi materiaalia, jonka pohjalta freelancerit voisivat miettiä näitä kysymyksiä. Vaikka esimerkkitapauksia ja suosituksia niihin?

Varmasti moni tilanne vaatisi edelleen tilannekohtaista harkintaa, ja vaikkapa aikaan perustuvat suositukset voivat tuntua keinotekoisilta. Mutta jos kukin freelancer ratkoo asiaa itsekseen, käytäntöjen kirjo voi olla iso. Se tuntuu hurjalta myös yleisön näkökulmasta.

Läpinäkyvyys lienee yksi ratkaisu. Ja kenties myös medioissa voitaisiin tehdä asiaan liittyviä linjauksia?



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta