Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Journalistin ohje 14

Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.

JOURNALISTI
21.12.2018

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Pitäisikö toimittajan jättää hankkimansa lähteet työnantajalleen työpaikkaa vaihtaessaan?

Journalistin saamien tietojen mukaan Keskisuomalainen-konsernissa on neuvoteltu tällaisesta mahdollisuudesta. Tarvittaessa töihin tulevien sopimukseen haluttiin kirjaus, jonka mukaan lähdesuojan alaiset tiedot on pidettävä salassa työsuhteen päättymisen jälkeen. Tietoja ei olisi saanut käyttää myöhemmin hyväkseen tai luovuttaa niitä muille.

Lopulta kirjauksesta luovuttiin.

Konsernin henkilöstöpäällikön Katja Sorrin mukaan kirjausta pohdittiin, koska asiasta oli yhtiössä erilaisia käytäntöjä muun muassa vuokratyöntekijöille. Heidän sopimuksissaan on usein tarkat salassapitopykälät, toisin kuin omilla tuuraajilla.

”Ttt-työtä tekeviä jaetaan kilpailijoiden kanssa. Emme halua, että he käyttävät samaa haastattelua esimerkiksi toisessa mediassa”, Sorri kertoo.

Sorri painottaa, ettei yhtiö halua omia työsuhteessa opittuja tietoja ja taitoja.

”Emme missään tapauksessa halua rajata ammattitoimintaa ja työmahdollisuuksia. On ihan hyväksyttävää, että lyhyitä sijaisuuksia ja juttukeikkoja tekevät ovat töissä myös kilpailijalla”, Sorri sanoo.

Medialiitosta kerrotaan, ettei asia ole noussut työnantajapuolella laajemmin ajankohtaiseksi.

Aikakausmedian toimialajohtajana työskentelevä oikeustieteiden tohtori Mikko Hoikka kuitenkin muistuttaa, että lehdistön työehtosopimus viittaa nytkin Journalistin ohjeisiin. Siten JO14:n mukainen lähdesuoja on osa toimittajien työsopimuksia, vaikka sitä ei erikseen mainita.

Lähteiden käytön suojaamista erikseen liikesalaisuutena Hoikka pitäisi poikkeuksellisena. Se voisi hänen mielestään tulla kyseeseen korkeintaan, jos se liittyisi työnantajien välillä käytävään kovaan kilpailuun.

 

Työnantaja voi vaatia työpaikkaa vaihtavan jättämään jälkeensä työvälineet, kuten muistiot ja puhelinnumerot, Journalistiliiton juristi Sanna Nikula sanoo. Hän kuitenkin arvioi, ettei työnantaja todennäköisesti voisi sopimuksellakaan velvoittaa toimittajaa olemaan ottamatta yhteyttä aiempiin lähteisiinsä.

Nikulan näkemyksen mukaan lähdeverkostot ovat toimittajan ammattitaitoa. Ainakin niitä usein kysytään työpaikkoja hakiessa.

”Jos työnantaja sopimuksella estäisi toimittajaa käyttämästä kerryttämäänsä osaamista ja tietoja, sopimusehto voisi olla kohtuuton – etenkin jos on kyse on pätkätyöläisestä.”

Myös Oikeustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, MTV:n rikostoimittaja Jarkko Sipilä pitää lähdeverkostoa osana toimittajan ammattitaitoa, josta hänelle kannattaa myös maksaa.

Sipilä pitää kuitenkin vaikeana ajatella, että joku ”omistaisi” lähteet.

”Jos puhelinlaite kuuluu työnantajalle, niin sitä kautta voinee ajatella numeroiden olevan työnantajan. Mutta ne tiedot ovat vain digiykkösiä ja nollia, jotka löytää uudestaan. Ei lähdeverkostossa ole siitä kysymys”, Sipilä sanoo.

Hän kehottaa tosin pohtimaan myös, kannattaako arkaluontoiselle lähteelle ylipäätään soittaa työnantajan puhelimesta.

 

Lainsäädännössä lähdesuoja nojaa muun muassa sananvapauslakiin ja oikeudenkäymiskaareen, työoikeus ei sitä käsittele.

Työoikeuden pykäliä voitaisiin kuitenkin lukea, jos toimittaja työsuhteensa aikana paljastaisi luottamuksellisen lähteensä henkilöllisyyden. Työnantajaa vahingoittavien tietojen paljastaminen voisi rikkoa lojaliteettivelvoitetta.

Journalistin ohjeiden näkökulmasta tilanne on selvä. Lähdesuoja on luovuttamaton. Siksi Jarkko Sipilä ei näe tarpeen erikseen velvoittaa työpaikkaa vaihtavaa toimittajaa pitämään lähteensä salassa.

”Miksi toimittaja rikkoisi aiemmin lupaamansa lähdesuojan, vaikka olisikin uudessa paikassa töissä”, Sipilä kysyy.

”Lähteen paljastamalla toimittaja rokottaa itseään ja omaa luotettavuuttaan.”

Journalistin ohje 14

Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta