Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.
JOURNALISTI
21.12.2018

Anna-Sofia Nieminen

Twitter: @SofiaNieminen.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Kuvitellaanpa seuraava tilanne: Freelancer kirjoittaa jutun Suomen luonnonsuojeluliiton kustantamaan Suomen Luonto -lehteen. Viikkoa myöhemmin Yle tilaa häneltä jutun, joka käsittelee kyseistä liittoa tai johon pitäisi haastatella liiton työntekijää. Voiko freelancer ottaa Ylen toimeksiannon? Jos, pitääkö jutussa tuoda ilmi yhteys Suomen Luontoon?

Pohditaan vielä pidemmälle: Muuttuuko tilanne, jos tapahtumien välissä onkin kulunut vuosi? Entä onko sillä merkitystä, montako juttua freelancer on tehnyt Suomen Luontoon?

Ja vielä: Vaikuttaako päätökseen juttutyyppi? Voiko henkilökuvasta ja uutisesta ajatella samalla tavalla?

Freelancer joutuu miettimään tällaisia rajoja, mutta siihen ei ole kovin paljoa eväitä tarjolla. Toki rajoihin liittyviä pohdiskelua kuulee joskus vaikka alan tapahtumissa tai julkisuudessa, mutta usein se on melko ympäripyöreää ja kutistuu tilanteisiin, joissa freelancer tekee journalismin lisäksi viestinnän töitä. Minusta pelkästään journalismin tekeminen useille asiakkaille vaatii harkintaa.

Journalistin ohjeissa sanotaan, että journalisti ei saa käyttää asemaansa väärin tai että journalistin ei pidä käsitellä aiheita, joihin liittyy henkilökohtaisen hyötymisen mahdollisuus. Tämä jättää kuitenkin paljon tulkinnanvaraa.

Journalistissa oli elokuussa freelancereiden jääviyskysymyksiä käsittelevä juttu, jossa JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström totesi näin: ”Toivon, että freelancereilla on kollegoja, joiden kanssa keskustella näistä aiheista, ja että ostajilla on aikaa pohtia mahdollisia jääviystilanteita avustajien kanssa.”

Niin toivon minäkin, mutta lisäksi toivon, että esimerkiksi JSN, Journalistiliitto tai Suomen freelance-journalistit antaisi asiasta jonkinlaisen ohjeistuksen tai tuottaisi materiaalia, jonka pohjalta freelancerit voisivat miettiä näitä kysymyksiä. Vaikka esimerkkitapauksia ja suosituksia niihin?

Varmasti moni tilanne vaatisi edelleen tilannekohtaista harkintaa, ja vaikkapa aikaan perustuvat suositukset voivat tuntua keinotekoisilta. Mutta jos kukin freelancer ratkoo asiaa itsekseen, käytäntöjen kirjo voi olla iso. Se tuntuu hurjalta myös yleisön näkökulmasta.

Läpinäkyvyys lienee yksi ratkaisu. Ja kenties myös medioissa voitaisiin tehdä asiaan liittyviä linjauksia?



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta