Free on uusi normaali

JOURNALISTI
21.12.2018

Maria Pettersson
Twitter: @mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Freelancerit, yksin­yrittäjät, silppu- ja pätkätyöläiset. Siinä Journalistiliiton valtuuston kokouksen tärkein puheenaihe, ja syystä. Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten oikeudet ovat 2010-luvun työmarkkinoiden tärkeimpiä kysymyksiä. 

Joistakin Journalistiliiton edustamista työntekijäryhmistä jo valtaosa työskentelee ”epätyypillisissä” työsuhteissa, mutta eivät ne kovin ihmeellinen ilmiö ole muuallakaan yhteiskunnassa. Sitran arvion mukaan 35 prosenttia kaikista työsuhteista on ”epätyypillisiä” – Suomessa on noin 800 000 osa-aikaista, yksinyrittäjää, tarvittaessa töihin tulevaa, keikkatyöntekijää ja määräaikaista. Mikä tärkeintä, enemmistö uusis­ta työllistymisistä on ”epätyypillisiä” työsuhteita – siis uusi normaali.

Kuten toiselle kaudelle juuri valittu liiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo tämän lehden haastattelussa, asiaa hoitamaan tarvitaan koko ay-liike. Ammattiyhdistystoiminta sel­viytyy vain, jos kaikki onnistutaan ottamaan mukaan.

 

Mitä sitten pitäisi tehdä? Paremmat tekijänoikeusehdot, terveydenhuolto ja koulutusmahdollisuudet ovat itsestään selvästi olennaisia. Lisäksi kaksi seikkaa pitää hoitaa kuntoon seuraavalla hallituskaudella.

Ensinnäkin liiton on voitava edustaa freelancereita neuvotteluissa. Nykyään neuvotteluissa työehdoista ja palkkioista voivat olla vastakkain jättiläismäinen mediakonserni ja yksi ihminen. Se ei ole reilu neuvottelutilanne.

Ennen kuin joku työnantajan edustaja ehtii älähtää, että eurooppalainen kilpailuoikeus kieltää moisen, sanottakoon: ei kiellä.

Euroopan neuvoston ministerikomitea totesi viime viikolla historiallisesti, että itsensätyöllistäjät saavat neuvotella kollektiivisesti, eikä kilpailulainsäädäntö saa sitä estää. Jo tähän asti esimerkiksi Saksassa on sovittu liittojen kesken freelancereiden palkkioista. Myös Tanskassa ja Itävallassa tällainen neuvottelu on mahdollista.

Toisekseen työttömyysturvalakia on muutettava. Jotta ihminen saisi työttömänä päivä­rahaa, hänen on täytettävä työssäoloehto.

Nykyään tilanne on joko tai: työssäoloehtoa kerryttää joko toimiminen palkkatöissä tai yrittäjänä. Työssäoloehtoa kerrytettäessä olisi jatkossa voitava yhdistää yrittäjyyttä ja palkkatyötä. Se auttaisi silpputyöläisiä, joiden työhön kuuluu sekä yrittäjyyttä että palkkapätkiä.

Järkevät ehdot freelancereille ja silpputyöläisille ovat lopulta kaikkien työntekijöiden etu.

Monisähläys seis

Univaikeudet, lähimuistin pätkiminen, keskittymiskyvyn häiriöt, uupuminen. Siihen nähden, että aivot ovat sekä työntekijän että työnantajan tärkein ansaintaväline, aivotyön kuormittavuudesta pidetään vähän ääntä.

Journalistiliiton valtuusto otti joulukuussa kantaa jäsenten aivojen kuormittumiseen. Jäsenet suoriutuvat kyllä perusteellisuutta vaativasta työstä, johon kuuluu yhä uusia välineitä, erilaisia päällekkäisiä työtehtäviä sekä työskentelyä hälyssä ja stressissä. Monipuolisesta ammattitaidosta tulee kuitenkin vääränlaisessa kuormituksessa rasittavaa monisähläystä.

Työnantajan pitää – ja kannattaa – ottaa aivoterveys huomioon suunnitellessaan työsuojelua. Kuten valtuusto totesi, ei työmaallakaan haluta, että työntekijä työntää sormet sirkkeliin. Aivojen kanssa pitäisi toimia samalla tavalla ennalta ehkäisten. Pään räjähtämisestä ei hyödy kukaan.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta