Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

Elisa Miinin

38-vuotias A-lehtien Sisältöstudion tuottaja. Vastaa muun muassa Pirkan lukujutuista.

Tausta uutistoimittajana muun muassa Kalevassa ja STT:ssä. Työskennellyt myös Helsingin kaupungin mediakasvattajana Nuorten Ääni -toimituksessa.

Toimii A-lehtien journalistien pääluottamushenkilönä. Miinin kuuli haastattelupäivänä A-lehtien alkavista yt-neuvotteluista. ”Yritän silti päästä joulufiilikseen ja erottaa nämä asiat toisistaan.”

Harrastaa puutalon remontointia, hot joogaa, kalligrafiaa ja pianonsoittoa.

JOURNALISTI
21.12.2018

Heini Kilpamäki, teksti
Susa Junnola, kuva

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Elisa Miinin hermostui tonttu-oveen viime jouluna. Se ei meinannut pysyä paikoillaan.

”Liimasin sen seinään erikeepperillä, kun teippi ei toiminut. Nyt sitä ei saa seinästä enää irti”, hän sanoo.

Ympärivuotinen tonttuovi sopii puutalokotiin, joka valmistautuu jouluun hyvissä ajoin. Miinin on aloittanut glögien maistelun elokuussa, leiponut ensimmäiset joulutortut syyskuussa ja fiilistellyt joululauluja jo lokakuun alussa.

Teemme haastattelua Miininien kodissa lokakuussa, mutta koti on jo koristeltu kynttilöillä ja tontuilla. Ikkunalle on ripustettu joulutähti ja takan päällä seisoo pähkinänsärkijä. Myös ensimmäiset joulukarkit on jo tehty.

Eteisessä tervehtii Miininin askartelema taulu, jossa kerrotaan, että joulupukin vierailuun on enää 63 yötä.

Perheeseen tulee kaksi joulukuusta viimeistään itsenäisyyspäivänä. Yläkerran kuusi on 8- ja 3-vuotiaiden poikien oma. Alakerran kuuseen saa koskea vain äiti. Puoliso ja lapset suhtautuvat äidin joulutukseen suvaitsevaisesti, osin samoista mieltymyksistä, osin tottumuksesta.

Emäntä tarjoilee punaviinipohjaista alkoholitonta glögiä ja maistaa puolikkaan vihreän kuulan.

”Vähän mietin, meneekö pääluottamushenkilöltä tämän jutun myötä viimeinenkin uskottavuus. Olen yrittänyt sanoa kaikille, etten ole yhtä hullu kuin blogini.”

 

Elisa Miinin on Mrs. Christmas. Hän pitää samannimistä jouluaiheita käsittelevää lifestyleblogia ja Instagram-tiliä omilla kasvoillaan. Blogi perustettiin, kun esimies huomasi kolme vuotta sitten, että Miinin puhui jo varhain jouluaskareista. Ammatillisuus ja myötäsyntyinen innostus sekoittuvat blogissa.

”Mrs. Christmas on minulle sama kuin Teräsmies Clark Kentille. Se on sellainen supersankari-minä. Se ei ole täysin minä, mutta kuitenkin se lähtee minusta.”

Sisustuslehtien joulukuvaukset tehdään jo alkusyksystä, ja osa lumikuvista kuvataan jo alkuvuodesta. Kaikki media-ammattilaiset eivät jaksa juhlia joulua enää jouluna. Miinin jaksaa. Kyseessä on siis jotain syvempää kuin pelkkä ammatillinen innostus.

Joulurakkaus on lapsuuden perua, Miinin uskoo. Rakastavan perhepiirin luoma tunnelma on Miinille tänäkin päivänä joulun kovin ydin. Tärkeää on olla osa sukupolvien ketjua ja perinteitä.

Joulut eivät ole Miininille aina samanlaisia, eikä hän vietä niitä aina samalla porukalla. Joukkoon mahtuu myös joulu, jota varjosti lähiomaisen menetys.

”Joulun ei tarvitse aina mennä samalla kaavalla. Se ei ole minulle olennaista, mutta joulun fiilis on kantanut vaikeidenkin joulujen yli.”

Elisa Miinin

38-vuotias A-lehtien Sisältöstudion tuottaja. Vastaa muun muassa Pirkan lukujutuista.

Tausta uutistoimittajana muun muassa Kalevassa ja STT:ssä. Työskennellyt myös Helsingin kaupungin mediakasvattajana Nuorten Ääni -toimituksessa.

Toimii A-lehtien journalistien pääluottamushenkilönä. Miinin kuuli haastattelupäivänä A-lehtien alkavista yt-neuvotteluista. ”Yritän silti päästä joulufiilikseen ja erottaa nämä asiat toisistaan.”

Harrastaa puutalon remontointia, hot joogaa, kalligrafiaa ja pianonsoittoa.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta