Älä soita sille enää koskaan!

Journalistin ohje 14

Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.

JOURNALISTI
21.12.2018

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Pitäisikö toimittajan jättää hankkimansa lähteet työnantajalleen työpaikkaa vaihtaessaan?

Journalistin saamien tietojen mukaan Keskisuomalainen-konsernissa on neuvoteltu tällaisesta mahdollisuudesta. Tarvittaessa töihin tulevien sopimukseen haluttiin kirjaus, jonka mukaan lähdesuojan alaiset tiedot on pidettävä salassa työsuhteen päättymisen jälkeen. Tietoja ei olisi saanut käyttää myöhemmin hyväkseen tai luovuttaa niitä muille.

Lopulta kirjauksesta luovuttiin.

Konsernin henkilöstöpäällikön Katja Sorrin mukaan kirjausta pohdittiin, koska asiasta oli yhtiössä erilaisia käytäntöjä muun muassa vuokratyöntekijöille. Heidän sopimuksissaan on usein tarkat salassapitopykälät, toisin kuin omilla tuuraajilla.

”Ttt-työtä tekeviä jaetaan kilpailijoiden kanssa. Emme halua, että he käyttävät samaa haastattelua esimerkiksi toisessa mediassa”, Sorri kertoo.

Sorri painottaa, ettei yhtiö halua omia työsuhteessa opittuja tietoja ja taitoja.

”Emme missään tapauksessa halua rajata ammattitoimintaa ja työmahdollisuuksia. On ihan hyväksyttävää, että lyhyitä sijaisuuksia ja juttukeikkoja tekevät ovat töissä myös kilpailijalla”, Sorri sanoo.

Medialiitosta kerrotaan, ettei asia ole noussut työnantajapuolella laajemmin ajankohtaiseksi.

Aikakausmedian toimialajohtajana työskentelevä oikeustieteiden tohtori Mikko Hoikka kuitenkin muistuttaa, että lehdistön työehtosopimus viittaa nytkin Journalistin ohjeisiin. Siten JO14:n mukainen lähdesuoja on osa toimittajien työsopimuksia, vaikka sitä ei erikseen mainita.

Lähteiden käytön suojaamista erikseen liikesalaisuutena Hoikka pitäisi poikkeuksellisena. Se voisi hänen mielestään tulla kyseeseen korkeintaan, jos se liittyisi työnantajien välillä käytävään kovaan kilpailuun.

 

Työnantaja voi vaatia työpaikkaa vaihtavan jättämään jälkeensä työvälineet, kuten muistiot ja puhelinnumerot, Journalistiliiton juristi Sanna Nikula sanoo. Hän kuitenkin arvioi, ettei työnantaja todennäköisesti voisi sopimuksellakaan velvoittaa toimittajaa olemaan ottamatta yhteyttä aiempiin lähteisiinsä.

Nikulan näkemyksen mukaan lähdeverkostot ovat toimittajan ammattitaitoa. Ainakin niitä usein kysytään työpaikkoja hakiessa.

”Jos työnantaja sopimuksella estäisi toimittajaa käyttämästä kerryttämäänsä osaamista ja tietoja, sopimusehto voisi olla kohtuuton – etenkin jos on kyse on pätkätyöläisestä.”

Myös Oikeustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, MTV:n rikostoimittaja Jarkko Sipilä pitää lähdeverkostoa osana toimittajan ammattitaitoa, josta hänelle kannattaa myös maksaa.

Sipilä pitää kuitenkin vaikeana ajatella, että joku ”omistaisi” lähteet.

”Jos puhelinlaite kuuluu työnantajalle, niin sitä kautta voinee ajatella numeroiden olevan työnantajan. Mutta ne tiedot ovat vain digiykkösiä ja nollia, jotka löytää uudestaan. Ei lähdeverkostossa ole siitä kysymys”, Sipilä sanoo.

Hän kehottaa tosin pohtimaan myös, kannattaako arkaluontoiselle lähteelle ylipäätään soittaa työnantajan puhelimesta.

 

Lainsäädännössä lähdesuoja nojaa muun muassa sananvapauslakiin ja oikeudenkäymiskaareen, työoikeus ei sitä käsittele.

Työoikeuden pykäliä voitaisiin kuitenkin lukea, jos toimittaja työsuhteensa aikana paljastaisi luottamuksellisen lähteensä henkilöllisyyden. Työnantajaa vahingoittavien tietojen paljastaminen voisi rikkoa lojaliteettivelvoitetta.

Journalistin ohjeiden näkökulmasta tilanne on selvä. Lähdesuoja on luovuttamaton. Siksi Jarkko Sipilä ei näe tarpeen erikseen velvoittaa työpaikkaa vaihtavaa toimittajaa pitämään lähteensä salassa.

”Miksi toimittaja rikkoisi aiemmin lupaamansa lähdesuojan, vaikka olisikin uudessa paikassa töissä”, Sipilä kysyy.

”Lähteen paljastamalla toimittaja rokottaa itseään ja omaa luotettavuuttaan.”

Journalistin ohje 14

Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta