Älä soita sille enää koskaan!

Journalistin ohje 14

Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.

JOURNALISTI
21.12.2018

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Pitäisikö toimittajan jättää hankkimansa lähteet työnantajalleen työpaikkaa vaihtaessaan?

Journalistin saamien tietojen mukaan Keskisuomalainen-konsernissa on neuvoteltu tällaisesta mahdollisuudesta. Tarvittaessa töihin tulevien sopimukseen haluttiin kirjaus, jonka mukaan lähdesuojan alaiset tiedot on pidettävä salassa työsuhteen päättymisen jälkeen. Tietoja ei olisi saanut käyttää myöhemmin hyväkseen tai luovuttaa niitä muille.

Lopulta kirjauksesta luovuttiin.

Konsernin henkilöstöpäällikön Katja Sorrin mukaan kirjausta pohdittiin, koska asiasta oli yhtiössä erilaisia käytäntöjä muun muassa vuokratyöntekijöille. Heidän sopimuksissaan on usein tarkat salassapitopykälät, toisin kuin omilla tuuraajilla.

”Ttt-työtä tekeviä jaetaan kilpailijoiden kanssa. Emme halua, että he käyttävät samaa haastattelua esimerkiksi toisessa mediassa”, Sorri kertoo.

Sorri painottaa, ettei yhtiö halua omia työsuhteessa opittuja tietoja ja taitoja.

”Emme missään tapauksessa halua rajata ammattitoimintaa ja työmahdollisuuksia. On ihan hyväksyttävää, että lyhyitä sijaisuuksia ja juttukeikkoja tekevät ovat töissä myös kilpailijalla”, Sorri sanoo.

Medialiitosta kerrotaan, ettei asia ole noussut työnantajapuolella laajemmin ajankohtaiseksi.

Aikakausmedian toimialajohtajana työskentelevä oikeustieteiden tohtori Mikko Hoikka kuitenkin muistuttaa, että lehdistön työehtosopimus viittaa nytkin Journalistin ohjeisiin. Siten JO14:n mukainen lähdesuoja on osa toimittajien työsopimuksia, vaikka sitä ei erikseen mainita.

Lähteiden käytön suojaamista erikseen liikesalaisuutena Hoikka pitäisi poikkeuksellisena. Se voisi hänen mielestään tulla kyseeseen korkeintaan, jos se liittyisi työnantajien välillä käytävään kovaan kilpailuun.

 

Työnantaja voi vaatia työpaikkaa vaihtavan jättämään jälkeensä työvälineet, kuten muistiot ja puhelinnumerot, Journalistiliiton juristi Sanna Nikula sanoo. Hän kuitenkin arvioi, ettei työnantaja todennäköisesti voisi sopimuksellakaan velvoittaa toimittajaa olemaan ottamatta yhteyttä aiempiin lähteisiinsä.

Nikulan näkemyksen mukaan lähdeverkostot ovat toimittajan ammattitaitoa. Ainakin niitä usein kysytään työpaikkoja hakiessa.

”Jos työnantaja sopimuksella estäisi toimittajaa käyttämästä kerryttämäänsä osaamista ja tietoja, sopimusehto voisi olla kohtuuton – etenkin jos on kyse on pätkätyöläisestä.”

Myös Oikeustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, MTV:n rikostoimittaja Jarkko Sipilä pitää lähdeverkostoa osana toimittajan ammattitaitoa, josta hänelle kannattaa myös maksaa.

Sipilä pitää kuitenkin vaikeana ajatella, että joku ”omistaisi” lähteet.

”Jos puhelinlaite kuuluu työnantajalle, niin sitä kautta voinee ajatella numeroiden olevan työnantajan. Mutta ne tiedot ovat vain digiykkösiä ja nollia, jotka löytää uudestaan. Ei lähdeverkostossa ole siitä kysymys”, Sipilä sanoo.

Hän kehottaa tosin pohtimaan myös, kannattaako arkaluontoiselle lähteelle ylipäätään soittaa työnantajan puhelimesta.

 

Lainsäädännössä lähdesuoja nojaa muun muassa sananvapauslakiin ja oikeudenkäymiskaareen, työoikeus ei sitä käsittele.

Työoikeuden pykäliä voitaisiin kuitenkin lukea, jos toimittaja työsuhteensa aikana paljastaisi luottamuksellisen lähteensä henkilöllisyyden. Työnantajaa vahingoittavien tietojen paljastaminen voisi rikkoa lojaliteettivelvoitetta.

Journalistin ohjeiden näkökulmasta tilanne on selvä. Lähdesuoja on luovuttamaton. Siksi Jarkko Sipilä ei näe tarpeen erikseen velvoittaa työpaikkaa vaihtavaa toimittajaa pitämään lähteensä salassa.

”Miksi toimittaja rikkoisi aiemmin lupaamansa lähdesuojan, vaikka olisikin uudessa paikassa töissä”, Sipilä kysyy.

”Lähteen paljastamalla toimittaja rokottaa itseään ja omaa luotettavuuttaan.”

Journalistin ohje 14

Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta