Free on uusi normaali

JOURNALISTI
21.12.2018

Maria Pettersson
Twitter: @mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Freelancerit, yksin­yrittäjät, silppu- ja pätkätyöläiset. Siinä Journalistiliiton valtuuston kokouksen tärkein puheenaihe, ja syystä. Epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien ihmisten oikeudet ovat 2010-luvun työmarkkinoiden tärkeimpiä kysymyksiä. 

Joistakin Journalistiliiton edustamista työntekijäryhmistä jo valtaosa työskentelee ”epätyypillisissä” työsuhteissa, mutta eivät ne kovin ihmeellinen ilmiö ole muuallakaan yhteiskunnassa. Sitran arvion mukaan 35 prosenttia kaikista työsuhteista on ”epätyypillisiä” – Suomessa on noin 800 000 osa-aikaista, yksinyrittäjää, tarvittaessa töihin tulevaa, keikkatyöntekijää ja määräaikaista. Mikä tärkeintä, enemmistö uusis­ta työllistymisistä on ”epätyypillisiä” työsuhteita – siis uusi normaali.

Kuten toiselle kaudelle juuri valittu liiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo tämän lehden haastattelussa, asiaa hoitamaan tarvitaan koko ay-liike. Ammattiyhdistystoiminta sel­viytyy vain, jos kaikki onnistutaan ottamaan mukaan.

 

Mitä sitten pitäisi tehdä? Paremmat tekijänoikeusehdot, terveydenhuolto ja koulutusmahdollisuudet ovat itsestään selvästi olennaisia. Lisäksi kaksi seikkaa pitää hoitaa kuntoon seuraavalla hallituskaudella.

Ensinnäkin liiton on voitava edustaa freelancereita neuvotteluissa. Nykyään neuvotteluissa työehdoista ja palkkioista voivat olla vastakkain jättiläismäinen mediakonserni ja yksi ihminen. Se ei ole reilu neuvottelutilanne.

Ennen kuin joku työnantajan edustaja ehtii älähtää, että eurooppalainen kilpailuoikeus kieltää moisen, sanottakoon: ei kiellä.

Euroopan neuvoston ministerikomitea totesi viime viikolla historiallisesti, että itsensätyöllistäjät saavat neuvotella kollektiivisesti, eikä kilpailulainsäädäntö saa sitä estää. Jo tähän asti esimerkiksi Saksassa on sovittu liittojen kesken freelancereiden palkkioista. Myös Tanskassa ja Itävallassa tällainen neuvottelu on mahdollista.

Toisekseen työttömyysturvalakia on muutettava. Jotta ihminen saisi työttömänä päivä­rahaa, hänen on täytettävä työssäoloehto.

Nykyään tilanne on joko tai: työssäoloehtoa kerryttää joko toimiminen palkkatöissä tai yrittäjänä. Työssäoloehtoa kerrytettäessä olisi jatkossa voitava yhdistää yrittäjyyttä ja palkkatyötä. Se auttaisi silpputyöläisiä, joiden työhön kuuluu sekä yrittäjyyttä että palkkapätkiä.

Järkevät ehdot freelancereille ja silpputyöläisille ovat lopulta kaikkien työntekijöiden etu.

Monisähläys seis

Univaikeudet, lähimuistin pätkiminen, keskittymiskyvyn häiriöt, uupuminen. Siihen nähden, että aivot ovat sekä työntekijän että työnantajan tärkein ansaintaväline, aivotyön kuormittavuudesta pidetään vähän ääntä.

Journalistiliiton valtuusto otti joulukuussa kantaa jäsenten aivojen kuormittumiseen. Jäsenet suoriutuvat kyllä perusteellisuutta vaativasta työstä, johon kuuluu yhä uusia välineitä, erilaisia päällekkäisiä työtehtäviä sekä työskentelyä hälyssä ja stressissä. Monipuolisesta ammattitaidosta tulee kuitenkin vääränlaisessa kuormituksessa rasittavaa monisähläystä.

Työnantajan pitää – ja kannattaa – ottaa aivoterveys huomioon suunnitellessaan työsuojelua. Kuten valtuusto totesi, ei työmaallakaan haluta, että työntekijä työntää sormet sirkkeliin. Aivojen kanssa pitäisi toimia samalla tavalla ennalta ehkäisten. Pään räjähtämisestä ei hyödy kukaan.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta